Peruskiven muurauksessa olivat mukana Euroopan komissiossa työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaava varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sekä Viron talous- ja rakenneministeri Kadri Simson.
Balticconnector yhdistää Viron ja Suomen maakaasuverkot 150 kilometriä pitkällä kaksisuuntaisella yhdysputkella, josta reilu 77 kilometriä kulkee Suomenlahden pohjassa. Hanke mahdollistaa Baltian maiden ja Suomen kaasumarkkinoiden yhdistymisen sekä integroitumisen EU:n yhteisiin energiamarkkinoihin. Samalla se parantaa kaasun alueellista toimitusvarmuutta.
Kaasuputki rakennetaan Suomenlahden poikki Inkoosta Viron Paldiskiin. Pohjaolosuhteet Suomen ja Viron puolella ovat täysin erilaiset. Suunnittelussa on huomioitu merenpohjan muoto ja olosuhteet, risteävät rakenteet ja laivaväylät. Merenpohjan muokkaustyöt käynnistyvät tämän vuoden aikana.
‒ Suomen rannikko on rakennusteknisesti todella haastava kohde. Pohjan materiaalit vaihtelevat löysästä savesta kovaan graniittikallioon ja pohjaa joudutaan sekä louhimaan että täyttämään. Putki kulkee pääosin meren pohjassa ja sen linjaus on tehty siten, että se kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Erityisesti vedenalainen louhinta on pyritty minimoimaan, kertoo hankkeessa mukana ollut johtaja Tommi Marjamäki Rambollista.
Baltic Connector ja Elering vastaavat yhdessä hankkeen toteutuksesta ja meriosuuden osalta Ramboll on avustanut suunnittelun valvonnassa sekä sidosryhmäyhteistyössä Suomessa osana hankkeen projektihallintaorganisaatiota.
‒ Balticconnector on ensimmäinen Suomen aluevesille rakennettava offshore-kaasuputki, minkä johdosta hankkeen toteutuksessa nojaudutaan kansainvälisiin toimijoihin. Meillä Rambollissa on kokemusta useista Pohjanmeren alueen merikaasuputkihankkeista, ja tässä hankkeessa on ollut mukana sekä suomalaisia että tanskalaisia asiantuntijoita, sanoo hankkeen valvonnassa ja projektinhallinnassa avustava projektipäällikkö Mauno Napari Rambollista.
Putken suunnittelusta vastasi puolalainen ILF yhdessä australialaisen insinööritoimisto SEAn kanssa. Offshore-putken toimittaa kreikkalainen Corinth Pipeworks ja putken asennuksesta vastaa sveitsiläinen Allseas yhdessä hollantilaisen Tidewayn kanssa.
Putken lasku merenpohjaan tapahtuu vuonna 2019. Yhdysputken kokonaisuudessaan on määrä valmistua vuoteen 2020 mennessä, jolloin Suomen kaasumarkkinat avautuvat.
Balticconnector-hanke lyhyesti:
- Hanke käsittää Itämereen sijoittuvan maakaasuputken Suomen Inkoon ja Viron Paldiskin välillä sekä Suomen ja Viron maa-alueille sijoittuvat kaasuputket, joilla Balticconnector yhdistetään maiden kaasusiirtoverkkoon
- Putkea rakennetaan 21 kilometriä Suomessa, 77 kilometriä meren alle ja 55 kilometriä Virossa
- Kompressori- ja mittausasemat sijaitsevat molemmin puolin Suomenlahtea: Inkoossa ja Paldiskissa
- Putki on kaksisuuntainen, ja sitä pitkin voidaan kuljettaa 7,2 miljoonaa kuutiometriä kaasua päivässä
- EU:n osarahoitus kattaa 75 prosenttia kaasuputken 250 miljoonan euron kokonaiskustannuksesta
- Suomen valtion omistama Baltic Connector Oy perustettiin toteuttamaan Suomen osuutta Suomen ja Viron välille rakennettavasta Balticconnector-kaasuyhdysputkesta
- Viron valtion omistaman Elering AS vastaa Viron sähkön- ja kaasunjakeluverkosta
