Teema ei ole valittu tai teema on poistettu.
Teksti: Leena Huovila Kuvat: Jukka-Pekka Juvonen
Jos Cargotec Finland Oy:n huikea teknologia- ja osaamiskeskus ei inspiroi työntekijöitä luoviin tuotekehitysajatuksiin, mikään rakennus ei sitä voi tehdä. Uusi keskus häikäisee viimeistellyllä tyylillään – tyylillä joka sopii juuri Cargotecille, tulevaisuuden lastin- ja kuormankäsittelyn kehittäjälle.
Itse asiassa rakennuksia on kaksi: 13 000 neliön toimistorakennus ja 7 000 neliön pajarakennus. Samalla tontilla sijaitsee myös viiden hehtaarin testialue.
Uusi keskus ehti jo ennen varsinaista käyttöönottoa saada Tampereen kaupungilta hyvän rakentamisen palkinnon. Perusteeksi mainittiin, että rakennukset edustavat ”loistavaa käyttöarkkitehtuuria”.
Teknillisen yliopiston läheisyydessä
Cargotec on viime vuosina siirtänyt tuotantoaan ulkomaille lähemmäs asiakkaita – esimerkiksi Tampereen Härmälästä Puolaan. Entisessä lentokonetehtaassa jatkettiin kuitenkin tutkimus- ja tuotekehitystyötä, ja nyt yksikkö sai ajanmukaiset tilat Ruskoon. Yksikössä työskentelee 350 alan osaajaa. Kaikkiaan 35 miljoonan investointi on yksi Cargotecin viime vuosien suurimpia.
– Vaikka yhtiöllä on vahvat juuret Tampereella, Ruskon teollisuusalueen ja ylipäätään Suomen valinta uuden keskuksen sijaintipaikaksi ei ollut itsestään selvää vaan tarkan harkinnan tulos. Ensiksi selvitimme, mille mantereelle rakennamme. Meillä esimerkiksi on hiljan avattu teknologia- ja osaamiskeskus Singaporessa, Cargotecin kiinteistöjohtaja Kauko Autio kertoo.
– Meille oli tärkeätä saada kaksi rakennusta ja myös testialue samalle tontille. Viimein sopiva tontti löytyi juuri Ruskosta.
Sijoittumista Ruskoon puolsivat Aution mukaan myös lähellä Hervannassa sijaitseva Tampereen teknillinen yliopisto. Hervannassa toimii myös Teknologian tutkimuskeskus VTT, ja Tampereelle sijoittuu myös muuta merkittävää liikkuvien työkoneiden ja automaation osaamista.
Tila kertoo, mitä tehdään
Cargotecin teknologia- ja osaamiskeskuksen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkjaatiset Oy, pääsuunnittelijana Mikko Jaatinen. Toimistorakennuksen osalta projektiarkkitehtina toimi Tytti Kaitala ja pajarakennuksen osalta Jenni Raitoharju. Myös arkkitehti Katri Jaatinen kuului työryhmään.
Toimistorakennus on moderni ja todellinen imagon nostaja Ruskon teollisuusalueella. Sen itä- ja länsijulkisivut ovat lasia ja etelä- ja pohjoisjulkisivut valkobetonia. Pääsisäänkäynti on läntisen lasijulkisivun puolella. Sisään viiden kerroksen korkuiseen keskusaulaan astutaan punaisen tuulikaapin läpi. Tuulikaappi muistuttaa konttia: se on ensimmäinen visuaalinen vihje siitä, että tässä talossa kehitetään lastinkäsittelyä.
Sisustussuunnittelusta vastasi sisustusarkkitehti Sabina Dontcheff dSign Vertti Kivi & Co:sta. Dontcheff on vuoden 2013 alusta toiminut omassa yrityksessään.
Dontcheff ei halua puhua sisustussuunnittelusta vaan tilasuunnittelusta. Rakennuksen suuri ja korkea keskusaula ja sen jatkeena oleva ravintola saivat tilasuunnittelun avulla lisäelementtejä, jotka tuovat ilmettä ja ”skaalaavat” suurta tilaa täyttämällä sitä.
– Esimerkiksi ravintolasta osa on korokkeella, ja ravintolan päälle on osin pystytetty rakenne, joka muistuttaa konttilukin kehää. Yksityiskohta liittyy suoraan Cargotecin tekemään työhön – eli tila kertoo, mitä tehdään – mutta myös pienentää suurta mittakaavaa, Dontcheff kertoo.
Keskusaula jakautuu myös pienempiin auloihin: toisella puolella on business lounge ja toisella puolella coffee lounge. Ne ovat yhtä suurta tilaa, mutta erilainen sisustus erottaa ne toisistaan.
Näyttävä yksityiskohta aulassa ovat valtaviin valkoisiin ruukkuihin istutetut rahapuut. Ruukuissa on myös valoelementti. Myös suuret ruukut skaalaavat isoa tilaa. Niin tekevät lisäksi näyttävät riippuvalaisimet niin aulassa kuin ravintolassa – ja myös ravintolan kookkaat lattiavalaisimet, joiden muoto muistuttaa perinteistä työpöydän valaisinta.
Aulan katseenvangitsija on näyttävä kierreporras, joka on itsekantava, täysteräsrakenteinen monoliittinen kappale, jonka kaikki osat on hitsattu toisiinsa kiinni. Portaan toimitti Kaaritaivutus Kumpula Oy Pohjanmaalta.
Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä
Toimistotilat sijoittuvat keskusaulan molemmille puolille kerroksiin 2–5. Viitoskerros on toistaiseksi tyhjää ja tarkoitettu tuleville yhteistyökumppaneille.
– Toimistoista näkee lasiseinien läpi keskusaulan yli toiselle puolelle. Tilan avoimuus ja läpinäkyvyys olivat yksi suunnittelun periaate. Niiden haluttiin auttavan yhtenäisen, kommunikoivan työyhteisön syntymistä, Mikko Jaatinen kertoo.
– Toimistokerroksissa on niin sanottuja ”konttineukkareita” Ne erottuvat keskusaulaan päin eri värein maalattuina ja korostettuina ikkunaraameina, jotka muistuttavat konttia. Neuvotteluhuoneilla on maailman suurten satamien nimiä, Sabina Dontcheff sanoo.
Kuudennessa kerroksessa on näyttävä saunaosasto, jonka lasiseinän läpi voi kuin laivan komentosillalta nähdä viiden hehtaarin testialueen.
Testialue on kuin kuivalle maalle rakennettu satama. Siellä testataan ja simuloidaan muun muassa miehittämättömiä koneita ja koneryhmiä, navigointijärjestelmiä sekä etäohjausta ja -valvontaa. Niitä varten alueelle on asennettu useita mahdollistavia teknologioita: turvalaitteita automaatioalueen eristämiseen, koneiden kanssa kommunikoinnin mahdollistava langaton verkko sekä maahan asennettuja referenssejä koneiden navigointia varten.
Ote pajan epämuotoisuudesta
Pajarakennuksessa kootaan ja testataan laitteiden prototyyppejä. Pajassa on toimisto-, laboratorio-, testi- ja varastoalueita.
Arkkitehti Mikko Jaatinen vitsailee, että paja oli arkkitehdin painajainen: se on epämuotoinen rakennus, jossa on erikokoisia laatikoita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Laatikoiden korkeus vaihtelee viidestä metristä 22 metriin.
Suunnittelijat ovat kuitenkin saaneet otteen pajan epämuotoisuudesta. Siihen vaikuttaa rohkea ratkaisu käyttää 13:a väriä julkisivumateriaalissa, joka on Ruukin energiapaneelia.
– Värit muistuttavat maailmalla käytettyjen konttien värejä. Koko pajarakennus on kuin suuri konttipino, Mikko Jaatinen sanoo.
Pajassa on ehkä Tampereen korkein nosto-ovi: 18 metriä. Erikorkuisia nosto-ovia on noin 20 ympäri pajaa.
NCC:n projektinjohtourakkana
NCC Rakennus Oy toteutti Cargotecin teknologia- ja osaamiskeskuksen tavoitehintaisena projektinjohtourakkana. NCC:n osuus oli noin 29 miljoonaa euroa 35 miljoonan kokonaisinvestoinnista.
Rakennuspäällikkö Ari Tannin mukaan vaativa ja monimuotoinen projekti ei olisi sujunut ilman eri osapuolten hyvin sujunutta yhteistyötä ja sitoutumista. Erityisesti hän kiittää tilaajan edustajaa eli Cargotecin kiinteistöjohtajaa Kauko Autiota, joka toimi erittäin aktiivisesti projektin eteen.
– Autio esimerkiksi punnitsi ajoittain esitettyjä epärealistisia toiveita jämäkästi, koska ei halunnut niiden vaarantavan aikataulua ja kustannustasoa.
Rakennustyöt alkoivat heinäkuussa 2011, vaikka monien erilaisten käyttäjien lähtötietoja puuttui ja suunnitelmat olivat alkutekijöissään. Käytännössä töiden alku viivästyi kuukauden, mutta aikataulu saatiin kurotuksi kiinni jo runkovaiheessa tammikuuhun 2012 mennessä. Lopulta projekti valmistui ajallaan joulukuussa 2012 – ja puhtain paperein ilman virhe- ja puuteluetteloa, koska korjaukset ehdittiin tehdä ennen luovutusta.
– Molemmat rakennukset – sekä toimistotalo että paja – olivat vaativia laatutasoltaan ja myös talotekniikaltaan. Sen eteen on tehty työtä, että toimistotalon energiatehokkuus on Suomen huipputasoa toimistorakentamisessa, Tanni sanoo.
Rakennesuunnittelun haasteita
Rakennesuunnittelusta vastasi rakennesuunnittelija, projektipäällikkö Saila Asumaniemi A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä. Hän kuvailee projektia poikkeukselliseksi: onhan harvinaista, että samassa hankkeessa rakennetaan kaksi täysin erilaista rakennusta.
– Toimistotalo on hieno ja toiminnallinen kaikilta osin. Sitä hallitsee korkea keskusaula, jonka yläpuoliset pitkät jännevälit olivat haaste, Asumaniemi sanoo.
Toimistotalossa on yksi maan alla osittain oleva kerros ja kuusi maanpäällistä kerrosta. Kellarikerroksessa on teknisiä tiloja, varastotiloja ja kolme väestönsuojaa, joita käytetään henkilökunnan sosiaali- ja kuntosalitiloina.
Rakennus on jäykistetty kantavilla porrashuoneilla, hissikuilulla ja jäykisteseinillä. Pystyrunko muodostuu teräsbetonipilareista ja teräsbetonisista porras- ja hissikuiluista.
Vaakarunkona ovat teräsvaippaiset teräsbetonitäytteiset matalapalkit (Delta-palkit) ja ontelolaatat.
Kellarikerroksen julkisivut ovat maanpaineellisia sisäkuorielementtejä, joiden yläosassa on sokkelikuorielementit. Ensimmäisessä kerroksessa korkean lasiseinän alla oleva murtoviivasokkeli on sandwich-elementeistä. Pitkillä julkisivuilla on tasojen kohdalla nauhamaiset sandwich-elementit ja kerroksissa ikkunanauha.
Kuudennessa kerroksessa olevan iv-konehuoneen ulkoseinät on verhoiltu kevytelementeillä.
Rakennuksen maapohja oli suurelta osin suota. Rakennus on perustettu osin tiivistetyn täytön päälle tehdyn sora- ja murskearinan varaan paikalla valetuilla teräsbetonianturoilla ja osin teräsbetonipaaluille.
– Pajarakennuksen suunnittelussa arkkitehti on tehnyt suuren työn. Eri toimintoihin tarvittavat tilat on räätälöity juuri tarpeita vastaamaan, Asumaniemi kuvailee.
Rakennus muodostuu useasta erikorkuisesta tilasta. Kaikkien osien runkona ovat teräspilarit ja -ristikot. Jäykistys on toteutettu osin kehärakenteena ja osin vinositein. Nosturiratoja tukevat kehät on suunniteltu jäykkänurkkaisina, pilarien ja kattoristikon muodostamina kehinä, radan suuntaiset vaakavoimat on johdettu vinositeillä perustuksille.
Toimisto-osan katto on kaikkein alimpana, ja se tukeutuu pilarien yli kulkeviin I-palkkeihin. Katon sekundaarirakenteena toimii kantava teräspoimulevy, joka on akustorei’itetty. Pienellä osalla toimiston kattoa on ontelolaatta, jonka päällä on iv-konehuone.
– Pajan lattiassa on otettu piste- ja pintakuormat huomioon. Lattia on kuitubetonia, ja sen vahvuus vaihtelee kuormituksen mukaan 100 millistä aina 300 milliin. Perustukset ovat maanvaraiset koko pajan alueella, Asumaniemi kertoo.
Asumaniemi sanoo, että aikataulu oli hyvin kireä.
– NCC Rakennuksen vastaavan mestarin Veijo Hämäläisen työ työvaiheiden yksityiskohtaiseksi suunnittelemiseksi ja tarkaksi aikataulutukseksi vaikutti siihen, että jo kohteen runko valmistui alun viiveistä huolimatta alkuperäisen aikataulun mukaan.
