Teksti: Antti Lagus Kuvat: Mikael Lindén
Uudessa hotellissa on kahdeksan hotellikäytössä olevaa kerrosta, ja ilmanvaihdon konehuone sijaitsee näiden päällä yhdeksännessä kerroksessa. Hotellin suunnitelleen Arkkitehtitoimisto Sarc Oy:n arkkitehti Sarlotta Narjus kertoo, että toimisto laati hotellin alueen asemakaavan Vantaan kaupungille. Tavoitteena kaavassa oli tehdä suurkortteleita lentoaseman läheisyyteen.
– Kaava toteutuu hyvin hotellirakennuksessa ja viereisessä toimistorakennuksessa, joiden ilme yhdistyy fasadiratkaisussa, jossa ikkunalinjat häivyttävät rakennusten erilaisen kerroskorkeuden, Narjus sanoo.
Kehäradan Aviapoliksen aseman tuntumaan muodostuu näin linnamainen kortteli, jossa on hotelli- ja toimistotoimintoja.
Iso hotelli on systemaattinen rakennus, jonka suunnittelussa toistuvat samat huoneet niin päällekkäin kuin rinnakkain. Ensimmäisessä kerroksessa on irtauduttu tiukasta hotelliarkkitehtuurista. Narjus luonnehtiikin kerrosta podest-kerrokseksi, jalustaksi, jossa on ollut helpompi tehdä suuria tiloja.
Kokoustiloissa useita vaihtoehtoja
Ensimmäisessä kerroksessa on ravintola, baari, hotellin avara vastaanotto sekä kaksi suurta kokoustilaa – joista toinen on lähes 250 neliömetriä. Ensimmäisestä kerroksesta on näkymät sisäpihalle ja pian rakentuvaan puistoon.
– Meillä ei vielä ollut tiedossa hotellin operaattoria, kun tehtiin isoja linjauksia tilojen suunnittelusta. Koska hotelli tulee lähelle lentoasemaa, tehtiin sinne kunnon kokousja ravintolamaailmat, Narjus sanoo.
Hotellin kokoushuoneet ovat erikokoisia ja eri tavoin sisustettuja. Näin voidaan ottaa Narjuksen mukaan huomioon se käyttäjäkunta, joka viettää paljon aikaansa kokouksissa. Narjus sanoo, että aivan kuten nykytrendi toimistosuunnittelussa on monitilatoimisto, myös kokoustiloissa pyritään tarjoamaan kokousvieraille useita erityyppisiä tiloja.
Suurin osa neuvottelutiloista on kokoussiivessä, hotellin toisessa kerroksessa. Suuri loungemainen aulatila sekä kymmenen erilaista neuvottelutilaa muodostavat monikäyttöisen kokonaisuuden. Relax-, Music- ja Read -nimet kertovat niin sisustuksesta kuin tilojen käyttömahdollisuuksista. Relax-tilassa voi vaikka ottaa sohvalla päiväunet, Readtilassa löytää uusia ideoita kirjallisuudesta. Toisessa kerroksessa on myös hotellin liikuntasali sekä saunat.
Ensimmäisessä kerroksessa on vastaanoton ja ravintoloiden lisäksi myös iso monikäyttötila, joka voidaan kalustaa kokous- tai bankettikäyttöön.
Hotellin huoneista osa on yhdistettävissä naapurihuoneen kanssa, jolloin tilaa tulee yhteensä yli 60 neliömetriä. Standardi- ja superior- sekä de luxe -huoneiden lisäksi hotellissa on yhdeksän sviittiä. Nämä 48 neliön huoneet sijaitsevat hotellin kahdeksannessa kerroksessa.
Julkisivu sitoo hotellin viereiseen kiinteistöön
Hotellin pääurakoitsijan Skanskan rakennuspäällikkö Martti Savolainen kertoo, että rakennus on osittain kallion ja osittain porapaalujen päällä. Louhimisessa piti Savolaisen mukaan noudattaa erityistä varovaisuutta, sillä rakennus sijaitsee aivan lentokenttäradan tunnelin vieressä. Rakennus pystytettiin tavallaan kahdessa vaiheessa. Ensin päästiin rakentamaan porapaalujen päällä olevaa osaa. Osien välissä on liikuntasauma.
Hotelli on rakennettu aivan vieressä sijaitsevan toimistokiinteistön tuntumaan. Näitä kahta rakennusta yhdistää itse asiassa samanlainen julkisivu, joka koostuu valkobetonista ja julkisivulasista. Julkisivussa erottavat ikkunat on sijoitettu niin, että ne ovat päällekkäin kerroksissa 2 – 3 ja kerroksissa 4 – 7. Kahdeksannen kerroksen ikkunat ovat jälleen samalla kohtaa kuin alimpien kerrosten.
Rakentamisesta Savolainen mainitsee erityisesti hotellihuoneiden suuren määrän. Kun huoneita on paljon, on myös viimeistelemistä paljon.
Hotellioperaattorin vaihtuminen kesken rakentamisen toi työhön uusia ajatuksia, jotka johtivat suunnitelmien osittaiseen päivittämiseen. Lähinnä nämä näkyvät toiveina erilaisesta sisustuksesta.
Hotellirakennukselle on anottu Leedsertifikaatin kultatasoa. Savolaisen mukaan suomalaiset rakennusmääräykset tuottavat jo varsin ympäristöystävällisen rakennuksen. Hotellissa, jossa kulutetaan paljon vettä, vesikalusteiden valinnalla voitiin vaikuttaa lopputulokseen.
Hotellihuoneissa energiatehokkaat puhallinpatterit
LVIA-suunnittelusta vastanneen Climaconsult Finland Oy:n varatoimitusjohtaja Jukka Sulku lisää, että vesikalusteiden valinnan ohella Leed-arvoihin päästiin muun muassa kokous- ja muiden tilojen hiilidioksidimittaukseen perustuvalla ilmanvaihdolla.
Hotelli poikkeaa Sulun mukaan toimistokiinteistöstä ilmanvaihdon käyttöajoiltaan, sillä hotelli käytössä on 24 tuntia vuorokaudessa viikon jokaisen päivänä. Toimistoissa tehokas käyttöaika voi olla vain neljänneksen luokkaa.
– Ilmanvaihdon tehokkuuden lisäksi huomiota on kiinnitetty myös poistoilman lämmöntalteenottoon. Esimerkiksi keittiössäkin on lämmöntalteenotto, mikä ei tietääkseni ole kovin yleistä, Sulku sanoo.
Hotellihuoneissa lämmitys- ja jäähdytys on toteutettu huonekohtaisilla puhallinpattereilla, joissa on energiatehokkaat ECmoottorit. Tällaisessa käytössä niiden laaja hyötysuhdealue pääsee oikeuksiinsa, sillä huoneet ovat asuinkäytössä vain osan vuorokaudesta. Suurimman osan ajasta ilmastointi toimiikin osateholla.
Automaatiomielessä hotellihuoneiden palo- ja savunilmaisinjärjestelmä on Sulun mukaan erittäin kehittynyt. Järjestelmän avulla mahdollinen palonalku voidaan osoittaa huoneen tarkkuudella.
Enemmän kuin lentokenttähotelli
– Halusimme luoda hotellin, joka ei identifioidu lentokenttähotelliksi. Hotellin sisällä on lämpöä ja erilaisia kohtaamispaikkoja – niin matkustajille kuin paikallisille asukkaille, hotellinjohtaja Jaana Matikainen sanoo.
Vaikka hotelli onkin suomalaisittain varsin suuri, 258 hotellihuonetta ja kahdeksan kerrosta, sen sisustamisessa on pyritty yksilölliseen boutique-hotellin vaikutelmaan.
Hotellissa on erilaisia olohuonetiloja, jotka taipuvat moneen tarpeeseen etätyöpisteestä rentoutumiseen TV:n äärellä. Yhteistyö paikallisten toimijoiden kuten Vantaan taidemuseo Artsin ja Suomen Ilmailumuseon kanssa tuo hotellin tiloihin vaihtuvuutta ja matkustajille kosketuksen ympäröivään alueeseen.
Hotellissa panostetaan myös ravintolaan, jossa on luotu fi ne dining -käsitteen rinnalle uusi sana fun dining. Ravintolassa toteutetaan Ruotsissa ja Yhdysvalloissa paremmin tunnetun julkkiskokin Marcus Samuelssonin suunnitelmia.
Hotellikiinteistön omistaa Kuntien eläkevakuutus Keva ja operaattorina toimii Clarion, joka kuuluu skandinaaviseen Nordic Choice Hotels -ketjuun. Clarion avasi Suomen ensimmäiset hotellinsa lähes samaan aikaan: Aviapoliksen lisäksi Clarion löytyy nyt myös Helsingin Jätkäsaaresta.
Clarion Hotel Helsinki Airport on osa Kevan kiinteistösalkkua, jota se Kevan rakennuttajapäällikön Jari Toikan mukaan täydentää hyvin. Kevalla ei Tikkurilassa sijaitsevan hotelli Vantaan lisäksi ole lentoaseman läheisyydessä muita hotellisijoituksia.
– Ympäristösertikaatti Leed sopii meille hyvin. Se on ympäristöstrategiamme mukaista. Kun Keva tuli mukaan hankkeeseen, päätettiin hakea sertifi kaattia, Toikka sanoo.
