Turunväylää vasten kohtisuorassa olevat toimistosiivet rytmittävät maisemaa. Niiden vieressä on pysäköintitalon suurempi massa. Toimistorakennusten päissä on kevyemmät rakenteet, kuten IV-konehuoneet ja poistumistieportaat, jotka materiaali- ja värisarjalla tuovat elävää pintaa julkisivuun.
Derby Business Parkin ensimmäinen rakennus Hiitti on jo otettu käyttöön. Rakennuksesta pääosa on SRV Oyj:n omassa pääkonttorikäytössä.
– Lähtökohtana oli saada omalle pääkonttorillemme hyvä sijainti ja hyvä näyteikkunapaikka toiminnallemme, kertoo rakennuttajatehtävistä vastannut markkinointijohtaja Petteri Heikkinen SRV Oyj:stä.
Kakkosvaihe työn alla
Derby Business Parkin nyt rakentunut kokonaisuus on ensimmäinen osa samantyyppisten rakennusten sarjaa, joka tulee Vermon kulmaan Turunväylän viereen. Jatkossa on vielä tulossa kaksi rakennuskokonaisuutta Leppävaaran keskuksen suuntaan, kohteen pääsuunnittelijana toiminut Ilmari Lahdelma Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:stä kertoo.
Vuoden 2013 syksyyn mennessä valmistuvan Derbyn toisen vaiheen kaksi seuraavaa rakennusta ovat jo rakenteilla. Yhteensä rakennuksiin tulee tilaa noin 20 000 kerrosneliömetriä, jotka voidaan jakaa muuntojoustavasti suurten tai pienempien yritysten käyttöön.
Vuokrattavien tilojen koot vaihtelevat alle 200 neliön tiloista useamman kerroksen ratkaisuihin tai jopa omaan rakennukseen. Kerrokset 2 6 voidaan jakaa 1 4 käyttäjän kesken. Toimistorakennuksissa on vastaanottopalvelut sekä ympärivuorokautinen vartiointi. Keskimmäisen toimistotalon ravintola tarjoaa palvelunsa myös kokoustiloihin ja kerroksiin.
Kaikkiin toimistorakennuksiin tulee runsaasti neuvottelu- ja auditoriotilaa. Keskimmäinen rakennus tarjoaa lisäksi VIP-neuvottelutilat saunoineen.
Leed-sertifioitu
– Halusimme tässä kohteessa katsoa, miten ympäristöystävällinen talo nykytekniikalla voidaan toteuttaa ja minkälainen ympäristöluokitus rakennuksille on saatavissa. Pohdimme Leed ja Breeam -ympäristösertifikaattien välillä ja päädyimme Leediin, koska se on meille ja vakiintuneille yhteistyökumppaneillemme tutumpi luokitusjärjestelmä. Sinänsä valinta olisi voinut yhtä hyvin olla Breeam, Heikkinen kertoo.
– Tällaisen korkean ympäristöluokituksen rakennuksen tekeminen on ollut meille oppimisprosessi. Olen itsekin huomannut, miten asioita voidaan tarkastella perinteisellä tavalla ja uudella tavalla. Rakennuttajana olen tässä kohteessa joutunut opettelemaan aika paljon uusia asioita ja miettimään rakentamisen ympäristövaikutuksia laajasti, mikä on ollut antoisaa Heikkinen jatkaa.
– Leedin rooli oli suunnittelua ohjaava aika monessa pienemmässäkin asiassa, mutta kokonaisuudessaan Leed ei ollut missään mielessä liian määräävä ohjeistus tämän hankkeen arkkitehtisuunnittelussa. Ensisijaisesti teimme hyvää ja toimivaa toimistorakennusta. Leed Gold -sertifikaatti oli eräänlainen tärkeä oheistavoite, Lahdelma sanoo.
– Lahdelman mukaan nykyaikaisen business park -rakennuksen pitää olla kompaktin selkeä ja energiatehokas. Julkisivupintaa pitää olla riittävästi, jotta sen taakse voi sijoittaa joustavasti erikokoisia ja erilaisia työtiloja. Luonnonvaloa pitää myös tulla riittävästi, mutta ei häiritsevästi.
– Rakennuksen perusilme valittiin julkisivultaankin selkeäksi. Toimistokerroksissa on nauhaikkunaratkaisu, jonka avulla voidaan säätää oikean luonnonvalon määrä sisälle, Lahdelma sanoo.
Laaja perustusrakennevalikoima
Kallion pinta vaihteli jyrkästi ja toi omat haasteensa perustamiselle, kuten myös pohjaveden pinta, joka on noin metrin verran lattian alapuolella.
– Perustaminen tapahtui osin louhitun kallion ja osin paalujen ja osin kaivonrengasperustusten varaan. Paalut ovat teräsbetoni-paaluja ja osaksi sydänteräspaaluja, kohteen vastaavana rakennesuunnittelijana toiminut diplomi-insinööri Anssi Määttä Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy:stä kertoo.
Kantavana runkona kohteessa ovat betonielementtipilarit ja -palkit sekä vaakatasoina ontelolaatat. Porras- ja hissikuilut toimivat sydänmastoina, jotka ankkuroitiin kallioon.
– Kohde sijaitsee aivan Natura-alueen vieressä, joten paalutus- ja louhintatyöt oli tehtävä ennen lintujen pesimäaikaa huhtikuun loppuun mennessä. Myös ympäristön eroosiota piti seurata turhan eroosion ehkäisemiseksi, vastaava mestari Kari Kuusela SRV Rakennus Oy:stä kertoo.
Energiatehokas kohde
Kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen mahdollisimman pitkälle oli yksi keskeisistä tavoitteista.
– Kohteessa on hyödynnetty tietomallinnusta suunnittelun alusta lähtien. Jo hanke- ja luonnosvaiheessa rakennuksen massoittelun ja aukotuksien suunnittelussa hyödynnettiin dynaamiseen laskentaan perustuvalla Riuska-energiasimulointiohjelmalla tehtyjä simulointeja ja laskelmia, kertoo LVIS-suunnittelusta vastannut Jukka Tyni Granlund Oy:stä.
Myös toteutussuunnittelu on kaikkien suunnittelualojen osalta tehty IFC-yhteensopivilla 3D-suunnitteluohjelmistoilla. Näin työmaan käyttöön on saatu yhteensovitetut yhdistemallit helpottamaan ja nopeuttamaan asennustyötä.
Rakennuksen kaikissa vaipparakenteissa käytettiin polyuretaanieristeitä hyvän tiiveyden saamiseksi ja seinäpaksuuden pitämiseksi kohtuullisena, Määttä toteaa.
Rakennus hyödyntää lämmityksessä ja jäähdytyksessä maalämpöjärjestelmää, jota varten tontille porattiin 24 kappaletta 300 metrin syvyisiä maalämpökaivoja. Samojen lämpökaivojen kautta saadaan talvella lämmitys ja kesällä rakennuksen jäähdytys.
– Maalämpökaivot ja putkistot tehtiin kovalla pakkasella, mikä teki työstä aika haasteellista, Kuusela sanoo.
Myös talon käytöstä ja laitteista sekä ihmisistäkin syntyvä lämpö kerätään ja syötetään lämpöpumppujen kautta lämmitysjärjestelmään ja kesällä maaperään. Näin maalämpöpumppujen toimintaa pystytään tehostamaan entisestään.
Järjestelmässä on lisäksi varalla öljykattila erittäin kylmien talvipäivien varalle. Varajärjestelmää tarvitaan ehkä muutama viikko vuodessa kovimmilla pakkasilla. Maalämpöjärjestelmällä tuotetaan noin 90 prosenttia tarvittavasta lämpö- ja jäähdytysenergiasta.
– Tilojen lämmitys ja jäähdytys tapahtuvat katossa sijaitsevien lämpö- ja jäähdytyspaneelien kautta. Lämmityksessä on maalämpötekniikan vuoksi käytössä matalalämpöjärjestelmä eli lämmityksen vedenlämpötilat ovat varsin matalia myös talvella, korkeimmillaan noin 50 celsiusastetta, Tyni kertoo.
Paneeliratkaisulla ja matalilla lämpötiloilla saavutetaan käyttäjille miellyttävä ja vedoton lämmitysratkaisu.
Viherkattoja
Toimistokerroksista näkyy, että esimerkiksi ravintolan katto on toteutettu viherkattona. Katolla kasvaa ilman kastelua pärjäävää maksaruohoa. Muuten rakennusten katoilla on käytetty vähän lämpöä imeviä vaaleita materiaaleja.
Koko toimistorakennusten kehää kiertää julkisivujen umpibetonikohdissa graafinen pyöryläkuviopinta. Kerrosten nauhaikkunalinjat yhdessä valkobetonipintojen kanssa tuovat mielleyhtymän jonkinlaisesta modernista funkistyylistä.
Ympäröivät piha-alueet on suunniteltu niin, että hulevedet imeytyvät ja poistuvat hallitusti. Ulkovalaistus on suunniteltu siten, että se ei aiheuta valosaastetta.
Pihalla on käytetty myös matalia mustikanvarpuistutuksia viheristutuksina. Erikoisuutena tontilla on suojeltu ja aidattu keltamatara-alue.
Hyvät sisäolosuhteet ja sijainti
Huonelämpötilan ohjaus on integroitu ilmanvaihtoon, lämmitykseen ja jäähdytykseen sekä tilan läsnäolotietoon. Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kiinteistössä on esimerkiksi mahdollisuus vuokralaiskohtaiseen ilmanvaihtoon kerroksen neljänneksittäin. Samoin neuvottelu- ja vastaavissa tiloissa ilmanvaihdon ohjaus perustuu läsnäolotietoon sekä lämpötila- ja hiilidioksidipitoisuusmittaukseen, Tyni sanoo.
Valaistusta ohjataan tarpeen mukaisesti. Kaikissa valaisimissa on läsnäolo-ohjaus ja päivänvaloalueilla myös vakiovalonsäätö, joka pienentää valaistustehoa, jos ulkoa tuleva valo riittää.
– Sekä valaistuksen ohjauksessa että huoneiden olosuhdehallinnassa on käytetty KNX-väylää, Tyni sanoo.
Kiinteistön valaisinratkaisut ovat energiatehokkaita, valaisimet ovat pääosin LED-tekniikkaan perustuvia valaisimia. Lisäksi päivänvaloa hyödynnetään hallitusti. Leedin kriteereiden mukaan taloon pitää päästä auringonvaloa, mutta ei liikaa, jotta auringon lämpökuorma ei lisää sisätilojen jäähdytystarvetta.
Ympäristöajattelu näkyy myös Derbyn hyvässä sijainnissa. Derbyyn pääsee kätevästi bussilla ja autolla. Ympäristöajattelu näkyy siinäkin, että kiinteistössä on sähköautoille erilliset latauspisteet. Myös pyöräilijöille on omat hyvin varustellut pyöräparkit pukeutumis- ja sosiaalitiloineen.
