Arvorakennuksesta moderni ja tyylikäs monitilatoimisto
Teksti: Jaana Ahti-Virtanen | Kuvat: Mikael Lindén
Helsingin ytimessä, Aleksanterinkatu 4–10:ssä sijaitseva Työ- ja elinkeinoministeriön käytössä oleva rakennus on 1800-luvun alussa rakennetuista Sederholmin, Weckmanin, Cadeniuksen ja Borgströmin kauppiastaloista muodostettu kokonaisuus. Suojeltu rakennus on ollut virastokäytössä 1900-luvun alusta alkaen. Rakennuksen omistaa valtio, joten sen kehittämisestä ja tehokkaasta käytöstä vastaa Senaatti-kiinteistöt. Senaatin vastuulla on myös valtion käytöstä poistuneiden kiinteistöjen myynti.
– Toimimme valtiovarainministeriön alaisena, sieltä tulevat pelisäännöt, Senaattikiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Pekka Turunen toteaa.
– Tavallisia toimistorakennuksia myydään, jos rakennuksilla ei ole luontevaa käyttöä meidän vuokralaisillemme. Valtion erikoisrakennuksia ylläpidetään ja virastoja korjataan moderneiksi monitilaympäristöiksi valtionhallinnon toimitilastrategian mukaisesti, Turunen sanoo.
Ministeriöt Helsingin ydinkeskustassa ovat suojeltuja arvorakennuksia, ja jokainen niistä on ainutlaatuinen. Turusen mukaan on kuitenkin asioita, jotka toistuvat eri korjauskohteissa.
– Sellainen on esimerkiksi monitilakonsepti: sitä sovitetaan kuhunkin korjattavaan toimistokäytössä olevaan rakennukseen.
Työ- ja elinkeinoministeriön tilojen peruskorjauksessa Senaatti-kiinteistöjen asiakkaana on valtioneuvoston kanslia (VNK) niin kuin nykyisin aina ministeriöiden rakennusten korjauksissa. Senaatti ja VNK kävivät yhdessä läpi tilatarpeet ja suunnittelivat tulevaa tilankäyttöä ja työympäristön parantamista. Työ- ja elinkeinoministeriö teetti kiinteistöstä työympäristökonseptin vuosina 2009–2010.
Ministeriön viiden huoneen katossa on alkuperäisiä kattomaalauksia, joita on restauroitu. Alkuperäisiä valaisimia on jäljellä, mutta ne on modernisoitu led-lampuin. Kristallikruunut on puhdistettu ja korjattu.
Pekka Turunen lähti mukaan hankesuunnitteluun vuonna 2010. Siinä korostuivat hyvän sisäilmaston varmistaminen, monitilaympäristön toteuttaminen sekä ministeriön tarvitsemat turvallisuusratkaisut.
– Suunnittelussa yhdistyivät nykyaikaisen toimitilan tekniset vaatimukset ja talon esteettisen ilmeen varjelu, Turunen sanoo. Hän myös toteaa, että yhteistyö Museoviraston kanssa sujui hyvin, sillä tavoite oli kaikille toimijoille yhteinen: saada arvorakennus järkevään käyttöön.
Kadunpuoleisten tilojen tilajako piti säilyttää mahdollisimman ennallaan eikä vesikaton kadunpuoleisilla lappeilla saanut tehdä muutoksia. Hankkeen purkuvaiheessa oli mukana paljastuvan rakennushistoriandokumentoija Senaatilta.
Noin 21 miljoonaa
Työ- ja elinkeinoministeriön rakennusta on laajennettu ja muutettu vuosien aikana. Kokonaisuuden bruttoala on nyt 11 450 neliötä, huonealaa on 6500 neliötä. Julkisivut on rapattu, vesikatto on konesaumattua peltiä.
Rakennus on tiilirunkoinen, ja sen alkuperäisten osien perustuksina on maan ja kallion varaan ladottuja kiviä. Uudemmat osat tukeutuvat teräsbetonianturoilla kallioon. Rakennuksen välipohjissa on variaatiota: tiiliholvin päälle rakennettuja puuvälipohjia, muita puuvälipohjia ja betonirakenteista kaksoislaattapalkistoa.
Remontti jaettiin kahteen suunnilleen samansisältöiseen osaan. Kun toista puolikasta korjattiin, kaikki työntekijät olivat toisessa osassa. Remontissa tehtiin työtilat 300 työntekijälle, mikä on noin sata työpistettä enemmän kuin ennen remonttia. Monitilassa työskennellään ilman omia työpisteitä; vain johdolla ja johdon sihteereillä nimetyt työpisteet.
Holvattuun kellariin tehtiin henkilökunnan puku- ja pesutilat.
Holvattuun kellariin tehtiin henkilökunnan puku- ja pesutilat, ensimmäisessä kerroksessa on sisääntuloaula ja neuvottelutiloja. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa on työhuoneita ja neuvottelutiloja, ja toiseen kerrokseen rakennettiin myös kahvila henkilöstön käyttöön.
Pekka Turunen toteaa, että työnteon tavat ovat muuttumassa valtionhallinnossakin.
– Tulevaisuudessa ministeriöiden tilat ovat kaikkien ministeriöiden käytössä, niin työja elinkeinoministeriönkin tilat. Tällä haetaan tarpeenmukaista tilankäyttöä, Turunen sanoo.
Korjauksen molemmat vaiheet kilpailutettiin yhdessä. Projektinjohtourakka sisälsi rakennustekniset sekä LVIAS-työt. Päätoteuttajaksi valittiin Pylon Rakennus Oy. LVI-töistä vastasi Pylon Talotekniikka Oy.
– Hanke on sujunut hyvin. Valittu urakoitsija haluaa tehdä vaativia peruskorjauksia, ja kun korjauksen molemmat vaiheet kilpailutettiin kerralla, osapuolet oppivat ensimmäisen vaiheen aikana, jolloin toinen vaihe meni sujuvammin, Senaatti-kiinteistöjen Turunen toteaa.
Talon historian laajin ja perusteellisin korjaus käynnistyi B-osan korjauksella tammikuussa 2016, ja se valmistui maaliskuussa 2017. Sitten pidettiin kuukauden tauko, että työntekijät pääsivät siirtymään A:sta B:hen. A-osan korjaus alkoi toukokuussa 2017 ja valmistui kesällä 2018 suunnitelman mukaan. Korjaukseen varattiin 20,7 miljoonaa, ja Turusen mukaan siinä näytetään pysyvän.
Remontissa tehtiin työtilat 300 työntekijälle, mikä on noin sata työpistettä enemmän kuin ennen remonttia oli käytössä.
Turvallista P1-luokkaa
Hyvän sisäilmaston varmistamiseksi koko peruskorjaus piti toteuttaa P1-puhtausluokan mukaan. Se tarkoittaa, että rakennus on puhdas ennen kuin ilmanvaihdon päätelaitteiden suojukset voidaan poistaa, eikä pinnoilla saa olla likaa tai pölyä. Remontoitavissa tiloissa ei saa säilyttää tarvikkeita, jotka haittaavat siivousta.
– Pölyn pois saanti oli pääurakoitsijan vastuulla. Se tarkoitti jatkuvaa siivoamista. Lisäksi joka tilassa oli alipaineistajat ja tiloja osastoitiin remontin aikana paljon. Remontin ulkopuolelle jääneet tilat suojattiin huolella, Pylon Rakennus Oy:n työmaapäällikkö Lauri Rissanen kertoo.
Puhtauden lisäksi työmaata luonnehti turvallisuus: kaikille työntekijöille oli tehtävä etukäteen turvallisuusselvitys. Selvitysten teko vie 3–6 viikkoa, mikä voi hankaloittaa työvoiman saantia äkillisissä tarpeissa.
– Aliurakoitsijoilta pyydettiin nimeämään jo sopimusvaiheessa mahdollisimman monta työntekijää, että löydetään tarvittaessa nopeasti sopiva. Kauttani on mennyt 600–700 turvallisuusselvityshakemusta, vaikka työvoiman vahvuus on ollut 30–40 työntekijää, Rissanen sanoo.
Urakan aikana piti ottaa huomioon, että työskenneltiin Presidentinlinnan ja Korkeimman oikeuden vieressä. Meluavia töitä ei voinut tehdä esimerkiksi valtiovierailujen aikana.
Sisäilmastotavoite ohjasi
Ennen töiden aloittamista oli epäily, että ulkoseinien sisäpintojen tasoitteessa voisi olla kaseiinia. Kaseiini on maitoproteiini, jota on aiemmin käytetty tasoitteissa ja laasteissa. Työsuojelurahaston vuonna 2002 valmistuneen tutkimuksen mukaan maidon proteiineja voidaan pitää yleisinä sisäilma-allergeeneina.
– Senaatin sisäilmakonsultti otti tasoitteesta näytteitä. Kaseiinia ei ollut. Jos olisi ollut, tasoite olisi pitänyt poistaa mekaanisesti, Lauri Rissanen toteaa.
Välipohjien rakenteet olivat pääosin hyvässä kunnossa, ja ne voitiin säilyttää, mutta välipohjien sekalaiset eristeet poistettiin huolella.
– Puurakenteisten välipohjien eristeet otettiin yläkautta pois. Eristeinä oli ollut muun muassa savea, tiiltä, merihiekkaa ja vähän kreosiittiakin. Betonirakenteisen kaksoislaattapalkiston vanhat eristeet ja muottilaudoitukset purettiin alakautta, ja sitten rakenteet puhdistettiin mekaanisesti.
– Nyt välipohjat on korjattu oikeaoppisesti. Vesieristeellä on varmistettu seinä- ja lattiarakenteiden liittymien tiiveys, ettei koneellinen ilmanvaihto siirrä välipohjista mitään epäpuhtauksia sisäilmaan, Rissanen sanoo.
Ilmanvaihtoremontin myötä kolmea ilmanvaihdon konehuonetta laajennettiin ja rakennettiin yksi uusi. Näihin kaikkiin tuli uudet ilmanvaihtokoneet.
– Ne mahtuivat hyvin ullakkotiloihin. Uudet koneet nostettiin paikalleen yöllä, kun ei ollut raitiovaunuliikennettä ja saatiin sähköt pois raitiovaunujen johtimista, Lauri Rissanen kertoo.
Suurin osa ilmanvaihtokanavista uusittiin, sillä vanhat eivät olleet riittävän tiiviitä sisäilmatavoitteen kannalta. Kanavien reitityksille välipohjien läpi löytyi räätälöidyt ratkaisut työn edetessä.
Ullakon kolmea ilmanvaihdon konehuonetta laajennettiin ja yksi uusi rakennettiin. Kaikki ilmanvaihtokoneet uusittiin.
Kansainvälinen testiryhmä
Remonttityömaalla liikkuvien turvallisuus oli suurennuslasin alla, ja niin on tilan käyttäjienkin. Valtioneuvoston kanslian hallintoyksikön turvallisuus ja tilat -toimialan kehittämispäällikkö Kimmo Takamaa kertoo, että henkilökunta tulee rakennukseen turvasulkujen kautta ja vain yksi ihminen kerrallaan. Vieraat saapuvat pääsisäänkäynnin neuvonnan kautta. Sieltä heidät ohjataan puolijulkisen tilan kokouskeskukseen tai noudetaan ja saatetaan rajoitettuihin tiloihin esimerkiksi tapaamaan ministereitä.
– Kaikki liikkuminen talossa on valvottua ja rekisteröityä, ja kaikella liikkumisella talossa on jokin perusteltu syy, Takamaa toteaa. Peruskorjatut tilat olivat testikäytössä presidentti Donald Trumpin ja presidentti Vladimir Putinin vierailun aikana. Presidentinlinnan vieressä olevaan työ- ja elinkeinoministeriön rakennukseen asettui median edustajia ja presidenttien taustaryhmiä.
– Täällä oli kansainvälinen testiryhmä, ja kenraaliharjoitus meni hyvin, Takamaa sanoo.
Presidenttien tapaaminen vauhditti tilojen viimeistelyä ja kalustusta. Talon 1. ja 2. kerros valmistuivat viikkoja etuajassa.
Ministeriön työntekijät ovat ottaneet peruskorjatut tilat haltuunsa alkusyksyn aikana. Heiltä tullaan keräämään palautetta tilojen toimivuudesta. Sisäilmaston laatua seurataan jatkuvin mittauksin.
Ministeriöt Helsingin ydinkeskustassa ovat suojeltuja arvorakennuksia, ja jokainen niistä on ainutlaatuinen. Työ- ja elinkeinoministeriön vieressä vasemmalla on vaaleankeltainen Presidentinlinna.
