Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

Danske Bank: Euroalueen BKT – 0,9 % ensi vuonna

Euroalueen talous ajautuu lievään taantumaan tänä ja ensi talvena, ennustaa Danske Bank raportissaan. Kesinä 2023 ja 2024 talous kuitenkin kasvaa, kun kuluttajat virkistyvät kuluttamaan.

Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

Danske Bank ennustaa euroalueen bruttokansantuotteen laskevan ensi vuonna 0,9 %, ja vuonna 2024 talous ei kasva eikä laske. 

Danske Bankin mukaan euroalue painuu taantumaan tänä ja ensi talvena. Vuosien 2023 ja 2024 kesinä talouden ennustetaan kasvavan. Taantumista odotetaan lieviä.

– Pääasiallinen syy taantumaan on laskeva yksityinen kulutus. Kuluttajien luottamus on nyt historiallisen matalalla. Nousevat energialaskut ja korot vähentävät kulutukseen käytettävissä olevaa rahaa. Ilmiö korostuu talvisin, jolloin lämmitykseen ja muuhun energiankulutukseen menee kesäaikaa enemmän rahaa, sanoo Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Geopoliittiset riskit, energiatilanteen kriisiytyminen nykyisestä tai koronatilanteen heikkeneminen voivat Danske Bankin mukaan johtaa ennustettua heikompaan talouskehitykseen.

Toisaalta kuluttajien pandemian aikana säästämät puskurit, elvyttävä talouspolitiikka sekä merkittävät puolustukseen ja vihreään siirtymään tehdyt investoinnit voivat johtaa ennustettua suotuisampaan talouskehitykseen. Inflaation odotettua nopeampi pienentyminen elvyttäisi kulutusta.

Vahva työmarkkina on Danske Bankin mukaan yksi euroalueen talouden valopilkku. Monilla aloilla on yhä ongelmia työvoiman saatavuudessa.

– Taantuma viilentää työmarkkinoita ja johtaa työttömyyden maltilliseen nousuun. Emme silti ennakoi laajamittausta työmarkkinakriisiä, koska osaavasta työvoimasta on ollut pulaa. Kiivaan inflaation ja työvoimapulan yhdistelmä kiihdyttää hieman palkkojen nousua, Kuoppamäki sanoo.

Tänä talvena energian saatavuus ja korkea hinta aiheuttavat ongelmia niin kotitalouksille kuin yrityksille.

– Valitettavasti Euroopan energiaongelma ei ratkea tämän talven jälkeen, vaan ongelman ratkaisu vaatii vuosia. Historiallisen suuret investoinnit vihreään siirtymään tukevat Suomen talouskasvua, vaikka laajemmin euroalueen suhdannekuva ei anna aihetta riemuun, Kuoppamäki toteaa.