Aurinkovuoren koulu

Teksti: Leena Huovila Kuvat: Juha Tanhua

Pitkä odotus palkittiin. Vanhasta homekoulusta pakoon lähteneet oppilaat ja opettajat työskentelivät vuosia parakeissa, mutta nyt heillä on koulu, johon on käyty tutustumassa muualta Suomesta ja myös ulkomailta. Aurinkovuoren omintakeinen ja hurmaava koulu saattaa hyvinkin olla syy muuttaa Asikkalaan niin kuin kunnan johto on toivonut.

Koulu sijaitsee Asikkalan päätaajamassa Vääksyssä korkean harjun laella – Aurinkovuorella. Näkymät avautuvat kahdelle suurelle järvelle: Vesijärvelle ja Päijänteelle. Kauniimmalla paikalla koulu ei voisi sijaita.

– Oppilaat ovat parakkien jälkeen mieltäneet uuden koulun niin viihtyisäksi, että ovat kutsuneet tätä hotelliksi tai risteilyalukseksi. Heidän innostuksensa ja vastuunsa ovat lisääntyneet. Meidän opettajien vastuulla on, onnistummeko pedagogisissa ratkaisuissa siten, että muutos jää pysyväksi ensihuuman jälkeen, rehtori Petri Haapanen sanoo.

Koko koulu joustavanaoppimisympäristönä

Koulun arkkitehti- ja pääsuunnittelusta vastasi asikkalalainen Arkkitehtuuritoimisto Kari Järvinen. Suunnittelussa kuultiin tiiviisti käyttäjän toiveita. Palaveeraaminen taajaan onnistui  erinomaisesti, kun suunnittelija on samalta paikkakunnalta.

– Yhteisenä ajatuksena oli tehdä uudesta koulusta nykyaikainen, virikkeellinen ja joustava koulu, jossa opetus siirtyy tarpeen ja tilanteen mukaan luokista pienryhmätiloihin, toiminta-auloihin ja pääaulan kautta erikoisluokkiin ja pajoihin, rakennusrakennusarkkitehti Kari Järvinen kertoo.

Pajoja ovat luonnontiedon paja, taide-, media- ja musiikkipaja.

– Avoimen koulun periaatteen mukaan luokkahuone ei ole suljettu, vaan koko koulu on yhteistä oppimisympäristöä, ja oppilaat ja opettajat ovatkin jo innokkaasti käyttäneet erilaisia tiloja,  Haapanen toteaa.

Myös Iskun toimittamat viisikulmaiset pulpetit mahdollistavat joustavuuden. Ne voi ryhmitellä tarpeen mukaan eri tavoin. Toiminnallisessa tilassa taas ei istuta pulpeteissa, vaan esimerkiksi kinesteettinen oppija voi opetella kertotaulun hyppimällä.

Aurinkovuoren koulussa opiskelee noin 250 oppilasta, tilaa olisi noin 300:lle. Oppilaat ovat vuosiluokilla kolmannesta kuudenteen. Koulu antaa lisäksi erityisopetusta vuosiluokille toisesta  yhdeksänteen.

Järvisen mukaan tilojen joustavuus ja mahdollisimman laaja yhteiskäyttö muidenkin toimijoiden kanssa ovat olleet tavoitteena. Kouluun sijoittuvat esimerkiksi nuorisotilat, joiden käyttö painottuu iltaan. Käyttäjissä on myös muun muassa kansalaisopisto.

Rakennus liitettiin viereiseen koulunmäen taloon, Vääksyn yhteiskouluun. Naapurin kanssa on yhteinen ruokahuolto ja oppilashuoltotilat.

Aistiystävällisyyttä ja stressittömyyttä

Koulun keskeistila on Aurinkosatamaksi nimetty kaikkien kolmen kerroksen korkuinen aula, jossa on näyttämö. Näyttämövaloilla tilaan saadaan luoduksi erilaisia tunnelmia. Aulasta avautuvat näkymät kerroksiin.

Vaikka koulu on asikkalalaisittain suuri koulu ja aulassakin on ulottuvuutta, tilat eivät varmasti ole pienellekään lapselle liian suuret ja pelottavat. Tilat lohkoutuvat eri siipiin, joissa mittakaava on hyvin inhimillinen.

Lisäksi huomio kiinnittyy siihen, että akustiikka ja valaistus ovat kaikkialla pehmeät ja miellyttävät. Aurinkovuoren koulussa oppilaiden ja henkilöstön halutaan voivan hyvin. Suunnittelussa tähdättiinkin hyvinvoinnin tukemiseen, stressittömään ympäristöön ja aistiystävällisyyteen. Asiantuntijana näiltä osin toimi Margit Sjöroos Conbalance Oy:stä.

Maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen Stress free -konsepti on Sjöroosin kehittämä hyvinvointialan innovaatio ja rekisteröity tavaramerkki. Stress free -suunnittelu perustuu väri-, hahmo- ja käytettävyyspsykologian lainalaisuuksiin ja hyödyntää aivotutkimusta.

Stressittömässä ympäristössä väreihin, muotoihin, materiaaleihin, valaistukseen ja äänimaailmaan kiinnitetään erityistä huomiota. Sjöroos osallistui lisäksi irtokalusteiden valintaan. Kaikilla valinnoilla on tarkoitus tukea paitsi stressittömyyttä, myös sopivaa vireystilaa.

Stressittömästä tilasta käy hyväksi esimerkiksi ylimmän kerroksen opettajanhuoneen seurustelutila sohvineen ja nojatuoleineen. Harmaanakin päivänä se suorastaan hehkuu rauhaisaa valoa. Martelan vaaleat irtokalusteet ovat rohkea valinta sen mielestä, joka valitsisi turvallista tummaa.

Opettajanhuoneesta pääsee muuten suurelle parvekkeelle, josta on näkymät harjuluonnon yli Vesijärvelle. Kiva paikka pitää kokouksia keväällä.

Ympäröivään luontoon liittyminen on otettu huomioon eri kerrosten teemoissa ja värimaailmoissa. Alimmassa kerroksessa on maata, keskellä vettä ja ylimmässä kerroksessa Aurinkovuoren luontoa ja valoa.

Terapia- ja aistitilassa tähtitaivaan alla

Aistiystävällisyys ja stressittömyys huokuvat erityisopetuksen tiloista, joissa on  käytetty horisontaalista ja vertikaalista akustointia. Lattialla on vaimentava tekstiilimatto, jota allergistenkaan ei tarvitse pelätä. Tekstiilimattoa on käytetty paikoin myös muualla rakennuksessa.

Erityisopetuksen tarpeisiin suunniteltiin aisti- ja terapiatila, jossa voi rentoutua säkkituoleissa tähtitaivaan alla, vaihtuvassa värimaailmassa. Tila palvelee myös muita kuin erityisopetuksen oppilaita.

Aisteja hivelee kirjasto, jonka keskellä on Iskun erityisesti tänne valmistama kaarevaja korkeaselkäinen sohva. Siinä istuu kuin pesässä. Pehmeä akustiikka ja epäsuora valo ovat kirjastossakin kohdillaan.

Huikeat älyprojektorit ensimmäisenä Euroopassa

Aurinkovuoren koulu on paitsi stressitön, myös älykäs. Luokkiin onnistuttiin saamaan hyvin edellisesti uusinta uutta edustavat älyprojektorit – ensimmäisenä Euroopassa.

Rakennusarkkitehti Järvinen kertoo, että Hitachi esitteli älyprojektoreita messuilla Amsterdamissa alkuvuodesta. Kaikki 40 olemassa olevaa projektoria onnistuttiin nappaamaan Suomeen – niistä 36 Asikkalaan.

Liikkuvalle koululle upeat mahdollisuudet

Liikunta on rehtori Haapasen sydäntä lähellä, ja Aurinkovuoren koulu osallistuu Liikkuva koulu -hankkeeseen.

Koulun telinevoimistelupainotteinen jumppa-areena on hyvin korkeatasoinen. Sen erikoisuutena on esimerkiksi volttimonttu, jossa on puolentoista metrin syvyyteen vaimentavaa massaa.

Haapasen mukaan jumppa-areena on tärkeä koko Päijät-Hämeelle. Sen suunnittelussa oli mukana alan guru, Jyväskylän yliopiston eläkkeelle jäänyt lehtori Erkki Tervo, joka suunnittelee edelleen muun muassa liikuntasaleja.

– Liikuntamahdollisuuksia tukee koulun ulkoympäristö, johon halusimme jättää riittävästi tilaa lapsille, Haapanen sanoo.

Harjumaastossa on lapsille seikkailupuisto ja lähiliikuntapaikkana toimivalla pihalla esimerkiksi jalkapallokenttä. Vielä on suunnitteilla skeittipuisto ja ulkoliikuntasali.

Kivenheiton päässä ovat urheilukenttä ja maastoon aukeavat liikuntareitit.

Tahtotilana rakentaaturvallinen koulu

Aurinkovuoren koulun rakentamiskustannukset olivat 10,5 miljoonaa euroa. Valtiolta saatiin homekoulun korvausrahaa noin kaksi miljoonaa, kertoo Asikkalan tekninen johtaja Harri Hirvonen.

Koulun paikalta purettiin 1960-luvulla rakennettu homekoulu. Hirvosen mukaan Asikkalalla oli tahtotila tehdä kunnollinen ja turvallinen koulu, jossa homepommi ei tikitä. Sen vuoksi rakenneratkaisut valittiin huolellisesti: rakennuksessa on suureksi osaksi tuulettuva rossipohja ja maanvaraisessa osassa niin ikään tuulettuva Air floor-rakenne.

Projekti onnistui Hirvosen mukaan hyvin, ja pienelle kunnalle oli tärkeätä rakennuttajakonsultin apu. Rakennuttajakonsulttina toimi Sweco PM Oy, josta projektia veti Harri Silkosuo.

– Itse olen äärettömän tyytyväinen lopputulokseen, ja myönteistä palautetta on tullut myös käyttäjältä ja päättäjiltä, Hirvonen sanoo.

Hyväksi havaittuja ja aikaakestäviä rakenteita

Rakennusurakoitsijana toimi Peab Oy. Hämeenlinnan ja Lahden aluepäällikkö Ilkka Jaakkola iloitsee, että aikaan saatiin tyylikäs, hieno ja moderni koulu.

– Hyväksi havaitut ja aikaa kestävät rakenteet ovat tässä koulussa arvossaan: konesaumattu peltikatto kallistaa niin kuin pitääkin, ja kyllin pitkät räystäät suojaavat. Talo on tehty  betonielementeistä, joiden päällä on lämmöneriste ja sen jälkeen tiiliverhous. Tiilen päällä on osittain kolmikerrosrappaus, Jaakkola kertoo.

Rakennustyöt alkoivat joulukuussa 2012 ja päättyivät heinäkuussa 2014. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, että materiaalit ovat kuivuneet hyvin ennen kuin niitä pinnoitetaan. Kaikesta on tarkat mittaukset ja dokumentoinnit. Tämän tarkoitus on ollut ehkäistä sisäilmaongelmat.

Kaiken kaikkiaan sisäilman laatu haluttiin taata P1-toteutuksella. Pölyn hallintaan panostettiin muun muassa osastoinneilla ja tarkalla työjärjestyksellä.