• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Kaupallinen yhteistyö
    • Tuoteuutuudet
    • Nimitykset
  • Artikkelit
    • PU 2022
      • PU 1 – 2022
      • PU 2 – 2022
      • PU 3 – 2022
    • PU 2021
      • PU 1 – 2021
      • PU 2 – 2021
      • PU 3 – 2021
      • PU 3 – 2021 Projektisisustus
      • PU 4 – 2021
      • PU 5 – 2021
      • PU 6 – 2021
    • PU 2020
      • PU 1 – 2020
      • PU 2 – 2020
      • PU 3/4 – 2020
      • PU 5 – 2020
      • PU 6 – 2020
    • PU 2019
      • PU 1 – 2019
      • PU 2 – 2019
      • PU 3 – 2019
      • PU 4 – 2019
      • Pu 5 – 2019
      • PU 6 – 2019
    • PU 2018
      • PU 1 – 2018
      • PU 2 – 2018
      • PU 3 – 2018
      • PU 4 – 2018
      • PU 5 – 2018
      • PU 6 – 2018
    • PU 2017
      • PU 1 – 2017
      • PU 2 – 2017
      • PU 3 – 2017
      • PU 4 – 2017
      • PU 5 – 2017
      • PU 6 – 2017
    • PU 2016
      • PU 1 – 2016
      • PU 2 – 2016
      • PU 3 – 2016
      • PU 4 – 2016
      • PU 5-6 2016
    • PU 2015
      • PU 1 – 2015
      • PU 2 – 2015
      • PU 3 – 2015
      • PU 4 – 2015
      • PU 5 – 2015
      • PU 6 – 2015
    • PU 2014
      • PU 5 – 2014
      • PU 6 – 2014
    • PU 2013
      • PU 1 – 2013
      • PU 6 – 2013
    • PU 2012
      • PU 1 – 2012
      • PU 2 – 2012
      • PU 3 – 2012
      • PU 4 – 2012
      • PU 5 – 2012
    • PU 2011
      • PU 1 – 2011
      • PU 2 – 2011
      • PU 3 – 2011
      • PU 4 – 2011
      • PU 5 – 2011
      • PU 6 – 2011
  • Lehti
    • Tilaa Projektiuutiset
    • Tilaa näköislehti
    • Lue näköislehteä
      • 2022
      • 2021
      • 2020
      • 2019
      • 2018
      • 2017
      • 2016
      • 2015
      • 2014
      • 2013
      • 2012
  • Blogit
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark toimitilapalvelut
    • Rakennusfakta – Tuotteet ja ratkaisut
    • SIR – Kiinteistöalan tietokanta
    • RPT SMART – rakennusalan tietopalvelu
  • Yhteystiedot
    • Mediatiedot
    • Mainostajalle
    • Mediakortti
Projektiuutiset.fi

Projektiuutiset.fi

Rakennusalan huippujulkaisu asiantuntijoille

Olet täällä: Alkuun / Artikkelit / PU 2015 / PU 5 - 2015 / Aallon kandikeskus sai tarpeenmukaisen talotekniikan

Aallon kandikeskus sai tarpeenmukaisen talotekniikan

13/11/2015

Teema ei ole valittu tai teema on poistettu.

Teksti: Jaana Ahti-Virtanen Kuvat: Mikael Lindén

Kandikeskus liittyy Aallon tutkinnonuudistukseen, jossa ensin suoritetaan 180 opintopisteen suuruinen tekniikan kandidaatin tutkinto ja sen jälkeen 120 opintopisteen maisteriopinnot. Tutkinnonuudistuksen tavoitteena on tehdä kandivaiheesta mahdollisimman laaja-alainen ja törmäyttää eri tekniikan aloista kiinnostuneita opiskelijoita toisiinsa.

Tuntuu muttei näy

0F3B0432Alvar Aallon ja myöhemmin hänen toimistonsa suunnitteleman Otakaari-kokonaisuuden peruskorjaus on maksanut 60 miljoonaa euroa.

Korjauksia on tehty neljässä vaiheessa. Ensimmäisissä korjattavissa Alvar Aallon oma kädenjälki ja sitä myötä suojelullinen aspekti oli voimakkain. Viimeisessä vaiheessa korjattiin 1970-luvulla valmistunut laajennusosa, jossa oli mahdollista jopa kaataa väliseiniä, jotta kandikeskukseen saatiin monitoimitilaa. Neljännessä vaiheessa myös uudelle talotekniikalle on ollut enemmän tilaa.

Kaikki ulkokuoret ovat ulkonäöllisesti ennallaan. Vaipan tiiveyttä on parannettu vaihtamalla ikkunoihin lämpölasit.

– Otakaari 1 on ollut teknisesti haasteellinen kohde. Ilmanvaihdossa ratkaisuna on hajautettu koneikko, kun yhtä suurta konehuonetta ei mahdu minnekään. Myös kerroskorkeus on ollut rajallinen, ja siksi monessa kohtaa on jouduttu käyttämään kanttikanavaa pyöreän sijaan. Mutta tämä on ollut myös hauskinta tässä hankkeessa; pidän haasteellisesta ja monimuotoisesta projektista, Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n johtaja Jarmo Wilander sanoo.

Otakaarella on ollut tavoitteena sulauttaa arkkitehtuuri nykyaikaisten oppimistilojen vaatimuksiin. Wilander kiittelee suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden ammattitaitoa sekä hyvää yhteistyötä Museoviraston ja Alvar Aalto Säätiön kanssa.

– Kompromisseja on tehty, mutta tilojen turvallisuudesta, toiminnallisuudesta ja terveellisyydestä ei ole tingitty, Wilander toteaa.

_53A1063Kaukolämpöä aiempaa turvallisemmin

Otakaaren LVI–tekninen suunnittelu automaatiota myöten on ollut Granlund Oy:n vastuulla. Granlundilla tehtiin suunnitelmat tietomalliksi.

– Me mallinnamme aina, että tavarat mahtuvat. Otakaarella urakoitsija otti tietomallimme käyttöön asennuksen avuksi, Granlundin osastonjohtaja Paavo Tikkanen kertoo.

Museaalisuuden lisäksi suunnittelijoita on työllistänyt kiinteistön omistajavaihdos: Otakaari siirtyi korjaustöiden alussa Senaatilta Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:lle. Uuden käyttäjän mukana muuttuivat lähtötiedotkin.

– On tehty paljon muutossuunnittelua. Esimerkiksi fysiikan laboratoriota soviteltiin aluksi moneen kohtaan, ja lopuksi se päätettiin jättää pois rakennuksesta, kun tiloista haluttiin yleispäteviä opetus- ja toimistotiloja, Tikkanen sanoo.

Yksi Otakaaren merkittävimmistä taloteknisistä muutoksista liittyy kaukolämpöön.

– Ennen peruskorjausta kellarissa kulki kaukolämpöputket, joissa oli maksimissaan 115-asteista vettä matkalla puoleen tusinaan lämmönjakohuonetta. Remontissa kuumat putket on minimoitu: lämmönjakohuoneita on enää kolme ja nekin lähellä kaukolämpöliittymää, Paavo Tikkanen kertoo. Uudistus parantaa paitsi rakennuksen energiatehokkuutta myös talotekniikan huoltoa tekevien ja kaikkien muidenkin turvallisuutta.

Lämpöä jaetaan tiloihin pääasiassa vesikiertoisella patterilämmityksellä. Kohteen museaalisuus näkyy siinäkin: alkuperäisiä pattereita ja lämpöputkia on pyritty säilyttämään. Parhaiten suojellussa kiinteistön A-osassa säilytettiin alkuperäinen lattialämmitys; pattereiden asennus ei siellä tullut kysymykseen eikä alkuperäisiä kivilattioitakaan haluttu purkaa.

Myös pilareiden sisällä kulkevat alkuperäiset kupariset sadevesiviemärit säilytettiin. Kerääntyville hulevesille ei mietitty uutta ratkaisua.

– Otaniemessä on paljon nurmikkoalueita, ja hulevedet imeytyvät hyvin, Tikkanen toteaa.

Ei tötteröitä katolle

_53A1039Kun arvorakennuksen siluetti piti säilyttää entisellään myös helikopterista katsottuna, ei ilmanvaihdon tarvitsemia järjestelmiä tai konehuonetta voinut sijoittaa katolle. Tarvittiin tavanomaisesta poikkeavia ratkaisuja. Sisäpihan nurmialueelle asennettiin erikoisluvalla kupariset lieriöt sekä raittiin ilman otolle että poistoilman puhallukselle.

Kiinteistöstä ei löytynyt tilaa yhdelle suurelle konehuoneelle.

Ilmanvaihtokoneita on nelisenkymmentä hajasijoitettuina kellariin ja entisiin toimistohuoneisiin kerroksissa. Tikkasen mukaan hajautuksesta on iloa: kun ilmanjaon reitit ovat lyhyet, on säädettävyys parempi.

Ilmanvaihto oli Otakaarella ennenkin koneellista, mutta remontin myötä mukaan saatiin energiatehokkuuden kannalta välttämätön lämmöntalteenotto.

Valitut ilmanvaihtokoneet ovat tehtaassa testattuja pakettikoneita.

– Ne ovat nopeasti käyttövalmiita, virta vain kytketään. Koneissa on oma automatiikka sisällä, ja siitä saadaan mittaukset taloautomatiikkaan, Tikkanen kertoo.

Kaikissa auditorioissa sekä luokka- ja neuvotteluhuoneissa sisälämpötila ja hiilidioksidin määrä ohjaa ilmanvaihtoa. Valaistus ohjautuu päivänvalon määrän mukaan. Suurien tilojen jäähdytys on ilmanvaihtokoneen huolena, toimistohuoneissa on lämpötilaohjattu aktiivijäähdytyspalkki oven päällä.

Lisää jäähdytystä

Kiinteistöön tuli myös uusi vapaajäähdytystä hyödyntävä jäähdytysjärjestelmä ilmastointia, teknisiä tiloja ja huonekohtaista jäähdytystä varten.

– Järjestelmä suunniteltiin useamman pakettityyppisen vedenjäähdytyskoneen ratkaisuna, koska sen koettiin tuovan etua käyttöönotossa ja ylläpidossa. Haasteena oli vaiheistus, koska kaksi ensimmäistä rakennusosaa otettiin käyttöön siinä vaiheessa, kun kaksi jälkimmäistä vaihetta olivat vielä työn ja osittain suunnittelun alla. Ratkaisuksi tuli, että osa vedenjäähdytyskoneista suunniteltiin väliaikaisesti valmistuvan osan alueelle, josta ne siirrettiin viimeisessä vaiheessa lopulliselle paikalle valmistuvaan jäähdytyskonehuoneeseen, Tikkanen kertoo.

Ei velvoitetta sprinklaukselle

_53A1070Ilmanvaihtojärjestelmä on jaettu useaan paloalueeseen. Kanavistossa on paljon savutoimisia palopeltejä, joilla ilmanvaihto päästään tarvittaessa sulkemaan alue kerrallaan.

Paloturvallisuudesta huolehditaan myös kattavalla paloilmoitinjärjestelmällä kuulutuksineen. Lisäksi kiinteistössä on useita pikapaloposteja, jotka on uusittu.

– Rakentamismääräysten mukaan sprinklausta ei tarvita, jos palo-osastojen koko on rajoitettu 2400 neliömetriin, jos ei ole paloilmoitinta, ja noin 3600 neliömetriin, jos kohteessa on paloilmoitin. Nykymääräyksiä sovelletaan korjausrakentamiseen vain silloin, kun rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu vaativampaan suuntaan tai jos poistumisturvallisuudessa on olennaisia puutteita, L2 Paloturvallisuus Oy:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Laaksonen kertoo.

Laaksonen toteaa, että Otakaarella ei ollut velvoitetta sprinklaamiselle eikä sprinklaamatta jättäminen ole mitenkään epätavallista julkisissakaan rakennuksissa.

– Otakaaren osalta piti ottaa huomioon myös rakennussuojelulliset näkökohdat. Kaikilta osin kuitenkin varmistettiin, ettei poikkeaminen aiheuta olennaista riskiä paloturvallisuudelle, Laaksonen sanoo.

Laaksosen mukaan paloturvallisuuden suunnittelussa ei koskaan pidetä kaikkia munia samassa korissa.

– Paloturvallisuus on kuin venäläinen maatuska, jossa on useita päällekkäisiä suojakuoria. Jos yksi kuori otetaan pois, muut kuoret vielä suojaavat pahalta maailmalta. Otakaari 1:ssä paloturvallisuus perustuu muun muassa syttymisriskin minimointiin, palon aikaiseen havaitsemiseen, ihmisten varoittamiseen ja palokunnan hälyttämiseen automaattisen paloilmoittimen avulla, alkusammutuskalustoon, pintakerrosten paloturvallisuusluokituksiin, palon ja savun leviämisen rajoittamiseen jakamalla tilat palo-osastoihin, lyhyisiin ja turvallisiin poistumisreitteihin sekä palokunnan toimintamahdollisuuksien turvaamiseen.

– Turvallisuus on aina suhteellista. Mitä enemmän investoidaan, sen parempi turvallisuustaso saavutetaan. Toisaalta jossain kohtaa tulee vastaan raja, jossa investoinnin kustannukset ovat suuremmat kuin siitä saatavat hyödyt. Tavoiteltava turvallisuustaso on aina poliittinen päätös, ja se konkretisoituu rakentamismääräysten kautta, Juha-Pekka Laaksonen toteaa.

Tilojen oikea käyttö ratkaisee

_53A1072Energiatehokkuus ja hyvä sisäilmasto jäävät haaveeksi, jos tiloja ei käytetä oikein. Jarmo Wilanderin mukaan Otakaaren huoltohenkilöstöä ja tilojen käyttäjiä opastetaan käyttämään rakennusta ympäristöystävällisesti ja energiatehokkaasti.

– Joka kiinteistössä on ei-ammattilainen talovastaava. Heille järjestetään koulutustilaisuuksia ja tilojen käyttäjiä kuunnellaan, Wilander sanoo.

Jotta vanha rakennus sopisi kaikkien käytettäväksi, on esteettömyysvaatimusten täyttäminen vaatinut paljon suunnittelua. Ratkaisuja on löydetty luiskista, nostimista ja hisseistä.

– Siinä on onnistuttu, Otakaari 1 on mukana esteettömyyskisassakin; Jarmo Wilander myhäilee.

– Aina ei voi epäonnistua, olen tyytyväinen lopputulokseen.

Myllerrys jatkuu

Otakaari on nyt valmis, mutta Otaniemen kampuksella käynnistyy rakennustyömaa toisensa perään. Metron sisäänkäynti valmistuu rakennustöiden osalta vuodenvaihteessa, ja vanhasta kirjastosta muokataan parhaillaan oppimiskeskusta, joka valmistuu vuoden 2016 lopussa.

Kampukselle muuttavan Taideteollisen korkeakoulun väen käyttöön tarkoitettu Väre on erikoissuunnitteluvaiheessa. Verstas Arkkitehdit Oy:n suunnittelema rakennus valmistuu vuonna 2018.

Raili ja Reima Pietilän suunnitteleman, vuonna 1966 käyttöönotetun Dipolin eli Kiinteistöosakeyhtiö Jämeränjäljen peruskorjaus on juuri alkanut. Korjauksessa monumentaalinen rakennus muuttuu Aalto-yliopiston hallintorakennukseksi.

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
  • Vilhovuorenkatu 11:n talotekniikan peruskorjaus on pian valmis

    Sörnäisten Rantatie 27:ssä sijaitsevan kiinteistön A-talon talotekniikan perusparannuksen pääurakoitsija on Assemblin. Kiinteistö Oy Vilhovuorenkatu 11…

  • Oopperatalo sai aurinkovoimalan

    Helsingin Oopperatalon katolle on asennettu aurinkovoimala, jonka energiantuoton odotetaan olevan 34 700 kilowattituntia vuodessa. Voimalan…

  • IKEA sai suunnitteluvarauksen Koivusaareen

    Helsingin kaupunginhallituksen elinkeinojaosto on myöntänyt IKEA Real Estate Oy:lle suunnitteluvarauksen Koivusaareen. Länsiväylän ylittävään kokonaisuuteen kaavaillaan…

Kategoriassa: PU 5 - 2015 Avainsanoilla: Espoo, Jaana Ahti-Virtanen, Mikael Lindén, Yliopisto

Ensisijainen sivupalkki

Lue näköislehti

# Lue aiempia näköislehtiä

Yhteistyössä

Nimitysuutiset

Inlook-konsernin toimitusjohtaja vaihtuu

Anna-Liisa Sarasoja Newsec Suomen Property Asset Managementin toimitusjohtajaksi

Anni Sarvaranta Suomen Kaasuenergian kaasuliiketoimintojen johtoon

Lisää nimitysuutisia

Rakennusalan Trendit -raportti

Rakennusalan Trendit raportti

Footer

Projektiuutiset

Projektiuutiset on rakennusalan asiantuntijoille suunnattu aikakausilehti joka esittelee valmistuneita upeita hankkeita.

Viimeisimmät

  • Lomalukemista kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijoille
  • Geberit: Uusi jakorasia seinä-wc:lle
  • Skarta rakentaa SSAB:lle tutkimus- ja laboratoriokeskuksen Raaheen
  • Fira ja SATO yhteistyöhön asuntojen korjaushankkeissa
  • Rakennuskonserni Arkta laajentaa toimintaansa Turkuun

RPT BYGGFAKTA Oy

Ruukinkuja 3
02330 Espoo
09-809911

  • Instagram
  • LinkedIn
  • YouTube

Copyright © 2022 · Projektiuutiset | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet


Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään.
Toivomme, että käytät hetken aikaa periaatteiden huolelliseen lukemiseen. Tämä on tärkeää! Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen.

OK, ymmärrän Lue lisää
RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy