Ankkurikatu 5:stä tuli Jungmann

Vanha, kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus on saatettu nykyaikaan tyylikkäästi ja laadukkaasti: Helsingin Katajanokalla sijaitseva Jungmann on kaunis makasiinirakennus, jonka sisältä löytyy nyt luksusasuntoja, hotellihuoneita, ruokakauppa, ravintoloita ja kahviloita ja kaupunginosan historian ensimmäinen Alko.

Arkkitehti Selim A. Lindqvistin piirtämä satamamakasiini valmistui vuonna 1907. Lindqvistin työt ovat tuttuja Ankkurikatu 5:n kiinteistön muutostöiden pääsuunnittelijalle, arkkitehti Petteri Pihalle Arco Oy:stä.

– Tässä art nouveau -tyyliä edustavassa maka­siinissa on samanlaista keveyttä ja romantiikkaa kuin Lindqvistin vuotta aiemmin valmistuneessa Villa Johannassa. Molempien julkisivuissa on käytetty sekä puhtaaksi­muurattua tiiltä että sileää rappaus­ta, Piha kertoo.

Wanhan Sataman naapurissa sijaitseva makasiinirakennus täyttää koko korttelin. Rakennus muodostuu pitkästä ja kapeasta, pääosin punatiilisestä keskiosasta ja sen molemmissa päissä olevista vaaleista konttori­osista, jotka näyttävät koristeellisilta jugendhuviloilta. Toimistotiloissa toimi aikoinaan tulliposti ja satamaradan toimisto. 

Kiinteistössä tehtiin iso korjaus vuonna 1986, jolloin alun perin tiilirunkoisen rakennuksen rakennusrunko muutettiin osittain pilari-palkki -rakenteeksi. 

– Kun tulin nykyiseen projektiin mukaan, oli rakennus ollut tyhjillään jo jonkin aikaa, mutta mitenkään huonossa kunnossa se ei ollut. Talossa oli varastotiloja sekä toimisto- ja neuvotteluhuoneita, Piha sanoo.

Kiinteistösijoitusyhtiö Mrec Investment Management osti kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan rakennuksen vuonna 2019. 

– Halusimme tehdä tästä keskellä Katajanokkaa sijaitsevasta rakennuksesta kaupallisesti kestävän kokonaisuuden sekä luoda palvelujen avulla synergiaa saman katon alle, toteaa Mreciä edustava Tomi Grönlund. 

Grönlundin mukaan alueelle on jo kauan kaivattu paikkaa, josta löytyisi kahviloita, ravintoloita, kauppoja ja muita palveluja ja jossa voisi viettää aikaa. Kaupallisille palveluille on alueella myös luonnollista kysyntää: kaupunki suunnittelee merelliseen kaupungin­osaan uusia koteja jopa 2000 asukkaalle.

Katutasolla sijaitsevien liikkeiden lisäksi rakennukseen tehtiin 120 asuntoa, joista puolet on vuokrattavia asuinhuoneistoja ja puolet pitkäaikaisempaan asumiseen tarkoitettuja hotellihuoneita. Huoneistojen koot vaihtelevat 25 neliömetristä 108 neliö­metriin. Talon asukkaiden käytössä on katto­terassi porealtaineen ja saunaosastoineen. 

Logistiikkahaasteita

Satamamakasiinin peruskorjauksesta ja muutostöistä vastasi Varte Oy. Urakka toteutettiin projektinjohtomallilla. Purkutyöt talon sisällä aloitettiin syksyllä 2020. 

– Rakennus putsattiin rungolle asti. Väli­seinät poistettiin muutamaa tiiliseinää lukuun ottamatta. Välipohjiin ja kantaviin seiniin tehtiin uusia aukotuksia, ja ne olivat vaativia töitä, kertoo johtaja Harri Katajala Varten korjausrakentamisen toimialalta. 

Aukotusten avulla haluttiin tuoda luonnonvaloa pitkiin asuntokäytäviin, joista muuten olisi arkkitehdin mukaan tullut pimeitä ja tylsiä. Käytäville puhkaistiin aukot avoportaille, joita pitkin pääsee asunto­kerroksesta kattopihoille. Samalla käytäviä hieman levennettiin, jotta asunnoista ei tulisi niin syviä. 

Rakennuksen molemmissa päädyissä valettiin uusia välipohjia, ja massiiviset muuratut julkisivut tuettiin teräsrakentein työn ajaksi. 

Julkisivun rappaus korjattiin ja maalattiin, kaikki ikkunat saneerattiin, ja ne saivat uudet ikkunapellit. Muutamia uusia kapeita, tyyliin sopivia ikkuna-aukkoja tehtiin rakennuksen toiseen kerrokseen. Julkisivu­asiat käytiin huolella läpi kaupunginmuseon kanssa. 

Kellarikerrokseen vuonna 1986 rakennettu autohalli säilytettiin. Osassa kellaria on vielä alkuperäisiä holvikaaria, mutta esimerkiksi autohallissa ne on korvattu betonirungolla.

– Tässä projektissa oli paljon yhteensovittamista, sillä työmaalla tuli jatkuvasti eteen asioita, joita piti ratkoa yhteistyössä tilaajan ja suunnittelijoiden kanssa. Tehty ratkaisu kun saattoi vaikuttaa läpi talon, kellarista kattoon asti, Katajala toteaa.

Suunnittelijat ja urakoitsijat käyttivät apunaan tietomallinnusta, ja työtä johti mallinnuskoordinaattori. 

Vartella oli kahdeksan omaa timpuria tekemässä tarvittavia, vanhassa talossa aina yllättäen eteen tulevia töitä. Kaiken kaikkiaan työmaalla oli kolmen vuoden aikana noin 900 työntekijää. Työmaa oli pandemia-aikaa, joten poissaolot ja tavaratoimitusten viivästyminen on ollut Katajalan mukaan jatkuva haaste.

Myös logistiikkajärjestelyt olivat työläitä: kapealla tontilla ei ollut ylimääräistä tilaa, ja rakennuksen sivuitse kulkee kaksi raitiovaunulinjaa. Ratikkaliikenteen lisäksi oli otettava huomioon Katajanokan terminaalin laivaliikenne sekä sen aiheuttama ajoneuvo- ja rekkaliikenne.

Ratikkapysäkiltä suoraan kauppoihin

Pääsisäänkäynti Jungmanniin on rakennuksen keskivaiheilla, ratikkapysäkin kohdalla. Matalaa, sisäänvedettyä sisäänkäyntiä reunustaa kaksi tanakkaa pyöreää pylvästä, jotka ikään kuin kannattelevat julkisivun koristeellista kaarta oven yläpuolella. 

Ovesta tullaan aulaan, josta lähtee kapeahko kauppakuja oikealle ja vasemmalle. Oikealla sijaitsevat ruokakauppa sekä Alkon myymälä, joka on Katajanokan historian ensimmäinen. Vasemmalle lähtevän kauppa­kujan varrella ovensa ovat jo avanneet kahvila, kampaamo sekä avotuliuunilla varustettu pizzeria. 

Aulan, käytävän ja liiketilojen väliset seinät ovat lasia. Lattiassa on mustavalkoinen, jugendiin hyvin sopiva kuvio.

Aulasta on pääsy huoneistohotellin vastaanottoon ja toimistoon sekä ylempiin kerroksiin vievään hissiin. 

Rakennuksen kaikki porraskäytävät on säilytetty alkuperäisinä: ne on maalattu ja kivilattiaa sekä porrasaskelmia on korjattu vanhaa kunnioittaen. Kaiteisiin tehtiin nykyvaatimusten mukaisia pieniä lisäyksiä.

Ylellistä asumista

Hotellihuoneet sijaitsevat toisessa ja kolmannessa kerroksessa rakennuksen keskivaiheilla, vuokrattavat asunnot puolestaan samojen kerrosten päädyissä. Majoitushuoneita löytyy lisäksi katutason päädyistä. Katutason huoneistot ovat kellarikerrokseen ulottuvia duplex-huoneistoja.

– Jokainen asunto ja hotellihuone on yksilöllinen. Lisäksi ne on rakennettu oman laatan päälle, minkä ansiosta asuntoihin ei kuulu ääniä naapurista tai porraskäytäviltä. Välipohjan pintavalu piikattiin pois ja päälle valettiin uusi betoni, sen päälle tuli akustiikka­levy ja uusi pintalevy, aktiivisesti suunnitteluun ja toteutukseen osallistunut Tomi Grönlund kertoo.

Talon neljännessä kerroksessa on sadan neliön vuokrattava asunto, jossa on neljä huonetta, keittiötila ja sauna. Olohuone on korkea ja avara. Tilan tuntua lisää alkuperäinen, lähes seinän kokoinen jugendtyylinen ikkuna, jonka ovet avautuvat ranskalaisen parvekkeen tavoin etelään, merelle päin. 

Marmorilattia, korkealuokkaiset kodinkoneet ja vaalea väritys antavat huoneistolle ylellisen ilmeen.

– Kysyntä on ollut vilkasta. Kaikki isot asuntomme on jo vuokrattu, Grönlund kertoo.

Piha on katolla

Jungmannissa asuva saa nauttia kattopihasta, joka sijaitsee talon neljännessä kerroksesta. 

– Koska tontilla ei ollut tilaa varsinaiselle pihalle, päätimme tehdä sen talon katolle. Vaikka kattorakennelma on täysin uusi, rakennuksen harjakorkeus ei muuttunut, arkki­tehti Petteri Piha kertoo.

Vanha vesikatto purettiin pois ullakkoa ja vanhaa ilmanvaihdon konehuonetta myöten. Tilalle rakennettiin osin lasikattoinen talvipuutarha, jossa asukkaat voivat oleskella, tehdä töitä ja käyttää kuntolaitteita. Katto­pihalta löytyvät myös poreallas ja saunaosasto.

Kaupungin virkamiesten kanssa käytiin useita keskusteluja niin kattopihaan, välipohjien avauksiin kuin rakennuksen läpi­kulkuihin liittyvissä asioissa. 

– Kaavoittajalla oli oma näkemyksensä rakennuksen yleisilmeestä, totta kai. Yhteistyössä onnistuimme ratkaisemaan monet asiat niin, että lopputulos on jopa laadukkaampi kuin olimme alun perin ajatelleet. Monista täällä tehdyistä ratkaisuista saattaa olla hyötyä vastaavien arvorakennusten kohdalla, esimerkiksi kun halutaan korjata rakennuksen runkosyvyyttä, Piha ja Grönlund uskovat.

Innovatiivista talotekniikkaa

Uudelle vesikatolle asennettiin 290 aurinko­paneelia. LVIA-suunnittelusta vastannut Eetu Laaksonen PQR Consult Oy:stä kertoo, että auringosta saatua energiaa viedään rakennuksen tarpeisiin sekä rakennuksen älykkääseen energiankierrätysjärjestelmään.

Energiankierrätysjärjestelmä koostuu kauko­lämmöstä ja lämpöpumpusta. Kaupan kylmäkoneiden ja rakennuksen jäähdytyksen hukkalämpöä käytetään rakennuksen lämmittämiseen tai se myydään kaukolämpö­verkkoon silloin, kun rakennuksessa ei ole lämmitystarvetta. 

– Kallista energiaa ei siis päästetä harakoille. On hienoa, että energiayhtiö Helen on alkanut avaamaan kaukolämpöverkkoaan ja ottamaan vastaan rakennuksissa syntyvää ylimääräistä energiaa, Laaksonen toteaa.

Järjestelmä suunniteltiin yhteistyössä urakoitsijoiden ja laitetoimittajien kanssa. 

– Rakennuttajan avoin asenne uudelle tekniikalle ja tiukka tavoite energiatehokkuudelle oli ratkaisevassa roolissa, kun järjestelmää valittiin. Tarvittiin myös monen toimijan avointa mieltä ja innovatiivista asennetta, sillä mitään malleja ei ollut olemassa, Laaksonen sanoo.

Ilmanvaihdon suunnittelussa oli otettava huomioon rakennuksen rajalliset tekniikkatilat  sekä käyttötarkoitukseltaan hyvin erilaiset tilat: hotelli, asunnot, liiketilat ja autohalli. Näistä syistä ilmanvaihtojärjestelmiä hajautettiin, ja niitä tuli rakennukseen yli 20. 

– Rakennus on paikoin matala, ja katto­pihavaatimuksen vuoksi suuria yhtenäisiä tekniikkatiloja ei löytynyt. Mallinnuksen avulla suurin osa ongelmapaikoista pystyttiin kuitenkin ratkaisemaan etukäteen. Korjausrakentamisessa tulee usein yllätyksiä, mutta ne pysyivät tällä työskentelytavalla melko pieninä, Eetu Laaksonen kertoo.

Teksti: Marja Hakola | Kuvat: Vesa Voitto Sakari