Espoon Leppävaaraan Puustellinmäelle noussut rakennus yllättää kahdella erilaisella julkisivullaan: Turuntielle näkyvä osa on verhoiltu keraamisilla sauvoilla, sisäpihan puolella ulkoseinää peittävät eri suuntiin taittuvat puupinnat.
Rinnetontille sijoitettu uudisrakennus tekee vaikutuksen katsojaan. Rakennus ikään kuin kääntää kaarevan selkänsä Turuntielle päin, mutta pihan puolella se levittää käsivartensa ja toivottaa tulijan lämpimästi tervetulleeksi.
Piha-alue on suuri ja suunniteltu siten, että taksien on helppo kaartaa pihalle ja sieltä pois. Pihan erikoisuus on opaskoirille rakennettu aitaus; koulussa opiskelee myös näkövammaisia, joilla saattaa olla opaskoira mukana.
– Ammattiopisto Live tarjoaa koulutusta opiskelijoille, jotka tarvitsevat opinnoissaan ja työllistymisessään erityisopetusta ja yksilöllistä ohjausta. Tuen tarpeen taustalla voivat olla esimerkiksi terveydelliset syyt, oppimisvaikeudet sekä sosiaaliset tai psyykkiset haasteet, Liven rehtori Antti Aavikko kertoo.
Ammattiopisto Live on osa Invalidisäätiötä. Koulussa järjestetään ammatillista perustutkintokoulutusta ja valmentavaa opetusta. Livestä valmistuu muun muassa lähihoitajia, kiinteistönhoitajia, artesaaneja ja kokkeja.
Koska yhä suurempi osa nuorten koulutuksesta tapahtuu työpaikoilla, ovat koulun opiskelijat paljon liikkeellä koulun ja työpaikan välillä. Siten uudesta koulusta haluttiin rakennus, joka tukee kouluyhteisöä ja auttaa oppilaita kiinnittymään kouluun. Toisin sanoen paikka, jossa viihdytään ja jonne tullaan mielellään.
– Toiveenamme oli rakennuttaa tunnistettava, turvallinen ja terveellinen koulu. Sellaisen myös saimme, Aavikko toteaa. Kiinteistöpäällikkö Jari Kannisto Invalidisäätiöstä kertoo, että hankkeen budjetti oli noin 30 miljoonaa euroa, ja siinä pysyttiin.
– Panostimme hankkeessa laatuun, vastuulliseen rakentamiseen ja energiatalouteen. Esimerkkinä viimeisestä mainittakoon rakennusta lämmittävä maalämpö sekä julkisivun keraamiset sauvat, jotka vähentävät jäähdytystarvetta.
Esteetöntä ja esteettistä
Uuden koulurakennuksen suunnittelun lähtökohtana olivat tilaajan toiveet, kertovat projektinvetäjä Juha Kujanpää ja pääsuunnittelija Timo Koljonen Linja Arkkitehdit Oy:stä.
Oulusta, Helsingistä ja Jyväskylästä käsin operoiva toimisto on suunnitellut paljon kohteita eri erityisryhmille: oppilaitoksia, kouluja ja erityisasumisen paikkoja vanhuksille, vammaisille, autisteille ja mielenterveyspotilaille.
– Olemme useissa projekteissamme perehtyneet eri erityisryhmien tarpeisiin. Näistä kokemuksista kertynyttä tietotaitoa pystyimme hyödyntämään myös Ammattiopisto Liven suunnittelussa, Koljonen toteaa.
– Liven suunnittelussa keskeisiä tavoitteita olivat esteettömyys, akustiikka ja valaistus. Esteettömyyttä ei kuitenkaan haluttu ylikorostaa, vaan se on otettu huomioon hienovaraisesti. Olemme tehneet yhtä aikaa esteetöntä ja esteettistä, Kujanpää kuvailee.
Esteettömyys ja rinnetontti olivat suunnittelijoille haastava yhtälö, ja talon sijoitusta tontille pohdittiin pitkään. Lopulta syntyi päätös tehdä sisäpiha sisäänkäynteineen ylärinteen puolelle. Pihalla olevasta ovesta tullaan siten talon toiseen kerrokseen. Turuntien puolella on toinen esteetön sisäänkäynti, joka vie osittain maan alla olevaan ensimmäiseen kerrokseen.
Rakennus sijoittuu hyvin rinteeseen. Sen kaareutuva seinä Turuntien puolella keventää massaa – ja on esteettinen.
Opasteita
Liiallinen häly ja liian voimakas valaistus saattavat häiritä joitakin opiskelijoita. Sen vuoksi esimerkiksi korkean keskusaulan akustiikkaa parannettiin lisäämällä akustoivaa massaa aulan keskellä olevan portaikon alle. Lisäksi teräsrunkoinen portaikko on päällystetty akustoivalla rappauspinnalla.
Keraamiset sauvat etelänpuoleisen julkisivun ikkunoiden edessä puolestaan suodattavat sisälle tulevaa suoraa auringonvaloa. Sisällä auringonvalo sekoittuu keinovaloon.
Ohjausvalot katossa ja tummat ohjauslinjat keskellä lattiaa auttavat näkövammaisia henkilöitä kulkemaan koulun tiloissa. Huoneiden ovet ovat harmaat tai puunväriset, jotta ne erottuisivat paremmin luonnonvaaleista seinistä.
Kujanpää kertoo, että käytävien seinillä olevat ”taideteokset” ovat sekä visuaalisia opastavia elementtejä että kosketuspintoja, jotka auttavat tilojen hahmottamista.
Motivoitunut urakoitsija
Puustellinmäen koulun urakoitsijana oli Arkta-konserniin kuuluva Rakennuskultti Oy. Työpäällikkö Timo Paloposki ja vastaava työnjohtaja Mikko Sippola esittelevät kohdetta, jonka joka nurkan ja sopukan he näyttävät tuntevan kuin omat taskunsa.
Tietoisuus ja ymmärrys siitä, että koulua tehdään erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille, on motivoinut rakentajia, molemmat miehet sanovat. Haastavissa tilanteissa on onnistuttu löytämään toimivia ratkaisuja.
Suunnittelijoiden kanssa oli tehtävä tiivistä yhteistyötä.
– Esimerkiksi puujulkisivun toteuttaminen vaati paljon työtä ja monien yksityiskohtien hiomista suunnittelupöydän ulkopuolella. Julkisivu on suunniteltu kolmiulotteisesti moneen suuntaan vinoksi, ja paikoitellen puupaneelit ovat toista metriä irti varsinaisesta seinärakenteesta.
Monimuotoinen julkisivu ja rakennus vaikuttivat myös telineiden ja sääsuojauksen rakentamiseen.
Kohde oli Paloposken mukaan arkkitehtonisesti haastava. Esimerkkinä hän mainitsee julkisivujen lisäksi koulun juhlavan aulan portaineen.
– Näyttävyyttä on luotu yhdistelemällä erilaisia materiaaleja ja pintoja, ja aulan katosta on ripustettu erikoisvalaisimia. Tilan korkeuden vuoksi eri työvaiheet jouduttiin tarkasti sovittamaan yhteen.
Mahtavat musiikkitilat
Erikoisosaamista vaadittiin myös viidennen kerroksen musiikkistudioiden rakentamisessa. Kaksi soittotilaa ja neljä oppimistilaa ovat uivia rakenteita, ”huoneita rakennuksen sisällä.”
– Tilojen kaikki rakenteet, niin seinä-, lattia- kuin kattorakenteet, on irrotettu kantavista rakenteista äänieristyksen takia”, Paloposki selittää.
Tekniikkaa, jota oli paljon, oli vietävä rakenteiden läpi siten, ettei se aiheuta äänisiltaa. Tämä vaati paljon yhteistyötä rakennesuunnittelijoilta ja rakentajilta.
Sippola kehuu musiikkistudioita erinomaisiksi. Tiloihin asennetun tekniikan avulla voidaan muun muassa suojella soittimia liialta kosteudelta.
Studioiden vierestä löytyy tanssin harjoitussali. Musiikin ja tanssin opetus ovatkin keskeinen osa Liven ammatillista koulutusta.
Kompakti ja selkeä
– Kohteen rakennesuunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota rakennuksen esteettömyyteen ja selkeyteen, toteaa Yrjö Lietzen A-Insinöörit Oy:stä.
– Rakennuksen muoto on kompakti, ja siinä on isot kerroskorkeudet. Runkoa suunniteltaessa pohdimme muun muassa sitä, että onko talossa neljä vai viisi kerrosta. Päädyimme viiteen kerrokseen, sillä silloin vaakaetäisyydet kerroksissa ovat mahdollisimman lyhyet.
Runkoratkaisu on perinteinen pilaripalkkirunko. Palkit ovat deltapalkkeja, laatat ontelolaattoja. Ulkoseinän perusrakenne on paikalla tehty termorankarakenne.
– Yli puolet rakennuksen julkisivusta on peitetty Suomessa suhteellisen uudella keramiikkaputkella. Sen taustarakenteena on tyypillisesti katoissa käytetty vakiorivipelti, ja sen sisäpuolella on tuulettuva ulkoseinärakenne.
Pihanpuoleinen julkisivu on ajan myötä harmaantuvaa pystylaudoitusta, joka on asennettu ulospäin kallistuvaksi ja taittuu enimmillään kuusi metriä leveän ulokeräystään alle.
– Paloriskin takia puujulkisivuun on tehty palokatkot kerroksittain, Lietzen kertoo.
Sääsuoja oikea ratkaisu
Ammattiopisto Liven rakennuttamisesta ja valvonnasta vastasi Ramboll CM Oy. Projektipäällikkö Pekka Pussinen Rambollilta kertoo, että suunnittelijavalinnat tehtiin alkuvuodesta 2016, ja suunnittelu alkoi saman
vuoden keväällä. Urakoitsijavalinnat tehtiin vuoden 2018 alussa, ja rakentamaan päästiin maaliskuussa 2018.
– Tilaajan eli Invalidisäätiön kanssa päädyttiin yhdessä siihen, että rakennus suojataan koko rakennuksen kattavalla sääsuojalla. Termorankarakenteiset ulkoseinärakenteet ja vesikattotyöt tehtiin kokonaan sääsuojan alla. Näin vältyttiin sateen aiheuttamilta kosteusriskeiltä.
Pussisen mukaan sääsuoja, vaikka nostikin hankkeen kustannuksia, oli oikea ratkaisu kokonaisuuden kannalta.
– Sääsuojaus oli osoitus tilaajan aidosta halusta panostaa vastuulliseen rakentamiseen.
Teksti Marja Hakola | Kuvat Vesa Mäkinen
