Viimeisimmät julkaisut

Chydeniuksen alakoulu Kokkolassa on käyttäjiensä näköinen koulurakennus

Kokkolan Chydeniuksen koulun suunnittelussa lähtökohtana oli sen tärkein käyttäjäryhmä, alakouluikäiset lapset.

Tuloksena on helposti hahmotettava ja tarpeiden mukaan muunneltava oppimisympäristö.

Uudet opetussuunnitelmat ovat lyöneet leimansa tämän päivän koulu­rakentamiseen. Tilojen on sovelluttava monenlaiseen toimintaan ja oltava helposti muunneltavissa. Näin ne palvelevat muuttuvia tarpeita myös tulevaisuudessa. 

Rakennus koostuu yhden ison rakennusmassan sijaan kuudesta harjakattoisesta kappaleesta. Lisää vaihtelua on saatu käyttämällä julkisivussa kolmea eri tiilisävyä ja eri saumavärejä.

Tämä periaate oli lähtökohtana myös Chydeniuksen koulussa Kokkolassa. Ruotsin­kielisen alakoulun oppilaat pääsivät aloittamaan vuoden 2020 kevätlukukauden uusissa tiloissa, jonne siirtyivät oppilaat myös kahdelta muulta alakoululta. Chydeniuksen koulu on nyt kaikkiaan 266 alakoululaisen opinahjo ja 18 opettajan työpaikka. 

Uusi koulu on rakennettu paikalle, jossa sijaitsi entinen, vuonna 1964 valmistunut koulurakennus. Sisäilmaongelmien vuoksi se laitettiin kiinni vuonna 2017 ja määrättiin lopulta purettavaksi.

Monien muiden kaupunkien tavoin Kokkolassa oli tultu tilanteeseen, jossa joudutaan ratkomaan useiden 1960-luvulla rakennettujen koulujen kohtaloita. Kaupungin hankepäällikkö Lasse Luomalan mukaan ne eivät useinkaan enää vastaa nykyajan tarpeita.

– Samaan aikaan meillä on oppilasmäärissä ollut pientä kasvua. Nyt oli syntynyt tarve isommalle koululle, johon päädyttiin kouluverkkoselvityksen pohjalta yhdistämään kaksi muutakin koulua.

Chydeniuksen koulu on 266 ruotsinkielisen alakoululaisen opinahjo ja 18 opettajan työpaikka. Uusi koulurakennus rahoitetaan Kuntarahoitus Oy:n kiinteistöleasingilla.

Chydeniuksen koulu toteutettiin KVR-urakkana, johon sisältyi vanhan rakennuksen purku sekä uuden suunnittelu ja toteutus. Urakoitsija valittiin kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. 

– Käyttäjät olivat alusta asti mukana suunnittelussa. Vaatimuksena oli, että tarjoajalla oli nimettynä myös pedagoginen suunnittelija, Luomala kertoo.

Neljän tarjoajan joukosta KVR-urakoitsijaksi valittiin lopulta Peab Oy yhteistyössä UKI Arkkitehdit Oy:n kanssa. Urakkahinta on noin 11,2 miljoonaa euroa, ja hanke rahoitetaan Kuntarahoitus Oy:n kiinteistöleasingilla. 

Suunnittelu on yhteispeliä

Suunnitteluvaiheen vetäjänä toiminut Peab Oy:n projektipäällikkö Minna Nygård toteaa, että onnistumisen takana oli hyvä yhteistyö osapuolten kesken. Suunnitteluryhmä hitsautui yhteen jo puoli vuotta kestäneen neuvottelu- ja tarjousvaiheen aikana. 

– Kokkolan kaupungin ja käyttäjien puolelta oli jo valmiiksi tehty iso työ. Meillä oli käytössämme laajat ja tarkat lähtötiedot, ja tilaajan tavoitteet olivat tiedossa koko prosessin ajan. Se helpotti meidänkin työtämme paljon, Nygård kertoo.

Urakkakilpailun ratkettua vuoden 2017 lopussa alkoi kehitysvaihe, jonka aikana hiottiin suunnitelmia rakennuslupaa ja toteutusta varten. Samaan aikaan alkoivat vanhan rakennuksen purkutyöt.

Koulutilat jakautuvat kolmeen soluun, joissa eri luokka­asteet opiskelevat. Kullakin solulla on oma nimi, sisäänkäynti ja värimaailma, mikä auttaa lapsia tilan hahmottamisessa.

– Suunnittelu- ja työmaa-aika menivät osin limittäin. Perusratkaisut oli kuitenkin lyöty kiinni aikaisessa vaiheessa. Hyvä ratkaisu oli kytkeä myös työmaa mukaan jo alkuvaiheessa, Nygård toteaa.

Rakentaminen käynnistyi keväällä 2018, ja koulu valmistui aikataulun mukaisesti vuoden 2019 lokakuun lopussa. Rakennuksen pilari-palkki-ontelolaattarakenne antaa mahdollisuuden myöhempiin tilamuutoksiin. 

Uuden pedagogiikan tuomat muunneltavuuden vaatimukset on otettu huomioon myös talotekniikassa.

– Soluista koostuviin tiloihin sähköt oli suunniteltava niin, että ne toimivat kaikkialla silloinkin, kun solujen väliverhot laitetaan kiinni. Sama koskee myös valaistuksen ohjausta ja säätöjä, kertoo sähkösuunnittelusta vastannut Teuvo Hautaniemi Sweco Talotekniikka Oy:stä.

Tietotekniikkayhteyksien on oltava käytettävissä kaikissa koulutiloissa. Chydeniuksen koulussa langaton verkko kattaa koko rakennuksen. 

Ilmanvaihdossa ja valaistuksessa on hyödynnetty ajanmukaisia automaatioratkaisuja. Tiloissa on tarpeenmukainen ilmanvaihto, jota säädetään läsnäolon ja VOC-pitoisuuksien mukaan.

– Luokissa läsnäoloilmaisimet mittaavat ulkoa tulevaa valoa, säätävät valaistusta sen mukaan ja myös sammuttavat valot tyhjistä luokista tietyn ajan jälkeen. Tarvittaessa valaistusta voidaan ohjata myös paikallisesti, Hautaniemi kertoo.

Rakennus lämpiää kaukolämmöllä. Vallitsevan käytännön mukaisesti kengät riisutaan pois, joten koulutiloissa on kauttaaltaan käytössä lattialämmitys.

Rakennuksen keskellä on iso atriumtila, joka on samalla ruokailutila ja kirjasto. Siihen voidaan yhdistää myös liikunta-­ ja musiikkitilat. Atriumin kyljessä on suurportaikko, jota voidaan hyödyntää erilaisissa tapahtumissa.

Selkeitä tiloja lapsille

Chydeniuksen koulun vastaavana arkkitehtinä toiminut arkkitehti Jaana Tiikkaja toteaa, että uudistuneet opetussuunnitelmat ovat lyöneet leimansa arkkitehdin työhön.

– Nykyään jokainen koulu suunnitellaan käyttäjän toiveiden pohjalta. Avoimuutta ja muunneltavuutta halutaan, mutta ne saatetaan käsittää hyvin eri tavoilla, Tiikkaja toteaa. 

Koulu sijoittuu Kokkolan keskustan itäpuolelle, keskelle puistomaista omakoti­valtaista aluetta. Haasteena oli sijoittaa entisen koulun paikalle uusi, yli 5000-neliöinen rakennus niin, että tilaa jäisi myös piha­toiminnoille ja turvalliselle liikkumiselle.

Koulurakennus haluttiin suunnitella ennen kaikkea lapsen näkökulmasta sopivaan mittakaavaan. Suunnitteluohjeita saatiin pedagogisena asiantuntijana toimineelta Tuulikki Tuomiselta.

– Tilasuunnittelussa on otettava huomioon, että lapsi tarvitsee lyhyempiä väli­matkoja ja selkeitä etappeja. Jos rakennuksessa on loputtomalta tuntuvaa tilaa, se voi turhauttaa lasta ja aiheuttaa levottomuutta, Tiikkaja sanoo.

Rakennus on liitetty kaukolämpöön. Tiloissa on tarpeenmukainen ilmanvaihto, jota säädetään läsnäolon ja VOC­-pitoisuuksien mukaan.

Koulutilat jakautuvat kolmeen soluun, joissa eri luokka-asteet opiskelevat. Eskarilaisille sekä ykkös- ja kakkosluokkalaisille on oma solunsa, samoin kolmos- ja nelosluokkalaisille sekä koulun viitosille ja kuutosille. Kullakin solulla on oma nimi, sisäänkäynti ja värimaailma, mikä auttaa lapsia tilan hahmottamisessa.

– Muunneltavuutta on saatu sijoittamalla ryhmätilojen väleihin yhdistäviä tiloja. Ryhmä­tiloja voidaan myös avata taittoseinien avulla käytävään, jolloin saadaan tilaa myös isommille ryhmille, Tiikkaja kertoo. 

Materiaalien ja värien avulla on luotu sisätiloihin rauhoittavaa tunnelmaa. Pinnoissa on käytetty mäntypuuta, ja sävyjä on haettu metsästä: kanervaa, havua, jäkälää.

Haluatko lisää tietoa Suomen hienoimmista hankkeista?

Äänimaailma on tärkeä osa tilaa

Rakennuksen keskellä on iso atriumtila, joka on samalla ruokailutila ja kirjasto. Siihen voidaan yhdistää myös liikunta- ja musiikki­tilat. Atriumin kyljessä on suurportaikko, jota voidaan hyödyntää erilaisissa tapahtumissa. Seiniä avaamalla ja sulkemalla saadaan tarvittaessa tilaa niin pienemmille kuin isommillekin tapahtumille.

Tiikkajan mukaan akustiikkasuunnittelija on ollut tärkeässä roolissa, jotta iso tila on saatu toimivaksi. Ääntä vaimentavia pintoja on käytetty katossa, seinillä ja siltarakenteiden pohjissa.

– Tila ei myöskään ole hallimainen, vaan se koostuu useammista sopukoista. Tavoitteena on ollut juhlava, mutta samalla lämmin tunnelma.

Myös opetustilojen suunnittelussa akustiikan toimivuutta on mietitty tarkoin: missä tiloissa ääntä saa kuulua ja minkä verran. 

– Kaikki äänihän ei käyttäjän näkökulmasta ole melua. Ääni voi helpottaa myös valvottavuutta, jos opettaja ei ole kaiken aikaa samassa tilassa. Sen vuoksi pienryhmätilatkaan eivät ole täysin äänieristettyjä, Tiikkaja toteaa. 

Materiaalien ja värien avulla on luotu sisä­tiloihin rauhoittavaa tunnelmaa. Pinnoissa on käytetty mäntypuuta, ja sävyjä on haettu metsästä: kanervaa, havua, jäkälää. 

– Inspiraatiota toi suunnittelun aikana käynnissä ollut Suomi 100 -vuosi, Tiikkaja kertoo.

Piha-alue kannustaa tutkimaan

Myös ulkoarkkitehtuurissa lähtökohtana on lapsen mittakaava. Rakennus koostuu yhden ison rakennusmassan sijaan kuudesta harjakattoisesta kappaleesta. Lisää vaihtelua on saatu käyttämällä julkisivussa kolmea eri tiilisävyä ja eri saumavärejä. Erottuvana elementtinä ovat soluihin johtavat lasiseinäiset ulkoportaikot.

Käyttäjät olivat alusta asti mukana koulun suunnittelussa. Urakoitsijalta vaadittiin nimettyä pedagogista suunnittelijaa.

Piha mahdollistaa opetussuunnitelmien mukaisesti monipuolisen tekemisen, ja siellä voidaan pitää myös oppitunteja. Esimerkiksi istutuslaatikot ja hulevesi­painanne tarjoavat mahdollisuuden erilaisten ilmiöiden tutkimiseen. Liikunta­välineiden lisäksi pihalta löytyy tekonurmi ja koripallokenttä.

– Myös lähiluontoa on saatu säilytettyä. Koulun vieressä on pieni luonnontilainen metsä, jota voidaan käyttää oppimistarkoituksiin, Tiikkaja toteaa.

Neuvottelumenettely näytti Chydeniuksen koulun projektissa Tiikkajan mukaan parhaat puolensa. Kun kaikki osapuolet saatiin alusta asti saman pöydän ääreen, hankkeen aikana ehti osapuolten kesken syntyä poikkeuksellisen hyvä yhteishenki. 

– Ajattelen, että taustalla näkyy myös tietynlainen kulttuurimuutos. Enää ei etsitä syyllisiä, vaan edetään sillä asenteella, että me teemme tätä yhdessä ja haluamme myös onnistua yhdessä.

Teksti Hanna Perkkiö | Kuvat Esa Kyyrö

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail