Cramolle suuri toimintakeskus

Rakennuskonevuokraaja ja työmaapalveluiden tarjoaja Cramo Finland toimi aiemmin erillisissä tiloissa ympäri pääkaupunkiseutua. Vanhan päätoimitilan vuokrasopimuksen päättyessä pääkaupunkiseudun toiminnot koottiin Vantaan Åbyn uuteen toimintakeskukseen.  

Uusi Åbyn toimintakeskus on kokonaisuudessaan massiivinen. Noin 14 hehtaarin alueella on kahdeksan erillistä rakennusta, joiden kokonaispinta-ala on noin 25 000 neliömetriä. 

– Kyseessä on paitsi Suomen myös Pohjois­maiden suurin rakennusvuokraamoalan toiminta­keskus, ja se on suurimpia Euroopankin mittakaavassa ajateltuna, Cramo Finland Oy:n kiinteistöjohtaja Aarno Heikkilä toteaa.

Uudessa toimintakeskuksessa sijaitsee varasto-, logistiikka- ja huoltotilojen lisäksi myös Cramo Finlandin pääkonttori. Noin 40 miljoonan euron suuruisessa hankkeessa olivat Joint Venture -sijoittajina Terrieri Kiinteistöt Ky sekä A. Ahlström Kiinteistöt Oy. 

– Pääkaupunkiseudulla oleva uudis­kohde, jossa on vakavarainen vuokralainen ja hyvä pitkä kassavirta puolsivat tätä sijoitus­kohdetta. Kohde toteutti hyvin kiinteistö­strategiaamme ja sijoitusten hajautusta. Myös tuotto oli houkutteleva keskusta­toimistoihin verrattuna. Osapuolet ovat sitoutuneet yhteiseen tavoitteeseen, ja yhteistyö on sujunut mutkattomasti, kiinteistöjohtaja Pia Lindborg A. Ahlström Kiinteistöt Oy:stä kertoo.

Cramo Finlandilla oli aiemmin pääkaupunkiseudulla neljä keskittymää.  

– Useamman keskittämispisteen mallilla toimiminen ei ollut optimaalista, ja liiketoimintamme ja sen tarpeet olivat kasvaneet näistä tiloista yli jo kauan sitten. Tuusulan- kiinteistöjen vuokrasopimus oli umpeutumassa, minkä vuoksi lähdimme kartoittamaan vaihtoehtoja vuonna 2017. Työstimme asiaa Jatke Oy:n kanssa, ja he löysivät Vantaan Åbystä huippupaikan toiminnan uudelle yhden keskittämispisteen sijoittamiselle, Cramo Finland Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Myllynen kertoo.

– Toimitusaikojemme nopeutuminen ja asiakkaiden palvelutason sekä asiakastyytyväisyyden paraneminen ovat keskeisiä uuden toimintakeskuksen etuja. Rakentamisessa tulee aina tilanteita, jolloin rakennustyömaalle tarvitaan pikaisesti kalustoa. Nyt pystymme nopeuttamaan toimitusaikojamme tällaisissa tilanteissa, kun kaikki tarvittavat tuotteet ovat yhdessä paikassa Åbyssä. Aiemmin isommissa kokonaisuuksissa saattoi tällaisissa toimituksissa mennä päiviä, nyt pystymme toimittamaan tavarat jopa tunneissa, Myllynen sanoo.

Kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Marjut Aramo Arkkitehti­ruutu Oy:stä kertoo ottaneensa suunnittelussa huomioon erityisesti toiminnallisen sujuvuuden ja turvallisuuden. Alueella kevyt ja raskas liikenne on pyritty erottamaan toisistaan turvallisuuden lisäämiseksi. Lisäksi asiakasliikenne ja tuotannollinen liikenne pidetään erillään. 

– Näin saavutetaan toimiva ja turvallinen piha-alue. Tontin reunoille sijoittuvalla massoittelulla on saatu rakennuskokonaisuuden kehä yhtenäisemmäksi jolloin pihalla oleva toiminta ei näy ympäristöön, Aramo sanoo.

KVR-urakoitsija Jatke Oy:n vastaava työnjohtaja Mikko Peltoniemi kertoo, että 14 hehtaarin tontilla sijaitseva kahdeksan rakennuksen hanke oli erityisesti aikataulultaan haastava. 

– Asioita piti tapahtua paljon ja yhtä aikaa monessa paikassa. Rakentaminen eteni suunnitellussa aikataulussa, jota korona­tilannekaan ei päässyt hidastamaan. Päätökset piti tehdä nopeasti, koska aikataulu oli kireä. Katselmukset tehtiin etänä, mikä onnistui suhteellisen hyvin. Hanke oli Jatkeelle merkittävä ja oivallinen näyttö osaamisestamme toimitilojen kehittäjänä ja rakentajana, Peltoniemi kertoo.

Pääkonttorista monitilatoimisto

Uuden toimintakeskuksen suunnittelu alkoi vuonna 2018 ja rakentaminen alkoi huhtikuussa 2020. Toimintakeskuksessa on lämmintä tilaa kaikkiaan 13 000 neliötä, josta 2700 neliötä on toimistotilaa. Lisäksi kalustoa varten on kylmää katettua tilaa noin 6000 neliötä.

Hankkeen projektipäällikkönä Cramolla toiminut Hanna Turunen kertoo, että Cramon henkilöstö on ollut vahvasti mukana suunnittelussa alkumetreiltä lähtien, koska uudesta toimintakeskuksesta haluttiin cramolaisten näköinen. Henkilöstön päällimmäisinä toiveina olivat toimivuus, valoisuus ja rauhallisuus.

– Toimistorakennuksessa päädyttiin monitilatoimistoon, jossa on työpisteitä ja erilaisia toimistotiloja sekä neuvottelutiloja. Kahdessa kerroksessa sijaitsevat toimistotilat ovat layoutiltaan lähes identtiset. Tilojen suunnittelussa on otettu huomioon se, että työn­tekijät tarvitsevat myös rauhallisia hiljaisen työn tiloja. Avotiloihin on lisäksi sijoitettu neljä puhelinkoppia. Taukotilat on suunniteltu moderneiksi ja viihtyisiksi, Turunen kertoo.

Toimisto sijaitsee lentokentän lähistöllä, mikä on otettu huomioon erikoisikkunoilla ja muilla melua vähentävillä järjestelyillä. 

Arkkitehtiruutu Oy vastasi sisustussuunnittelusta pintamateriaalien ja kiintokalusteiden osalta. Irtokalusteet tulivat käyttäjän hankintana.

– Suunnitteluperusteena oli valita materiaalit ja värit, jotka täyttävät seuraavat vaatimukset: viihtyisyys ja valoisuus, äänen­vaimennus, puhtaana pidettävyys ja kestävyys, Aramo kertoo.

Toimistorakennuksen sisääntulokerroksessa on 130-paikkainen lounasravintola, joka on avoinna myös ulkopuolisille. Valoisassa ravintolassa on ruokailutilojen lisäksi vapaamuotoisempia seurustelualueita.

Toimistorakennuksen julkisivupintana on profiloitu pelti sekä pelti-­villa-peltikasetti. Kantavana runkona on betonipilari-palkki-ontelolaattarakenne.

100 kertaa entistä paremmat tilat

Suurin yksittäinen rakennus tontilla on keskus­rakennuksena toimiva A-rakennus, jossa ovat vuokraamo sekä korjaamo- ja huolto­tilat. Rakennuksesta puolet on varasto­tilaa ja puolet korjaamotekniikalla varustettua korjaamotilaa. 

– Kuluvan kesän aikana kaikki vanhat työprosessit virtaviivaistetaan kuntoon uudet tilat huomioiden. Samalla tutkitaan myös tarpeita lisätä automaation määrää ja mietitään keinoja nopeuttaa kaluston kiertoa laadukkaasta välitarkastuksesta tinkimättä, Aarno Heikkilä kertoo. 

A-rakennuksessa panostettiin työtilojen valoisuuteen, toimivuuteen ja turvallisuuteen. Heikkilän mukaan tilat ovat ”sata kertaa paremmat” kuin vanhat tilat.

Rakennuksessa on pitkähköt jännevälit, pisimmillään noin 27 metriä, ja vapaata korkeutta on noin yhdeksän metriä. Kantavana rakenteena on betonipilari-palkki-rakenne ja yläpohjassa TEK-laatat. Rakennus on mastopilarijäykisteinen.

– Laajat lattiavalut tehtiin 600–900 neliön valulohkoilla. Pienkonekorjaamossa on lattiassa sähköä eristävä epoksimatto. Varaston puolelle haluttiin kestävyyttä, joka saatiin sirotepintaisella betoni­lattialla. Maanrakennus­konekorjaamossa vaadittiin lujuutta ja öljynkestävyyttä; sinne tehtiin kolminkertainen pinnankovetinkäsittely lattia­pintaan, Peltoniemi kertoo.

A-rakennuksen julkisivupintana on teräsohutlevypintainen elementti ja profiloitu pelti.

Tontilla on lisäksi kuusi kylmää varasto­katosta, joissa varastoidaan vuokrattavia koneita ja varusteita. Näiden rakennusten runko perustuu teräspilari-palkki -rakenteeseen. Kylmässä G-hallissa on noin 28 metriä pitkä teräksinen kattoristikko. Julkisivuissa on profiloitua peltiä ja teräsohutlevypintaista elementtiä. 

Perustushybridi

Tontilla oli aiemmin ollut Hakan elementti­tehdas, jonka perustukset piti poistaa alta. 

– Keskusrakennuksessa toinen pää oli lähellä kalliopintaa, mutta toisesta päästä perustuksia piti paaluttaa. Oikeastaan siellä piti yhdistellä vähän kaikkia perustustapoja. Toimistorakennuksesta ja katoksista osa piti paaluttaa ja osa perustettiin maanvaraisesti, rakenne­suunnittelusta vastannut Jarmo Pylvänen RI Plan Oy:stä kertoo.

– Perustuksissa maapohjassa oli välissä löyhä kerros, joka piti syvä­tiivistää ristikkopuominosturin ja 12 tonnin painon avulla, joka pudotettiin yhdeksän metrin korkeudesta maahan. Tämä tiivisti maaperän löyhän kerroksen 5–6 metrin syvyyteen saakka. Tontin korko tehtiin sen mukaan, että maa-ainesta ei tarvitsisi kuljettaa tontilta pois vaan se voidaan hyödyntää paikan päällä, Peltoniemi kertoo.

Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Mikael Lindén