TAYS uu­dis­ta­mis­oh­jel­ma 2020. Työyh­teen­liit­ty­mä Ark­ki­teh­ti­toi­mis­to Tähti-Set Oy ja UKI Ark­ki­teh­dit Oy.

ABL toimitti erikoislaatat TAYS:n julkisivuun

Tam­pe­reen yli­opis­tol­li­sen sai­raa­lan B-siiven ra­pis­tu­nut, mutta ul­koa­sul­taan suo­jel­tu be­to­ni­pin­ta kor­va­taan ke­raa­mi­sel­la laat­ta­pin­nal­la, joka jäl­jit­te­lee al­ku­pe­räis­tä be­to­ni­pin­taa. Laatat on suun­ni­tel­tu ja val­mis­tet­tu varta vasten tätä pro­jek­tia varten.

Vuonna 1961 val­mis­tu­neen TAYSin B-siiven jul­ki­si­vun pe­rus­kor­jaus on ollut te­keil­lä jo pit­kään. Vanha be­to­ni­pin­ta on pahoin li­kaan­tu­nut, minkä lisäksi valkobetonisen pintaosan mureneminen on ai­heut­ta­nut jat­ku­van riskin ra­ken­nuk­sen käyt­tä­jil­le.

On­gel­mal­li­sek­si sa­nee­rauk­sen on tehnyt se, että pe­rin­tei­set kor­jaus­rat­kai­sut eivät ole tul­leet Tam­pe­reel­la ky­see­seen.

TAYS uu­dis­ta­mis­oh­jel­ma 2020. Työyh­teen­liit­ty­mä Ark­ki­teh­ti­toi­mis­to Tähti-Set Oy ja UKI Ark­ki­teh­dit Oy.
TAYS uu­dis­ta­mis­oh­jel­ma 2020. Työyh­teen­liit­ty­mä Ark­ki­teh­ti­toi­mis­to Tähti-Set Oy ja UKI Ark­ki­teh­dit Oy.

– Be­to­nie­le­men­tin pinta on kak­si­ker­rok­si­nen, jonka val­ko­be­to­ni­nen pin­tao­sa mu­re­nee, kun se on tullut käyt­töi­kän­sä päähän. Pinnan alla on ke­vyt­be­to­nie­ris­te, jonka pois­ta­mi­nen ei käy­tän­nös­sä ole ollut mah­dol­lis­ta, koska ik­ku­nat ovat kiinni siinä ker­rok­ses­sa. Ja koska sai­raa­la on täynnä hoi­det­ta­via po­ti­lai­ta, ei ik­ku­noi­ta voida re­mon­tin aikana pois­taa, ark­ki­teh­ti  Mika Suihko ark­ki­teh­ti­toi­mis­to Tähti-Set Oy:stä kertoo.

Koska vanha pinta ei kes­tä­nyt ta­van­omai­sia kor­jaus­rat­kai­su­ja, ei­vät­kä ne sai­raa­lan hoi­to­käy­tön takia olisi olleet edes mah­dol­li­sia, oli haet­ta­va uusia vaih­toeh­to­ja. Uuden jul­ki­si­vun tuli olla kevyt, hel­pos­ti kiin­ni­tet­tä­vä ja jous­ta­va rat­kai­su. Oman haas­teen­sa hank­kee­seen toivat myös ul­koa­suun liit­ty­vät vaa­ti­muk­set. Pir­kan­maan maa­kun­ta­museo oli aset­ta­nut kaa­vas­sa tälle sai­raa­lan suu­rim­mal­le osalle tiukat ehdot: ul­ko­nä­köä ei saisi muut­taa ja sotien jäl­keis­tä sai­raa­la­ra­ken­ta­mis­ta ja mo­der­nis­mia edus­ta­van ra­ken­nuk­sen luonne tulisi säi­lyt­tää vanhan mallin mu­kai­se­na.

Rat­kai­su­na oli ti­laus­työ­nä tehty laatta.

– Eri­lai­sia rat­kai­su­ja tut­kit­tiin useita, joista mark­ki­noil­le tullut Te­rä­se­le­men­tin ja ABL-Laat­to­jen Com­po­ser täytti ase­te­tut vaa­ti­muk­set. Tuot­teen esit­te­ly­ti­lai­suu­des­sa oli jo selvää, että nyt kor­jaa­mi­nen olisi mah­dol­lis­ta, Mika Suihko toteaa.

Laatan käyt­tä­mi­nen pin­ta­ma­te­ri­aa­li­na rat­kai­si myös li­sä­läm­mö­ne­ris­tä­mi­seen liit­ty­vän on­gel­man.
– Uusi kuo­ri­laat­ta tue­taan ra­ken­nuk­sen kan­ta­vaan si­sä­run­koon ja ver­hous peit­tää vanhan pinnan ja kiin­nit­tää mu­re­ne­van kuoren pai­koil­leen. Koko jul­ki­si­vu li­sä­läm­mö­ne­ris­te­tään, jol­loin ra­ken­nuk­sen ener­gia­ta­lous pa­ra­nee mer­kit­tä­väs­ti. Noin 7000 neliön ko­koi­nen uusi li­sä­läm­mö­ne­ris­tys maksaa it­sen­sä ta­kai­sin kah­des­sa vuo­des­sa, Suihko sanoo.

Kolme vuotta sitten al­ka­nut uu­dis­tus­pro­ses­si on edennyt laattojen asennusvaiheeseen.