Digitaalinen turvallisuusindeksi pienentää taloyhtiöiden riskejä
Suomalaisten taloyhtiöiden pelastusturvallisuus paranee, kun tietojen siirto ja säilytys siirretään paperilta pilvipalveluun. Digitaalinen tilannekuva nopeuttaa tiedon kulkua, vähentää virheitä ja pienentää vahinkojen määrää.
Safetumin kehittämää Pelastusvalvoja-palvelua käyttää jo noin 6 000 taloyhtiötä ja yrityskiinteistöä. Niissä asuu ja työskentelee yhteensä lähes puoli miljoonaa suomalaista. Safetum valvoo mm. Julius Tallbergin, Esperi Caren, Forenomin ja Tampereen seurakuntayhtymän kiinteistöjen pelastusturvallisuutta. Uudistettu Oma Pelastusvalvoja -mobiilipalvelu tarjoaa isännöitsijälle mm. reaaliaikaisen turvallisuusindeksin eli näkymän kiinteistön turvallisuuteen sekä verkossa ylläpidettävän pelastussuunnitelman.
”Isännöitsijä voi seurata kaikkien kiinteistöjensä turvallisuustilannetta tehokkaammin kuin koskaan ja priorisoida toimintaa todellisen tilanteen perusteella”, Jurvelin kertoo.
”Kyse on myös taloyhtiön resurssien järkevästä käytöstä. Asukkaat säästävät paljon rahaa, kun isännöitsijä voi korjata puutteet ennaltaehkäisevästi ja hallitusti. Toiminta pakon ja paineen alla tulee helposti useita kymmeniä prosentteja kalliimmaksi. Näin voi käydä silloin, kun viranomaiset ovat joutuneet puuttumaan tilanteeseen ja asettamaan korjauksille tiukkoja määräaikoja.”
Suomalaisissa kiinteistöissä tapahtuu vuosittain tuhansittain onnettomuuksia. Niiden aiheuttavat vahingot rajoittuvat pääosin lieviin tapaturmiin ja vähäisiin aineellisiin menetyksiin. Vakavien onnettomuuksien määrä on kuitenkin pysynyt samalla tasolla jo pitkään. Tuomas Jurvelinin mukaan Suomessa syttyy vuosittain noin 6 000 rakennuspaloa. Niissä menehtyy noin 80 – 100 ihmistä.
”Liikenneturvallisuutta on pystytty parantamaan Suomessa jo pitkään, mutta taloyhtiöiden pelastusturvallisuus polkee paikoillaan. Me ikään kuin tyydymme ajattelemaan, että taloyhtiöissä tapahtuvat onnettomuudet ja vahingot ovat kuin luonnonlaki: niitä vain tapahtuu. Minusta meidän pitäisi ottaa tavoitteeksi palokuolemien vähentäminen viidenteen tai jopa kymmenenteen osaan nykyisestä.”
Jurvelinin mukaan pelastusturvallisuutta voidaan parantaa tehokkaimmin julkisen keskustelun ja taloyhtiöissä tapahtuvan systemaattisen turvallisuustyön avulla. Safetum tukee asiakkaidensa omavalvontaa digitaalisella palvelulla, jota täydennetään kerran vuodessa toteutettavalla kartoituksella kiinteistön tiloissa sekä pelastussuunnittelulla.
”Kehittäminen lähtee siitä, että ensin mitataan”, Jurvelin sanoo.
”Sen jälkeen tulevat analyysi ja esitykset parannuksista. Ensimmäinen reaktio turvallisuusindeksin puutteisiin on usein pieni shokki, mutta se johtaa nopeasti toimintaan ja päätöksiin. Turvallisuusindeksin kehitystä kannattaa seurata ja kehittää samaan tapaan kuin tietoturvaa tai energian käyttöäkin seurataan. Tavoitteena tulee olla se, että näennäinen turvallisuuden tunne muuttuu todellisuuteen perustuvaksi turvallisuudeksi.”
Safetum on kiinteistöjen pelastusvalvontaan erikoistunut kasvuyritys, joka teki valvomissaan kiinteistöissä noin 30 000 turvallisuushavaintoa vuoden 2015 aikana. Safetumilla on toimipisteet Helsingissä ja Oulussa ja sen palveluksessa työskentelee lähes 20 pelastusturvallisuuden ammattilaista. Safetumin tärkein tuote on Pelastusvalvoja -palvelu, jonka käyttäjät ovat asunto-osakeyhtiöitä ja yritysten toimitilakiinteistöjä.
