Arkkitehtitoimisto ALA Oy:n Juho Grönholm: Ei käyntikortti vaan kädenpuristus

Terminaali 2:n laajennushankkeen allianssissa on mukana kaksi arkkitehtitoimistoa. Arkkitehtitoimisto ALA on suunnitellut lähtö- ja tuloaulat sekä liitososan laajennuksen ja vanhan T2:n välille. Arkkitehtitoimisto HKP suunnitteli uuden kulkuyhteyden Kehäradan asemalle, uuden pysäköintilaitoksen sekä vanhaan terminaali 2:een tulevat muutokset.

Arkkitehtitoimisto ALA Oy, Arkkitehtitoimisto HKP Oy ja Ramboll Finland Oy voittivat vuonna 2017 Finavian järjestämän kutsukilpailun terminaali 2:n 30 000 neliön kokoisen, kaksikerroksisen laajennusosan ja matkakeskuksen suunnittelusta.

– Tämä oman kotikaupungin lentoasema on miellyttävä ja hauska projekti, Arkkitehti­toimisto ALA Oy:n osakas, hankkeen pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA Juho Grönholm sanoo.

ALA suunnitteli laajennuksen tulo- ja lähtö­aulat sekä laajennusosaa ja vanhaa terminaalia yhdistävän laatikkomaisen, sinisen Blue Box -rakennusosan. Siihen sijoittuvat ylemmällä tasolla lähtevien matkustajien turvatarkastus ja alemmalla tasolla saapuvien matkustajien matkatavaranluovutus sekä tullin tilat. Blue Boxin väri ei ole sattumaa: sinisen on todettu vähentävän stressiä.

Grönholm sanoo, että laajennus on avointa julkista tilaa, jonka suunnittelun periaatteita ovat olleet kauneus, lentomatkailuun liittyvä romantiikka ja paras mahdollinen käyttäjäkokemus.

Käyttäjäkokemukseen liittyy kulkemisen ja palvelujen käyttämisen helppous. Helsinki-Vantaan lentoaseman vanhimmat osat ovat 1960-luvulta, minkä jälkeen tiloja on laajennettu moneen kertaan tarpeiden kasvaessa ja muuttuessa. Lopputulos ei ole ollut käyttäjien kannalta selkein.

Lentoaseman kehityshankkeen myötä asemalla liikkuminen muuttuu täysin. Tavoitteena on, että hankkeen valmistuttua vuonna 2023 ei ole enää terminaali 1:tä ja 2:ta, vaan yksi moderni lentoasema, jolla on näyttävä ja helposti tunnistettava sisäänkäynti, josta pääsee helposti tarvittaviin palveluihin. 

– Yksi pääovi, lähtöaulassa All Gates -kyltti kutsuu oikeaan suuntaan ja ympärillä on kaikki check in -pisteet, Grönholm toteaa.

Katossa suomalaista kuusta

Sisäänkäynnin puisen lipan lisäksi laajennuksen arkkitehtonisia kohokohtia ovat lähtö­aulan puinen, aaltoileva alakatto ja katossa oleva lasinen vinoneliö. 

– Lähtötunnelma on seikkailu, ja se näkyy aaltoilevassa puukatossa, josta näkyy myös taivasta ja hyvällä tuurilla myös lähtevä lento­kone, Juho Grönholm sanoo.

Katon alapinta on suomalaista kuusta. Aaltoileva muoto syntyy tasaisista, kaarevareunaisista CLT-puulevyistä. 

– Katto näyttää aaltoilevan, mutta jokainen levy on asennettu vaakasuoraan. Tämä on iso palapeli, Grönholm toteaa. Katossa on 500 puuelementtiä, kukin elementti on 3 x 6 -metrinen ja 1500 kilon painoinen.

Terminaalin laajennuksen arkkitehtuuriin on vaikuttanut ajatus suomalaisesta rakennuksesta ja maisemasta, mutta samalla lento­asema on haluttu liittää osaksi maailman lentoasemien verkostoa.

– Portti Suomeen ja Suomesta, mutta ei käyntikortti vaan lämmin kädenpuristus, Grönholm sanoo.

Puukatto ja kattoikkuna eivät ole vain lähtijöiden ilona. Lähtöaulan lattiassa on vino­neliön muotoinen aukko, josta alemmalla tasolla kulkevat näkevät palan taivasta maahan saapuessaan. 

Tuloaulan oma wau-elementti on Luoto: corten-teräksiseen istutuskaukaloon tehty suuri viheraihe siirtolohkareineen, sammalineen, puineen ja saniaisineen. Luodolla on automaattinen kastelujärjestelmä ja kasveille sopiva valaistus. 

– Se herättää mielikuvia suomalaisista metsistä ja saarista, mutta siinä on elementtejä myös japanilaisesta ja kiinalaisesta puutarhataiteesta. Onhan Helsinki-Vantaa portti Aasiaan ja Aasiasta, Juho Grönholm kertoo.

Vaikuttava kuilu juna-asemalle

Terminaali 2:n laajennusosa on myös matkakeskus, josta on mutkattomat yhteydet bussiin, junaan, taksiin tai omalle autolle uuteen pysäköintilaitokseen. Laajennusosasta Kehä­radan asemalle vievän hissi-liukuporras­aulan arkkitehtisuunnittelun on tehnyt Arkkitehtitoimisto HKP Oy.

Hissi-liukuporrasaula on nimestään huolimatta hyvin vaikuttava osa uudisrakennusta. Hissien pieni lasinen ja metallinen paviljonki ylhäällä on alisteinen laajennuksen muulle arkkitehtuurille. Siirtyminen Kehäradan asemalle on elämys. Pudotusta on 32,5 metriä, mutta perillä ei ole pimeää eikä ahdasta.

– Kuilu on tehty avolouhintana, mikä mahdollistaa luonnonvalon alas asti, Arkki­tehtitoimisto HKP:n arkkitehti SAFA Mikko Suvisto kertoo. Suviston mukaan tavanomaisemman tunneliyhteyden rakentaminen olisi vaatinut työmaatunnelin, jolle ei ollut tilaa. Siksi päädyttiin avolouhintaan ylhäältä päin.

Kuilun pinnan jättäminen kalliolle olisi ollut arkkitehdille mieleinen ratkaisu.

– Kalliopinta olisi ollut hieno, mutta kallion kosteus- ja lujuusteknisistä syistä niin ei voitu tehdä. Kalliopinta rapattiin ja sen päälle asennettiin 25 senttiä paksuja betonielementtejä, Suvisto kertoo.

Betonielementeissä on reikiä, jotka tekevät pinnasta mielenkiintoisen, mutta rei´illä on myös tehtävä: niiden kautta voi pujottaa kameran, jolla jatkossa päästään tutkimaan kalliopinnan kuntoa.

Kehäradan uuden kulkuyhteyden sisätila on selkeä ja materiaalit kestäviä. Täälläkin suunnittelun tavoitteena on ollut hyvä käyttäjäkokemus, johon pyritään väljyydellä ja helpolla suunnistettavuudella.

Uuden kulkuyhteyden aulan seinätaideteos on linkki menneeseen: Karl Heinz Schultz-Kölnin keramiikkareliefi on tuotu jälleen näkyville varastovuosien jälkeen. Teos oli esillä jo Helsinki-Vantaan ensimmäisessä puisessa terminaalirakennuksessa 1950-luvulla.

Pysäköintilaitoksen julkisivussa aurinkovoimala

HKP on suunnitellut myös uuden pysäköinti­talon laajennusosan edustalle.

– Uuden pysäköintitalon sijainti on mahdollisimman keskeinen ja kulkuyhteydet lentoterminaaliin lyhyet. Rakennus on maan päällä, koska se sijaitsee Kehäradan tunnelin yläpuolella. Rakennuksessa on yhdeksän pysäköintitasoa, joista yksi on kellarissa, Mikko Suvisto kertoo.

Pysäköintitalossa on kaksi aluetta: P1 Premium ja P2. Autopaikkoja on yhteensä 1800. P2-alueella on kokonainen kerros sähköautoille, ja latauspaikkoja on myös P1 Premiumissa.

Suviston mukaan kaupunkikuvassa rakennuksen rooli on osa lentoaseman taustarakentamista. 

– Julkisivumateriaalit metalli ja lasi jatkavat lentoaseman ympäristön materiaaleja ja värejä. Julkisivut muodostuvat kerroksen korkuisista rei’itetyistä metallipaneeleista, joita on avattu ulospäin. Eteläjulkisivu on tehty 700 aurinkopaneelista, joilla tuotetaan sähköautojen latauspisteiden sähköenergia. Pysäköintitalo on teknisesti niin sanottu tuulettuva autosuoja, jolloin julkisivu­pinnoista on oltava auki vähintään 30 prosenttia, Suvisto toteaa. 

Arkkitehtitoimisto HKP Oy:n työ lento­asemalla jatkuu vanhan terminaalin muutoksen suunnitteluna. Terminaalin laajennuksen Blue Box -osan turvatarkastuksen jälkeiselle puolelle on tulossa muun muassa uutta kaupallista tilaa matkustajien käyttöön. Luvassa on lisää elämyksiä, kun kaikki on valmista vuonna 2023.

– Muutosalue on arkkitehtonisesti oma maailmansa. Se ei liity ilmeeltään terminaali 2:n laajennusosaan vaan on erilainen, Mikko Suvisto sanoo. 

Teksti: Jaana Ahti-Virtanen | Kuvat: Mikael Lindén