1950-luvun toimistotalossa soi nyt moderni joiku
Jälleen yksi toimistotalo Helsingissä sai uuden elämän, kun Bulevardi 28:ssa avautui Lapin taikavoimaan luottava korkeatasoinen hotelli. Toimistorakennus pärjäsi aikoinaan kahdella ilmanvaihtokoneella, hotelli tarvitsee niitä kahdeksan.
Bulevardi 28 on tuttu osoite finanssi- ja vakuutusalan toimijoille monen vuosikymmenen ajalta. Liikennevakuutusyhdistys, nykyinen Vakuutuskeskus, muutti taloon 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa. Toimistotalon on suunnitellut arkkitehti Niilo Kokko.
Tavoitteena pohjoista ja tyylikästä: hotelli on sisustettu rouhein ja maanläheisin materiaalein ja värein, ja vaikka sisustukseen kuuluu aitoja porontaljoja ja -sarvia, tarjoillaan viini kristallista.
Toimistokiinteistön omistus on siirtynyt vähitellen LähiTapiola-ryhmälle. Viimeisenä ryhmän omistukseen siirtyi katutasossa sijainnut ravintola.
– Kartoitimme erilaisia vaihtoehtoja kiinteistön käytölle, avokonttorista hotelliin ja asuntoihin. Muutosta hotelliksi puolsi se, että kaupunki suhtautui asiaan hyvin myönteisesti. Helsingin keskustaan tarvitaan lisää hotelleja, rakennuttajapäällikkö Harri J. Aho LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy:stä kertoo.
Hotellioperaattorit ovat Ahon mukaan hyviä vuokralaisia: sopimukset ovat pitkäaikaisia ja operaattorit vakavaraisia. Liikerakennustontilla sijaitsevan rakennuksen muutos hotelliksi ei vaatinut kaavamuutoksiakaan. Bulevardin kiinteistön operaattoriksi valikoitui Lapland Hotels, jonka kanssa LähiTapiola on tehnyt yhteistyötä myös Tampereen Kansi ja Areena -hotellihankkeen yhteydessä.
Bulevardi 28:n hotellin sisäänkäynti on helppo erottaa: rakennus on saanut uuden näyttävän, puurimoilla vuoratun katoksen. Sisäänkäynnin alkuperäiset, kaareutuvat lasit on palautettu paikoilleen.
Lappia ja cityä
Lapland Hotels on vahva toimija Lapissa, jossa sillä on hotelleja niin hiihtokeskuksissa kuin erämaa-alueiden laidalla. Helsingin hotelli on osa etelän valloitusta, joka alkoi muutama vuosi sitten Oulusta ja Tampereelta. Myös Kuopioon on valmistumassa pohjoisen brändin hotelli.
– Bulevardin hotelli yhdistää Lapin ja kaupunkikulttuurin, Lapland Hotelsin aluejohtaja Leena Turunen toteaa.
Vaikka hotelli on sisustettu rouhein ja maanläheisin materiaalein ja värein, ja vaikka sisustukseen kuuluu aitoja porontaljoja ja -sarvia, tarjoillaan viini Turusen mukaan kristallista eikä kuksasta. Lausahdus tiivistää hyvin uuden hotellin tavoitteleman ilmapiirin: pohjoista ja tyylikästä.
Sisustussuunnittelusta on vastannut Arkval Taite Oy. Muotoilija Anu Pentikin kädenjälki näkyy vahvana hotellissa, jonne hän on suunnitellut astioita ja taide-esineitä.
Värit, materiaalit ja tilojen mataluus antavat oman osansa hotellin hämyisään ja rauhoittavaan tunnelmaan.
Pohjoinen ulottuvuus
Bulevardin hotellin sisäänkäynti on helppo erottaa: rakennus on saanut uuden näyttävän, puurimoilla vuoratun katoksen. Sisäänkäynnin alkuperäiset, kaareutuvat lasit on palautettu paikoilleen. Itse asiassa koko katutason julkisivu on lasiseinää, joista voi nähdä sisälle ravintolan baariin sekä hotellin vastaanottoaulaan. Liukuvat lasiseinät voi kesällä avata kadulle.
Hotellin aulatila on matala, mikä antaa oman lisänsä sen hämyisään, kynttilälyhdyillä valaistuun tunnelmaan. Taustalla soi joiku modernilla tavalla esitettynä.
– Kun asiakas astuu kadulta sisälle hotelliin, haluamme tarjota hänelle rauhoittavan elämyksen ja toivottaa samalla tervetulleeksi pohjoiseen ulottuvuuteen, Turunen sanoo.
Väriä ruskeasävyiseen aulaan tuo seinälle ripustettu Reidar Särestöniemen maalaus. Lapin tarina jatkuu aulaan aukeavassa Kultá-baarissa ja ravintolassa. Baarin pitkä, puromaisesti aaltoileva tiski hehkuu himmeän kultaisena. Seinillä roikkuu Pentikin suunnittelemia vaskooleja. Asiakaspaikkoja erilaisiin tunnelmatiloihin jaetussa ravintolassa on 280.
Operaattori halusi hotelliin normaalia suuremmat huoneet. Suunnittelijan ja operaattorin yhteistyönä yhdeksään asuinkerrokseen saatiin lopulta mahtumaan 182 huonetta, joista yli sadassa on oma sauna.
Lapin tarina jatkuu aulaan aukeavassa Kultá-baarissa ja ravintolassa. Seinien taidevaskoolit ovat Anu Pentikin suunnittelemia.
Suuret huoneet
Toimistokiinteistön muuttamisesta hotelliksi vastasi Arkkitehdit Soini & Horto Oy. Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti, toimitusjohtaja Santtu Rothsten, arkkitehtisuunnittelijana oli Teemu Asikainen.
Kohde oli Asikaiselle jo neljäs hotellimuutoshanke lyhyen ajan sisällä. Hänen aikaisempia projektejaan ovat olleet niin ikään Bulevardilla sijaitseva Hotelli Indigo, Scandic Auratalo sekä Scandic Hakaniemi.
– Uuden hotellin suunnittelu lähtee huone mitoituksesta, mutta muutoskohteessa huoneet on sijoitettava olemassa olevaan runkoon. Huonejako Bulevardin kiinteistössä tehtiin vanhan ikkunajaon mukaisesti,Asikainen kertoo.
Haasteita asettivat kohteen matalat huonekorkeudet, joiden takia talotekniikalle jää niukasti tilaa. Lisäksi operaattori halusi hotelliin normaalia suuremmat huoneet. Suunnittelijan ja operaattorin yhteistyönä yhdeksään asuinkerrokseen saatiin lopulta mahtumaan 182 huonetta, joista yli sadassa on oma sauna.
Virtuaalimallihuone, jonka toteutti Soini & Horto -toimiston yhteydessä toimiva visualisointitoimisto 3DTaito Oy, auttoi myös operaattoria hahmottamaan, miltä uudessa huoneessa näyttää, ja tekemään tarvittavia muutoksia.
Yhdeksännen kerroksen kattohuoneistoissa on terassit, joista on näkymät Helsingin kattojen ylle.
Vanhan alle uutta
Hotellin kuparilevyistä koostuva julkisivu haluttiin säilyttää entisellään. Rakennuksen julkisivun kuparilevyjen alta paljastui vanha eristyskerros, joka oli neljän sentin paksuista korkkilevyä.
– Rakenteen paksuutta ei saanut kasvattaa, sillä julkisivun piti olla samalla linjassa naapuritalojen kanssa. Tilalle vaihdettiin parempi lämpöeristelevy, jonka ansiosta ulkoseinän lämmöneristys parani selvästi, työpäällikkö Guy Eklund NCC Suomi Oy:stä kertoo.
Kaikki peltikasetit oli irrotettava, jotta seinän eristeet voitiin uusia. Kun työ oli tehty, huolellisesti numeroidut kasetit palautettiin takaisin omille paikoilleen.
Vanhat ikkunat kunnostettiin. Bulevardille päin avautuviin ikkunoihin asennettiin uudet desibeli- sekä lämmöneristyslasit.
Rakennuksen alkuperäisestä arkkitehtuurista muistuttavat ranskalaiset parvekkeet kaiteineen. Parvekkeet on sijoitettu julkisivusta ulospäin työntyvän, umpinaisen seinä muurin molemmin puolin.
– Erityisen myönteinen asia tässä projektissa oli yhteistyö viranomaisten kanssa.
Hankkeeseen sisältyi useita luvanvaraisia muutoksia, joista voitiin keskustella avoimesti ja asiantuntevasti, Santtu Rothsten toteaa.
Teemu Asikainen puolestaan kiittää vastaavaa mestaria, NCC Suomi Oy:n Jari Nykästä sekä taitavia työmiehiä, joiden kanssa voitiin yhdessä ratkoa ongelmatilanteita. Koska Soini & Horton toimisto sijaitsi lähellä työmaata, pystyi arkkitehti käymään paikan päällä lähes päivittäin.
Suunnittelun haasteisiin kuului kohteen matalat huone korkeudet, joiden takia talotekniikalle jää niukasti tilaa. Hotellissa on huonekohtaiset konvektorit lämmitystä ja jäähdytystä varten.
Vahvistuksia tarvittiin
Ennen remonttia Bulevardin kiinteistö käsitti maan tasossa olevan ravintolan ja matkatoimiston sekä yhdeksän kerrosta siistiä toimistotilaa. Päällisin puolin kaikki näytti hyväkuntoiselta, mutta kun purkaminen alkoi, tuli monessa kohdin esiin tarve vahvistaa vanhaa runkoa.
– Rakennus oli rakennettu pula-aikaan, mikä näkyi materiaaleissa. Lisäksi vuosien varrella oli tehty remontteja, jotka olivat heikentäneet runkoa, Guy Eklund sanoo.
Aikoinaan paikalla valettua betonirunkoa vahvistettiin mantteloimalla. Vaativa urakka oli myös T-muotoisen rakennuksen sisäpihalle sijoittuvien ”kainaloiden” vahvistus niin suunnittelun kuin toteutuksen kannalta. Toisesta kainalosta oli purettava kokonaan pois huonokuntoinen ja kapea porraskuilu. Tilalle tehtiin uusi, teräsrunkoinen hissikuilu.
Uusi, kymmenkerroksinen poistumistieportaikko rakennettiin sisäpihan puolelle. Samalla jouduttiin vahvistamaan pihan kantta teräspalkkien avulla.
Oman haasteensa urakalle toi hotellityömaan sijainti tiiviissä kaupunkiympäristössä, vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella. Työmaa- aluetta rajoittivat Bulevardilla kulkevat raitiovaunukiskot, ja hotellin edestä kulkeva pyörätie oli siirrettävä kadun toiselle puolelle. Liikennejärjestelyt suunniteltiin yhteistyössä kaupungin kanssa.
Juhla- ja kokoustilat sijaitsevat 1.kerroksen alapuolella. Juhlatilassa on lounge sekä kabinetit Lempi ja Loimu. Koko tilaan mahtuu 100 vierasta istumaan.
Suunnittelun apuna 3D-malli
Talotekniikan asiantuntijat Lassi Foudila ja Taito Kyyhkynen A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:stä ohjasivat ja valvoivat talotekniikan suunnittelua ja toteutusta.
– Suunnittelua tehtiin kerros kerrokselta. Taloteknisten järjestelmien sijoittaminen ei ollut helppoa matalien huonekorkeuksien vuoksi, Foudila kertoo.
Suunnittelu toteutettiin 3D-mallia apuna käyttäen. Arkkitehtien tuottamaan tietomalliin muut suunnittelijat lisäsivät
Suunnittelun haasteisiin kuului kohteen matalat huone korkeudet, joiden takia talotekniikalle jää niukasti tilaa.Hotellissa on huonekohtaiset konvektorit lämmitystä ja jäähdytystä varten. oman alansa suunnitelmat. Mallin avulla voitiin nähdä välittömästi, mikä toimii ja mikä ei.
Tilaa talotekniikalle tarvittiin, sillä hotellissa on muun muassa huonekohtaiset konvektorit lämmitystä ja jäähdytystä varten.
Jäähdytysjärjestelmän valinnassa otettiin huomioon huoneissa olevat saunat ja niiden kosteudentuotto.
Saunojen vuoksi hotelliin asennettiin myös uusi muuntamo varmistamaan sähkön saantia siinä tapauksessa, että kaikki saunat lämpiävät yhtä aikaa.
Suuret ilmanvaihtokoneet on sijoitettu ullakolle kymmenenteen kerrokseen sekä toiseen kellarikerrokseen, lounge- ja juhlatilojen alapuolelle.
– Toimistokäytössä riitti kaksi ilmanvaihtokonetta, nyt niitä on kahdeksan: kaksi ullakolla ja kuusi kellarissa. Ylhäällä olevat koneet palvelevat hotellikerroksia, alhaalla olevat maatasossa olevaa ravintolaa ja keittiötä sekä ensimmäisen kellarikerroksen juhlatiloja, Foudila kertoo.
Ilmanvaihtokoneet on sijoitettu ullakolle 10. kerrokseen sekä kellariin lounge- ja juhla tilojen alapuolelle. Ullakon kaksi konetta palvelee hotellikerroksia, kellarin kuusi konetta ravintolaa, keittiötä ja juhlatiloja.
Teksti Marja Hakola | Kuvat Mikael Lindén
