Danske Bank ennakoi tuoreessa Nordic Outlook -katsauksessaan Ruotsin, Suomen ja Tanskan bruttokansantuotteiden supistuvan tänä vuonna. Norjassa on kasvua 0,6 %.
Danske Bank ennustaa, että Ruotsin bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 1,2 %. Tanskassa talous supistuisi 1 prosentin ja Suomessa 0,7 %. Norjassa kasvu jäisi 0,6 prosenttiin.
– Pohjoismaiden taloudet ovat osoittaneet sitkeyttä talouden vastatuulien voimistuessa, ja odotamme taantumaan jäävän lieväksi. Työttömyysaste nousee hieman ainakin 2023, mutta työllisyystilanne pysyy suhteellisen vakaana, ja pula osaavasta työvoimasta nostaa palkkoja monilla aloilla, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Las Olsen.
Danske Bankin mukaan monet raaka-aineet ovat jo halventuneet, ja kuluttajahintojen nousu hidastuu 2023. Energian korkea hinta ja palkkojen nousu kuitenkin ylläpitävät inflaatiota tavanomaista enemmän.
– Arvioimme, että EKP, Ruotsin keskuspankki ja Tanskan keskuspankki nostavat ohjauskorkoa vielä kuluvan vuoden alkupuolella, ja korkojen nosto on mahdollinen myös Norjassa. Ohjauskorot voivat kuitenkin kääntyä laskuun vuonna 2024, minkä odotus toisi markkinakorkoja alas jo 2023:n jälkipuolella. Inflaation ja korkojen lasku parantaa talouskasvun mahdollisuuksia sekä vilkastuttaa asuntomarkkinoita 2024, Olsen sanoo.
Suhdannekuvan heikkeneminen ja korkojen nousu rasittavat asuntomarkkinoita. Danske Bank odottaa asuntojen hintojen laskevan Ruotsissa yli 10 %, ja hinnat laskevat myös Norjassa, Suomessa ja Tanskassa.
– Suomessa hyvä työllisyys tukee asuntojen hintoja, vaikka ennustammekin asuntojen halpenevan Suomessa 4 %. Ruotsissa asuntomarkkina on velkavetoisempi, korot korkeammalla, ja asuntojen hinnan laskua on myös edeltänyt muita Pohjoismaita nopeampi asuntojen hintojen nousu, sanoo Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Suomen talouden taantuma ei näytä poikkeuksellisen syvältä, mutta maan talouden toipuminen koronakriisistä on ollut Danske Bankin mukaan muita Pohjoismaita vaatimattomampaa.
Työllisyyskehitys on ollut Suomessa positiivista, mutta työllisyysaste jää edelleen jälkeen muista Pohjoismaista. Osaavan työvoiman tarjonnan vähäisyys heikentää Suomen mahdollisuuksia päästä samaan vauhtiin kuin muualla Pohjolassa.
– Suomen julkisen talouden velkaantuneisuus on myös selvästi muita Pohjoismaita korkeammalla tasolla, mikä yhdessä väestön ikääntymisen kanssa rajoittaa maan finanssipolitiikkaa muita Pohjoismaita enemmän, Kuoppamäki sanoo.
