Julkisivu on rapattu saumattomaksi kuten monet viereisetkin rakennukset. Rappaustapana on niin sanottu Parmarappaus, jossa jäykän mineraalivillan päälle tehdään teräsverkolla lujitettu pohjarappaus, joka ankkuroidaan sisäkuoreen. Julkisivu viimeistellään sauma- ja pintarappauksella.

Careerialle toimipiste Porvoon länsirannalle

Julkisivu on rapattu saumattomaksi kuten monet viereisetkin rakennukset. Rappaustapana on niin sanottu Parmarappaus, jossa jäykän mineraalivillan päälle tehdään teräsverkolla lujitettu pohjarappaus, joka ankkuroidaan sisäkuoreen. Julkisivu viimeistellään sauma- ja pintarappauksella.

Teksti Jaana Ahti-Virtanen

Itäuusmaalaisten oppilaitosten toimintojen yhdistämisestä syntyneelle Careerialle on valmistunut uusi toimitila Porvoon keskustan tuntumaan. Tiloiltaan tehokas ja muunneltava rakennus on hankittu 20 vuoden leasingsopimuksella. Rakennuksen omistaa ruotsalainen SEB-pankki.

Betonielementeistä tehdyssä esteettömässä rakennuksessa on neljä kerrosta. Kellaria ei ole, koska maaperä Porvoonjoen länsirannalla on hankala.

Rakennushankkeen käynnisti Porvoo International College eli Point College, joka tarjoaa liiketalouden, tieto- ja viestintätekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuksia. Yksityisellä Point Collegella on ollut käytössään oma 1950-luvulla rakennettu ja myöhemmin laajennettu koulurakennus, josta kuitenkin osa on ollut viime vuosina käyttökiellossa sisäilmaongelmien vuoksi.

Rakennushankkeen aikana tehtiin myös päätös Point Collegen ja Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Edupolin yhdistymisestä Careeria-oppilaitokseksi.

Vuoden 2019 alussa aloittavassa Careeriassa on vuosittain kirjoilla 11 000 opiskelijaa. Uusi toimitila on yksi Careerian kymmenestä toimipisteestä.

Careerian uuteen rakennukseen asettuvat pääasiassa liiketalous- ja lähihoitajaopiskelijat. Kaupunki osti Point Collegen vanhan rakennuksen. Se on tarkoitus purkaa, ja tilalle rakennettaneen kaavamuutoksen jälkeen asuntoja.

Sisäänkäynti ja aula ovat kuin ulkotilan jatketta, ja ne jakavat kokonaisuuden kuin kahteen erilliseen rakennukseen.

Terve talo leasingilla

Uuden oppilaitoksen hankintailmoitus jätettiin joulukuussa 2015.

– Hankintailmoituksessa oli vaatimus Terve talo -konseptin mukaisesta suunnittelusta ja toteutuksesta, rakennuttajan edustaja, Point Collegen hallinto- ja talouspäällikkö Jani Toivonen kertoo.

Toivonen on tyytyväinen Porvoon kaupungilta saadusta asiantuntija-avusta hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön laadinnassa. Rakennuttajakonsultti liittyi mukaan hankkeeseen tarjouspyynnön jälkeen.

Lasiseiniä on paljon, mikä sopii mielikuvaan
avoimesta koulusta.

Tarjouskilpailuaineistot saatiin keväällä 2016, ja kesällä 2016 YIT valittiin toteuttajaksi. YIT otti talotekniikkakumppanikseen Caverionin. Terve talo -konsulttina oli Ramboll.

Tarjouspyynnössä oli sekä urakointi että rahoitus, ja YIT toi ruotsalaispankki SEB:n rahoittajaksi.

– SEB:n rahoittama leasing on meidän näkökulmasta hyvä ratkaisu. Se säästi aikaakin, kun ei tarvinnut kilpailuttaa rahoitusta erikseen, Toivonen toteaa.

Hankkeen hinnaksi tuli 14,7 miljoonaa euroa. Rakennuksen on tarkoitus olla Careerian käytössä ainakin 30 vuotta, josta ensimmäiset 20 vuotta leasingilla.

Henkilöstö oli vahvasti mukana muunneltavien tilojen suunnittelussa.

Henkilöstö osallistui suunnitteluun

Careerian uudessa oppilaitoksessa on 4100 neliötä eli vajaa 60 prosenttia entisten tilojen neliöistä. Betonielementeistä tehdyssä esteettömässä rakennuksessa on neljä kerrosta. Kellaria ei ole – maaperä on hankala.

Tarjouspyynnössä oli ehtona myös henkilöstön osallistuminen suunnitteluun. Elokuussa 2016 alkoi kuuden työpajan sarja, johon osallistuivat pää- ja talotekniikkaurakoitsijoiden, arkkitehdin ja henkilöstön edustajat.

– Henkilöstö toivoi tilojen muunneltavuutta, joka vastaa ammatillisen koulutuksen uudistukseen. Tulossa on hyvin erilaisia ryhmiä ja siksi tarvitaan erilaisia tiloja, Point Collegen erityisopettaja Anna-Mari Heikinheimo sanoo.

Heikinheimo toteaa, että stabiili luokkahuone on mennyttä aikaa. Väliseinien ja kalusteiden pitää olla liikuteltavia. Myös opiskelijat pääsivät osallistumaan kalusteiden valintaan.

YIT:n työpäällikkö Maaria Kalliomäki kannattaa tilojen käyttäjien ottamista mukaan suunnitteluun.

– Kun käyttäjät pääsevät kertomaan hankkeen alussa, mikä on heille oleellista ja tärkeää, tulee loppuvaiheessa vähemmän muutoksia. Se on tosi hyvä asia, mutta vaatii aikaa, kun käydään läpi toiveita ja miten niitä voidaan toteuttaa. Käyttäjien osallistaminen vaatii kuitenkin myös raamit; kaikki ei ole mahdollista, Kalliomäki sanoo.

Sisääntulokerroksessa on opintotoimisto sekä ruokala-monikäyttötila, jossa on pieni esiintymislavakin. Kerroksessa on myös erikoistiloja: visuaalisen myyntityön luokka harjoitusnäyteikkunoineen, asiakastyöhön soveltuva jalkahoitola sekä digitaalisen kuvan, videon ja äänen tuotantoon tarkoitetut tilat.

Toisessa kerroksessa on henkilöstöhallinto, tilat opettajille sekä kuraattorin ja terveydenhoitajan vastaanotot. Kerroksessa on myös kaksi suurempaa oppimistilaa ja paljon pieniä ohjaustiloja opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen. Kaikissa tiloissa on kaksi ovea opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeen mukaan.

Kolmannen kerroksen erikoisuus on simulaatioluokka lähihoitajien hoitotilanteiden ja muiden alojen erilaisten asiakaspalvelutilanteiden harjoittelua varten. Neljännessä kerroksessa on avoin oppimisympäristö heille, jotka etenevät muita nopeammin tai hitaammin.

– Se on tulevaisuuden opiskelutapa, Anna-Mari Heikinheimo toteaa.

Sisääntulokerroksen erikoistiloihin kuuluu visuaalisen myyntityön luokka harjoitusnäyteikkunoineen.

Kaupunkikuvaan sopiva

Arkkitehti, pääsuunnittelija Mikko Siltanen Arkkitehtitoimisto Siltanen ja Laakso Oy:stä sanoo, että uusi rakennus on kompakti ja kaupunkikuvaan sopiva. Tontti ja ajatus rakennuksen ulkoasusta on ollut Siltaselle tuttu jo vuodesta 2013, kun tontille suunniteltiin yrittäjätaloa, joka ei kuitenkaan toteutunut. YIT palasi asiaan vuonna 2015 Point Collegen tarjouspyynnön kanssa.

– Rakennuksen massoittelu ja värit hahmoteltiin yrittäjätaloa suunniteltaessa. Sisäänkäynti ja aula ovat kuin ulkotilan jatketta, ja ne jakavat kokonaisuuden kuin kahteen erilliseen rakennukseen. Lasiseiniä on paljon, mikä sopii mielikuvaan avoimesta koulusta, Siltanen kertoo.

Kiintokalusteet arkkitehti suunnitteli yhteistyössä käyttäjien kanssa. Tarjouspyynnössä oli ollut optiona myös kalustus, ja YIT:n tarjous sisälsi Iskun irtokalusteet sisustussuunnitteluineen.

Julkisivu on rapattu saumattomaksi kuten viereisetkin rakennukset. Rappaustapana on niin sanottu Parma-rappaus, jossa jäykän mineraalivillan päälle tehdään teräsverkolla lujitettu pohjarappaus, joka ankkuroidaan sisäkuoreen. Julkisivu viimeistellään saumaja pintarappauksella.

– Villan päälle tehty rappaus ei ole ongelma, kun liitokset on tehty hyvin. Parmarappaus on varma ja paljon käytetty tapa, Mikko Siltanen sanoo.

Careerian rakennus on A-energialuokkaa. Se on toteutettu tutuin keinoin: rakenteet ovat tarpeeksi tiiviit, ilmanvuotoluku on hivenen päälle yhden. Rakennus on liitetty kaukolämpöön, joka Porvoon Energian verkossa on uusiutuvalla hakkeella tuotettua. Vuoden 2019 alussa katolle asennetaan aurinkopaneeleja.

Henkilöstö toivoi tilojen muunneltavuutta, joka vastaa ammatillisen koulutuksen uudistukseen. Väliseinien ja kalusteiden pitää olla liikuteltavia. Myös opiskelijat pääsivät osallistumaan kalusteiden valintaan.

Onnistunut urakka

Kaikki Porvoon Länsirannan tontit ovat hankalia perustettavia. Careerian tontilla työt alkoivat toukokuussa 2016 piha-alueen stabiloinnilla. Siihen oli saatu kaupungilta lupa, vaikka tontin kaavamuutoskäsittely oppilaitostontiksi oli vielä kesken. Lupa auttoi aikataulussa pysymistä.

– Pehmeä savimaa on stabiloitu kalkkipilarein. Talon alla tontti on paalutettu, ja tontin ylälaidassa on kalliota, jota on louhittu, Maaria Kalliomäki YIT:stä kertoo. Kallion kohdalle on rakennettu parkkitalo, josta on puolet Careerian käytössä. Toinen puoli tulee asuintalolle, jota YIT rakentaa viereiselle tontille.

Oppilaitoksen rakentaminen alkoi keväällä 2017, ja se luovutetaan tilaajalle nyt joulukuussa.

– Hankkeella ei ollut liikaa eikä liian vähän aikaa, Kalliomäki toteaa. Osallistavan suunnittelun vuoksi on tehty vain vähän muutoksia töiden edetessä.

Perustusten lisäksi urakoitsijalla oli mietittävää kerroskorkeuden vuoksi.

– Kerroskorkeus on ensimmäisessä kerroksessa yli neljä metriä. Väliseinäratkaisut ovat melko helppoja 3,5 metriin saakka. Sitä korkeammille tarvitaan lisärakenteita tueksi.

Kalliomäki pitää Careerian rakennusta onnistuneena projektina.

– Tätä on tehty oikeasti yhdessä, kaikki osapuolet haluavat tehdä hienon talon. Täällä ei ole mitään super-erikoista, mutta täällä on paljon kivoja tiloja. Ja tilojen käyttäjät ovat tyytyväisiä, kun heitä on oikeasti kuunneltu.

 

Kuule miten voit kasvattaa rakennusalan myyntiäsi ja markkinoida tehokkaammin palveluidemme avulla

Antamalla yhteystietosi voimme olla sinuun yhteydessä tuotteisiimme liittyen. Lue lisää tietosuojasta tästä.