Danske Bank: Suomi selviää kriisistä melko ehjänä
Kuva: Jaana Ahti-Virtanen
Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,3 % ja ensi vuonna 3 % Danske Bankin ekonomistit tuoreessa suhdannekatsauksessaan. Aiemmin ekonomistit ennustivat 2,2:n ja 2,8 %:n kasvulukuja. Viime vuonna talous supistui Tilastokeskuksen arvion mukaan 2,8 %.
– Suomen talous on selvinnyt koronasta odotuksia pienemmin vaurioin. Vuonna 2021 maailmantalous toipuu ja vetää viennin ja investoinnit nousuun, ei kuitenkaan heti alkuvuodesta. Kulutus elpyy selvästi ja palvelusektori toipuu kesällä. Ennustamme, että Suomen talous saavuttaa koronaa edeltävän tason jo tämän vuoden lopulla, arvioi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Danske Bankin mukaan talouskasvu hidastuu vuodesta 2023 lähtien alle kahteen prosenttiin heikon työvoiman kehityksen ja tuottavuuden kasvun takia.
–Suomi selviää kriisistä melko ehjänä, mutta hyvinvoinnin lisääminen edellyttää kestävää talouskasvua. Talouspolitiikan katse pitäisi siirtää työvoiman tarjontaan ja tuottavuutta nostaviin rakenteellisiin uudistuksiin, Kuoppamäki sanoo.
Koronakriisin hellittäminen tulee lisäämään yksityistä kulutusta, sillä kriisi on kasvattanut monien suomalaisten säästöjä. Danske Bankin asiakkailla tehty vertailu osoittaa, että Danske Bankin asiakkaiden tileillä olevien varojen mediaani on noussut koronavuoden aikana neljänneksellä yli 3000 euroon.
– Kotitalouksien säästämisaste on kriisin aikana pysynyt koholla ja talletuksia on ennätysmäärä. Kesällä 2020 nähty kulutuksen elpyminen Suomessa sekä lähes koronavapaiden Australian ja Uuden-Seelannin kokemukset viittaavat kulutuksen melko ripeään toipumiseen, kunhan epidemia saadaan hillittyä ja työllisyyskin kohenee lisäten tuloja, Kuoppamäki toteaa.
Maailmantalouden elpyminen ensimmäisen aallon rajusta koronasokista alkoi Danske Bankin mukaan nopeasti viime kesänä. Talous on kestänyt toisen aallon yllättävän hyvin.
– Huhtikuu on maailmantaloudessa keskimäärin jo koronatoimien keventämisen aikaa. Vuoden toisella puoliskolla vauhti kiihtyy, kun yksityinen kulutus pääsee kunnolla liikkeelle, ja tileillä makaavat rahavirrat kanavoituvat myös palvelualoille. Maailmantalouden näkymät vuoden 2021 toiselle puoliskolle ovatkin väkevät. Näyttää siltä, että rokotteet saavat epidemiatilanteen ainakin kehittyneissä maissa kesän aikana kuriin, eikä syksyllä enää tarvita uusia laajamittaisempia rajoitustoimia, Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist sanoo.
Taloutta elvytetään edelleen maailmanlaajuisesti. Tämä on osaltaan tuonut huolta inflaation noususta, kun samaan aikaan patoutunut kysyntä alkaa purkautua.
– EU:n yhteinen 750 miljardin euron elpymisväline tukee seuraavina vuosina talouskasvua, mutta sen vaikutus ei juuri ehdi näkyä ennen kuin koronaa edeltänyt tuotannon taso on jo saavutettu. Eräs EU:n elpymisrahaston kummallisuuksista liittyykin siihen, että se ryhtyy käytännössä vaikuttamaan vasta koronan akuutin kriisin jo päätyttyä. Suomi ottaa EU-rahoilla vihreän loikan. Panostusten toivotaan lisäävän myös yksityisiä investointeja, mutta sitä varten talousnäkymien täytyy olla riittävän kannustavia”, Appelqvist sanoo.
