Aktiivisten oppijoiden yhteisö ja kylätalo
Jyväskylän Kuokkalan yhtenäiskoulu on yksi Suomen suurimmista peruskouluista. Yhtenäiskoulun tilakokonaisuus on muodostettu entisistä Kuokkalan ja Pohjanlammen kouluista sekä niiden väliin vuonna 2018 valmistuneesta lisärakennuksesta. Uusi rakennus on yhtenäiskoulun sydän, ja siihen sijoittuvat myös Kuokkalan kaupunginosan kirjasto ja nuorisotilat.
Yhtenäiskoulun toteuttaminen aloitettiin rakentamalla kahden koulun väliin 4823 kerrosneliömetrin suuruinen laajennusosa, jonka kustannukset olivat noin 10 miljoonaa euroa. Laajennusosa liitettiin olemassa oleviin rakennuksiin yhdyskäytävillä.
Ensimmäiset suunnittelukokoukset Kuokkalan yhtenäiskoulusta pidettiin yli kymmenen vuotta sitten. Rehtori Seppo Pulkkinen sanoo olevansa tyytyväinen vuosia kestäneen projektin lopputulokseen.
– Kutsun yhtenäiskoulua aktiivisten oppijoiden yhteisöksi, jossa eri-ikäiset ihmiset kohtaavat. Syksyllä 2016 käyttöön otettu uusi opetussuunnitelma on vaikuttanut merkittävästi tilaratkaisuihin. Perinteiset luokkahuoneet on korvattu muunneltavilla oppimisympäristöillä, jotka mahdollistavat uuden opetussuunnitelman mukaisen ilmiöpohjaisen opetuksen ja tiimitaitojen kehittämisen, Pulkkinen sanoo.
Lasiseinäiset liitoskäytävät uudisrakennukseen tehtiin Kuokkalan koulun ykköskerroksesta ja Pohjanlammen koulun kakkoskerroksesta. Liitoskohtiin rakennettiin loivat luiskat korkoerojen vuoksi.
Muunneltavia oppimisympäristöjä voidaan erottaa siirtoseinillä perinteisen koululuokan kaltaisiksi tiloiksi ja tarvittaessa seinät avaamalla laajentaa suuremman oppilasryhmän tiloiksi. Ryhmätöitä varten on suunniteltu nurkkauksia, joita voidaan rajata esimerkiksi verhoilla.
Pääosa useassa eri vaiheessa toteutetusta yhtenäiskoulusta valmistui keväällä 2019, mutta entisen yläkoulun kädentaitokeskittymä oli vielä syyskuussa viimeistelyvaiheessa.
Vuonna 2021 yläkoulun nykyinen valmistuskeittiö muutetaan erillishankkeena jakelukeittiöksi, mikä tuo vielä jonkin verran lisää oppimistiloja.
– Uudisrakennukseen sijoittuivat opetus- ja hallintotilojen lisäksi Kuokkalan kirjasto ja nuorisotilat, minkä ansiosta yhtenäiskoulu on kuin kylätalo ja palvelee laajasti lähiseudun asukkaita, Pulkkinen sanoo.
Perinteiset luokkahuoneet on korvattu muunneltavilla oppimisympäristöillä, jotka mahdollistavat uuden opetussuunnitelman mukaisen ilmiöpohjaisen opetuksen ja tiimitaitojen kehittämisen.
Alueen oppilasmäärä kasvussa
Ennen yhtenäiskoulun toteuttamista 18 000 asukkaan Kuokkalan keskustassa oli vierekkäin kaksi koulua: vuonna 1994 valmistunut Kuokkalan yläkoulu ja vuonna 1988 valmistunut Pohjanlammen koulu, jossa annettiin opetusta peruskoulun 1–6 -luokkalaisille.
Yhtenäiskoulun toteuttaminen aloitettiin rakentamalla kahden koulun väliin 4823 kerrosneliömetrin suuruinen laajennusosa, jonka kustannukset olivat noin 10 miljoonaa
euroa. Laajennusosa liitettiin olemassa oleviin rakennuksiin yhdyskäytävillä.
– Uudisrakennuksen valmistuttua aloitettiin Pohjanlammen koulun peruskorjaus syksyllä 2018. Alakoulun opetus siirrettiin peruskorjauksen ajaksi uusiin tiloihin.
Hankkeen yhteydessä Kuokkalan koulun auditorio ja liikuntasali peruskorjattiin. Lisäksi entiset kuvaamataidon, tekstiilityön ja teknisen työn opetustilat uusittiin monipuolisiksi kädentaitotiloiksi, projektipäällikkö Mauno Rein Jyväskylän Tilapalvelusta kertoo.
Yhtenäiskoulun toteuttamisen taustalla ovat alueen kasvava oppilasmäärä ja vanhojen koulurakennusten peruskorjaustarve.
– Koulut yhdistävällä uudisrakennuksella korvattiin Pohjanlammen koulun vieressä tilapäisellä rakennusluvalla ollut viipalekoulu.
Tällä hetkellä yhtenäiskoulussa on noin tuhat oppilasta ja vuonna 2021 oppilaskapasiteetti on 1300–1600. Kapasiteettijousto mahdollistaa esimerkiksi toiminnan väistötiloina, Rein toteaa.
Uudisrakennuksen kaksikerroksisessa ruokasalissa julkisivun tiiliverhoilu jatkuu sisälle, minkä ansiosta suuressa tilassa on lämmin tunnelma. Ruokasalin ja kirjaston lattiassa on käytetty epoksin ja kiviaineksen seoksesta tehtyä lattiapinnoitetta.
Logistiikan ja liikenteen haasteita
Uudisrakennus on rakennettu teräsbetonielementeistä, joita asennettiin noin 900.
Perustukset ja porrashuoneet valettiin paikalla.
Pääurakoitsijana hankkeessa toimi Rakennusliike U. Lipsanen Oy.
– Omia työntekijöitämme kohde työllisti noin 15. Uudisrakennus edustaa tyypillistä elementtirakentamista, eikä sen toteuttamisen aikana tullut eteen yllätyksiä, kertoo toimitusjohtaja Antti Lipsanen Rakennusliike U. Lipsanen Oy:stä.
Ennen uudisrakennuksen rakennustöitä tontilla tehtiin mittava massanvaihto alueella, jossa oli vanha viemärilinja. Myös viereistä kalliota piti louhia.
– Paalutuksia ei tarvittu, mikä nopeutti töitä, Lipsanen kertoo. Lipsasen mukaan logistiikan suunnittelussa rakennuttajan, koulujen henkilökunnan ja urakoitsijoiden oli tehtävä huolellista yhteistyötä.
Uudisrakennuksen valmistuttua aloitettiin vuonna 1988 valmistuneen Pohjanlammen koulun peruskorjaus syksyllä 2018.
Rakennuttajakonsulttina toiminut Harri Valkonen Sitowise Oy:stä laati suunnitelmat liikennejärjestelyistä.
– Meidän oli ratkaistava, miten hoidetaan työmaa-alueen raskas liikenne ja kahta koulua ympäröivän alueen vilkas kevyt liikenne.
Tein kaavioita, jossa erityyppiset liikennevirrat oli merkitty eri väreillä, mikä helpotti suunnittelua, Valkonen kertoo.
Uudisrakennus ja Pohjanlammen peruskorjaus toteutettiin kokonaan sääsuojan alla.
– Yhtenäiskoulu on rakennettu Terve talo -kriteerien mukaisesti. Vaikka sääsuojista tulee jonkin verran lisäkustannuksia, ne nopeuttavat rakentamista, mikä puolestaan tuo säästöjä, Valkonen toteaa.
– Sääsuojaan liittyvät kysymykset pitää miettiä jo tarjouspyyntövaiheessa: on kyettävä laskemaan, missä vaiheessa ja missä laajuudessa sääsuojia käytetään. Suojauksen käyttö on lisääntymässä, koska sen ansiosta voidaan taata lopputuloksen korkea laatu, Valkonen sanoo.
Valkosen mukaan kohde oli opettavainen myös alan ammattilaisille, sillä kaikki osapuolet joutuivat ensi kertaa miettimään uuden opetussuunnitelman vaikutuksia tilaratkaisuihin.
Hälyäänien vaimentamiseen on käytetty monia erilaisia akustisia ratkaisuja, muun muassa tekstiilimattoja ja vaimennettuja alakattoja. Tekstiilimattojen värit auttavat oppilaita hahmottamaan suuren rakennuskokonaisuuden tiloja.
Uutta ja vanhaa sopusoinnussa
Pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Juha-Pekka Niinimaa oululaisesta Linja Arkkitehdit Oy:stä sanoo, että keskeisiä haasteita toivat uudisrakennukseen yhdistettävien Kuokkalan ja Pohjanlammen koulujen noin metrin korkoero sekä rakennuksen sovittaminen suhteellisen kapealle tontille.
Liitoskäytävät uudisrakennukseen tehtiin Kuokkalan koulun ykköskerroksesta ja Pohjanlammen koulun kakkoskerroksesta.
Liitoskohtiin rakennettiin loivat luiskat korkoerojen vuoksi.
– Uudisrakennus avautuu koulun sisäpihalle, mutta saapuminen rakennukseen on vastakkaisesta suunnasta, mikä aiheutti pientä pohtimista. Laajennuksen massoittelu jaettiin niin, että rakennus istuu hyvin kahden olemassa olevan rakennuksen väliin, Niinimaa sanoo.
Niinimaan mukaan uudisrakennuksen julkisivussa paikalla muurattu tiili sekä sisätilojen puupinnat sopivat ajattomuutensa vuoksi hyvin tilojen käyttötarkoitukseen.
Uudisrakennukseen sijoittuivat opetusja hallintotilojen lisäksi Kuokkalan kirjasto ja nuorisotilat (kuvassa), minkä ansiosta yhtenäiskoulu palvelee laajasti lähiseudun asukkaita.
Nuorisotilan ja kirjaston kohdalla julkisivussa on käytetty kuitusementtilevyä, mikä erottaa ne koulutiloista. Rakennuksessa on runsaasti myös lasipintaa.
Uudisrakennuksen ruokalassa ja kirjastossa on epoksin ja kiviaineksen sekoituksesta tehty lattiapinta, millä on saavutettu kestävä pinta kovan kulutuksen kohteena oleviin tiloihin. Hälyäänien vaimentamiseen on käytetty monia erilaisia akustisia ratkaisuja, muun muassa tekstiilimattoja ja vaimennettuja alakattoja.
– Suunnittelussa on ajateltu myös, miten lapset hahmottavat suurta yhtenäiskoulua.
Tekstiilimattojen tiloittain vaihtuvat värit auttavat lapsia hahmottamaan oman oppimistilan aluetta, Niinimaa kertoo.
Sekä Kuokkalan että Pohjanlammen kouluilla on rakennushistoriallista merkitystä 1980- ja 1990-lukujen taitteen koulurakentamisen edustajana, minkä vuoksi niiden julkisivuja ei muutettu. Pohjanlammen alkuperäiset arkkitehtoniset aiheet, kuten kattolyhdyt kerrosten välissä, on niin ikään säilytetty.
Pohjanlammen koulun alhainen kerroskorkeus toi haasteita uuden talotekniikan sovittamisessa vanhaan runkoon.
– Pohjanlammen rakennukseen jäivät luokat 1–4. Pohjanlampi on jo alkujaan suunniteltu edistyksellisesti ja palkittu arkkitehtisuunnittelustaan.
Pohjanlammen soluja avattiin mahdollisimman paljon, jotta tilat soveltuvat uuden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen. Kolmionmalliset solut keskiauloineen mahdollistivat luontevasti monimuotoisen oppimisympäristön. Laajennusosassa ovat 5–6-luokkalaisten oppimistilat, jotka uudisrakennuksessa voitiin tehdä helposti muunneltaviksi, Niinimaa kertoo.
Jokaisessa rakennuksessa on itsenäinen ilmanvaihtojärjestelmä. Rakennukset on liitetty kaukolämpöverkkoon.
Ilmanvaihto määräysten tasalle
Kuokkalan yhtenäiskoulun lvi- ja rakennusautomaatiosuunnitelmat ovat Ramboll Finland Oy:n käsialaa. Jokaisessa rakennuksessa on itsenäinen ilmanvaihtojärjestelmä, ja lämmitys on toteutettu kaukolämmöllä. 1980-luvulla rakennetun Pohjanlammen koulun ilmanvaihtokapasiteetti ei vastannut tämän päivän vaatimuksia, minkä vuoksi ilmanvaihtotekniikka ja siihen liittyvä automaatio uusittiin täysin. Kuokkalan koulun puolella uudistettiin ainoastaan kädentaitojen tilojen ilmanvaihto, mitä varten rakennettiin pieni laajennus uutta konehuonetta varten. Kuokkalan koulun rakennuksessa on 14 ilmanvaihtokonetta sekä muutamia erillispoistopuhaltimia.
Pohjanlammen koulun katolle rakennettiin kokonaan uusi ilmanvaihtokonehuone.
– Näin talotekniikka saatiin sijoitettua huollon kannalta järkevästi. Vanhaa yläpohjaa vahvistettiin konehuonetta varten teräspalkeilla. Pohjanlammen rakennuksen ilmanvaihdosta huolehtii neljä konetta, kertoo LVI-projektipäällikkö Jari Tiihonen.
Uudisrakennuksen ilmanvaihtokoneet on sijoitettu kahteen erilliseen konehuoneeseen.
Ilmanvaihto on jaoteltu tilan käyttötarkoituksen mukaan.
– Uudisrakennuksessa on 14 ilmanvaihtokonetta, joista neljä huolehtii porraskäytävien ilmastoinnista, ryhmäpäällikkö Janne Ruusuvuori kertoo.
Uudisrakennuksen kirjastossa, keittiössä ja hallinnon tiloissa on jäähdytys, joka on toteutettu rakennuksessa olevalla vedenjäähdytyskoneella.
Lämmön talteenotossa on hyödynnetty pyöriviä lämmönsiirtimiä lukuun ottamatta sosiaalitiloja ja keittiötä, joissa on nestekiertoinen lämmön talteenotto.
– Muunneltavissa oppimistiloissa lämpötila- ja hiilidioksidianturit huolehtivat siitä, että ilmanvaihto reagoi eri tilojen käyttäjämääriin mahdollisimman hyvin. Ratkaisu mahdollistaa ilmamäärien vaihtelun seurannan automatiikan avulla, Tiihonen kertoo.
Teksti Timo Sillanpää | Kuvat Petteri Kivimäki
