Vuoden Liikuntapaikka 2017 on hämeenlinnalainen Ahveniston maauimala. Valtion liikuntaneuvoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Timo Heinonen ja ylitarkastaja Mauri Peltovuori opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksiköstä palkitsivat kohteen torstaina 16.3.2017 SGGF-messujen avajaispäivänä järjestetyssä tilaisuudessa. Tunnustuksen ottivat vastaan Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio ja liikuntapalvelujen tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki. Vuosittainen tunnustus jaettiin nyt 13. kerran, palkinnon lahjoitti Tampereen Messut Oy.
– Vuoden Liikuntapaikalla on erityispiirteitä, jotka liittyvät Suomen 100-vuotisjuhlavuoden identiteettiin. Ahveniston maauimala on osa kulttuurihistoriallista perintöämme, sillä se on rakennettu vuoden 1952 olympialaisia varten. Jo rakennusaikanaan sen kuvattiin olevan koko kaupunkia kehittävä ja kaikille tarkoitettu, luonnonläheinen paikka. Rakennukset muodostavat kansainvälisestikin arvioituna hyvin säilyneen olympiarakennuskokonaisuuden, kaiken lisäksi kaikki vähillä verovaroilla pystytetyt rakennukset ovat edelleen käytössä, kuvaa ylitarkastaja Mauri Peltovuori opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Hanke tehtiin vanhaa kunnioittaen – maauimala on monipuolinen, matalan kynnyksen liikuntapaikka
Maauimalan peruskorjaushanke toteutettiin tiiviissä yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, Hämeenlinnan kaupungin ja Museoviraston kanssa. Kunnostus tehtiin vanhaa tyyliä arvostaen ja kulttuurihistoriallisista syistä hankkeelle myönnettiin tavallista suurempi valtionavustus, 710 000 euroa.
– Aiempien Vuoden Liikuntapaikkojen joukossa on ollut monta erityyppistä liikuntapaikkaa, Ahveniston maauimala edustaa uutta tyyppiä ja samalla muita samanlaisia koko maassa. Näin Suomi100-juhlavuotena palkittava liikuntapaikka täyttääkin monta valintakriteeriä: se on matalan kynnyksen ja laajojen käyttäjäryhmien liikuntapaikka, joka pitää yllä uimataitoa, tärkeää kansalaistaitoa. Lisäksi hankkeessa on parannettu liikuntapaikan esteettömyyttä ja maauimalassa sijaitsevat kunnan ainoat lajin täysimittaiset suorituspaikat, jotka mahdollistavat paikan monipuolisen käytön: huippu-urheilun, kilpauintiharjoittelun, omaehtoisen liikunnan ja terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan, Peltovuori summaa.
– Tarvitsemme Suomessa ennen muuta matalan kynnyksen liikuntapaikkoja, jotka saavat vähän liikkuvat lapset ja nuoret liikkeelle. Ahveniston maauimala on tästä erinomainen esimerkki. Suomen itsenäisyyden juhlavuotena halusimme nostaa esille upeasti peruskorjatun olympiakohteemme. Se muistuttaa meitä siitä, että liikuntapaikoista tulee pitää hyvää huolta, toteaa Timo Heinonen.
Kaivattu peruskorjaus ilahdutti – maauimala kaupunkilaisten keskuudessa valtaisaan suosioon
Ahveniston maauimala on alun perin rakennettu vuoden 1952 olympialaisia varten, tällöin alueella kilpailtiin olympialaisten nykyaikainen viisiottelu. Maauimalan suunnitteli arkkitehti Ilmari Niemeläinen, ja se kuuluu Suomessa 1950-luvulla rakennettujen ratamaauimaloiden edustavaan joukkoon yhdessä Kumpulan, Rauman, Riihimäen ja Porin maauimaloiden kanssa.
Maauimalan olympia-altaan peruskorjaus ja uuden huoltorakennuksen rakentaminen aloitettiin elokuussa 2013. Remontissa korjattiin altaan lisäksi pukuhuoneiden puujulkisivu ja sisätilat. Puiseen seinään tilattiin prosenttitaiteena valaistussuunnittelija Arto Heiskasen valotaideteos Vihjeet; figuurit, joka auringon kierron mukaan heijastaa seinään viisiottelun lajihahmojen varjot. Myös hyppytorni kunnostettiin ja nykyaikaistettiin turvallisemmaksi. Peruskorjaus maksoi noin 2,9 miljoonaa euroa, josta valtionavustus oli 710 000 euroa. Maauimala avattiin peruskorjauksen jälkeen heinäkuussa 2014 ja se sai kaupunkilaisten keskuudessa valtaisan suosion. Vuosittain maauimalassa käy noin 20 000–30 000 kävijää.
Vuoden Liikuntapaikan valitsee opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkarakentamisesta vastaava virkamies. Kohteen tulee olla valmistunut tai peruskorjattu palkitsemista edeltäneen parin vuoden aikana, jolloin sen käytöstä ja toiminnallisuudesta on saatu kokemuksia. Palkinnolla halutaan nostaa esille erikoisosaamista vaativan liikuntapaikkarakentamisen merkitystä, arvoa ja tietoisuutta ja se on samalla tunnustus kohteiden rakennuttajien, suunnittelijoiden, rakentajien ja ylläpitäjien osaamiselle. Vuoden Liikuntapaikka -kiertopalkinnon ja kohteeseen jäävän pienoismallin lahjoittaa Tampereen Messut Oy.
Aiemmin palkitut: Joensuu Areena (2005), Kemiön Amospuisto (2006), Ylöjärven Liikuntakeskus (2007), Lahden kaupungin koordinoima Ylimaakunnallinen ulkoilu- ja luontomatkailuhanke (2008), Vantaan Energia Areena (2009), Kuopion kaupungin lähiliikuntapaikkaverkosto (2010), Oulun Hovinsuon skeittipuisto (2011), Kauhajoen koulukeskuksen liikuntahalli (2012), Espoon Honkahalli (2013), Harjavallan liikunta- ja uimahalli (2014), Kontiolahden Ampumahiihtokeskus (2015), Tampereen uintikeskus (2016).
