1950-luvun koulurakennuksesta nykyaikainen oppimisympäristö
Koulutuskeskus Salpauksen Ståhlberginkatu 10:n koulurakennus sai peruskorjauksessa uuden elämän modernina oppimisympäristönä. Rakennuksen sisätiloissa laitettiin kaikki uusiksi, mutta myös palautettiin 50-luvun henkeä. Lisäksi suojellun rakennuksen vesikatot ja ikkunat uusittiin sekä piha-alueet kunnostettiin.
Lahden keskustakampuksella sijaitseva Ståhlberginkatu 10 on monimuotoinen rakennus, joka koostuu A-, B-, C-, D- ja E-osista. Peruskorjatun kokonaisuuden laajuus on 10 500 neliömetriä. Hankkeen kustannukset ovat noin 23,3 miljoonaa euroa. Koulutuskeskus Salpauksen teknisen palvelun päällikkö Hannu Toivonen toteaa uusien tilojen korostavan yhtä yhteistä oppilaitosta ja koulutusalojen rajat ylittävää työskentelytapaa. Avainasemassa ovat työhyvinvointi, viihtyisyys ja kestävä kehitys.
Ståhlberginkatu 10:n rakennukset valmistuivat vuonna 1954 osaksi koulukokonaisuutta, joka oli aikoinaan Suomen suurin ammattikoulutuskeskittymä.
Koulurakennuksia 50-luvulta lähtien
Ståhlberginkatu 10:n rakennus sijaitsee koulukorttelissa, jolla on suuri kulttuurihistoriallinen ja rakennustaiteellinen arvo. Koulu rakennusten historia ulottuu 50-luvulle.
– Alueen rakennussuunnittelusta järjestetyn kilpailun voitti arkkitehtuuritoimisto Olli ja Eija Saijonmaa. Korttelin pohjoispäässä sijaitsevan Ståhlberginkatu 10:n rakennukset valmistuivat vuonna 1954. Tiloissa toimivat ensimmäisinä valtion koulut ja puuseppäkoulu vuoteen 1960 saakka sekä tämän jälkeen Lahden teknillinen oppilaitos eli Teku, Toivonen kertoo.
Ståhlberginkatu 10:n rakennusta laajennettiin 1980-luvulla arkkitehti Ilkka Tavion suunnitelmien pohjalta. Vuonna 1987 valmistunut laajennusosa on kooltaan noin neljännes koko rakennuksesta.
Hannu Toivosen mukaan Ståhlberginkatu 10:n peruskorjausta odoteltiin pitkään. Rakenteet ja talotekniikka olivat tulleet tiensä päähän. Tilat kaipasivat myös toiminnallista muutosta. Salpauksen toimintoja koskeva toimenpideohjelma hyväksyttiin vuonna 2015. Ennen remonttia Ståhlberginkatu 10:ssä toimi koulutuskeskuksen lisäksi Lahden ammattikorkeakoulu. Peruskorjauksen alkamisen aikatauluun vaikutti ammattikorkean muuton viivästyminen uudelle kampukselleen.
Koulutuskeskus Salpauksen kuntayhtymä hyväksyi peruskorjauksen hankesuunnitelman vuonna 2017, jonka jälkeen käynnistyi toteutussuunnittelu. Hankkeeseen kuului aluksi myös Ståhlberginkatu 8. Rakennus oli tarkoitus peruskorjata Kiipulan ammattiopiston käyttöön, mutta opistoa ylläpitävä säätiö vetäytyi hankkeesta ennen toteutusvaihetta.
Ståhlberginkatu 10:n ravintolasali sijaitsee vuonna 1954 valmistuneessa rakennuksen osassa, jossa oli aikoinaan puuseppäteollisuuden koulu. Peruskorjauksessa otettiin esiin salin hieno kehärakenne.
Tietomallinnus oli tarpeen
Ståhlberginkatu 10:n peruskorjaushankkeen pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Sauli Havas ja projektiarkkitehtina Sanna Lankinen Arkkitehtitoimisto Rosberg Ikävalko Oy:stä.
– Suunnittelun alkuvaiheessa päädyttiin siihen, että kohde on paras tietomallintaa, vaikka se ei ollut alun perin tarkoitus. Toimistomme hoiti myös tietomallien koordinoinnin, mikä helpotti ristiriitojen ratkaisua, Sauli Havas kertoo.
Hän kuvailee kaksi-kolmikerroksista rakennusta massaltaan monimuotoiseksi kokonaisuudeksi, jossa oli ennen remonttia useita eriytyneitä osia. Näiden välille oli löydettävä toimivat yhteydet. Korkoeroja oli runsaasti, mikä toi haastetta esteettömyyden toteuttamiseen.
Rakennukseen suunniteltiin yhteisiä monitoimitiloja, jotka ovat muunto- ja käyttöjoustavat. Erityisaloilla on omat tilansa, joissa on otettu huomioon näiden erityistarpeet. Lisäksi rakennuksessa on yleiseen käyttöön soveltuvia tiloja.
Opettajien tilat on jaettu toimintojen mukaan hiljaisen työn tiloihin, kokoustiloihin ja avoimiin yhteiskäyttötiloihin. Uudistunut rakennus vaatiikin paitsi oppilailta myös opettajilta uusien työskentelytapojen omaksumista.
Lahden keskustakampuksella sijaitsevaa peruskorjauskohdetta esittelevät rakennuttajainsinööri Simo Tontti (vas.), arkkitehdit Sanna Lankinen ja Sauli Havas sekä teknisen palvelun päällikkö Hannu Toivonen.
Peruskorjaus kahdessa vaiheessa
Ståhlberginkatu 10:n peruskorjauksen toteutus jakautui kahteen vaiheeseen. Ennen varsinaisia rakennustöitä uusittiin alueen infra, joka oli Hannu Toivosen mukaan yksi haastavimmista rasteista koko hankkeessa.
Tontille rakennettiin uudet vesi-, viemäri- ja kaukolämpöputket sekä sähkö- ja datakaapelit. Alueelta siirrettiin pois energiayhtiön muuntamo ja tilalle asennettiin kampuksen oma keskijännitemuuntamo.
Peruskorjauksen ensimmäiseen vaiheeseen kuuluivat rakennuksen haitta-aine- ja pintapurkutyöt, jotka alkoivat kesällä 2018. Arkkitehdit Sauli Havas ja Sanna Lankinen pitävät tätä erinomaisena ratkaisuna.
– Vanhassa rakennuksessa oli tehty vuosikymmenten aikana muutostöitä, joita kaikkia oli mahdoton tietää rakenteita avaamatta. Samaa tahtia purkutöiden kanssa voitiin täsmentää suunnitelmia.
Ståhlberginkatu 10:n rakennuksen sisältä purettiin kaikki maanvaraisia lattioita myöten lukuun ottamatta 80-luvun laajennusosan alapohjaa. Vanhasta jäivät jäljelle kantavat rakenteet. Varsinainen perusparannusurakka alkoi loppuvuodesta 2018. D- ja E-osat valmistuivat joulukuussa 2019 sekä A-, B- ja C-osat tammikuussa 2020. Pääurakoitsijana toimi YIT Suomi Oy.
Työpäällikkö Petri Lahtinen toteaa, että hanke oli kaiken kaikkiaan haastava.
– Vanhaa rakennusta peruskorjattaessa ilmaantui arvioitua enemmän korjattavaa. Ennakoimattomat työt kiristivät muutoinkin tiukkaa aikataulua.
– Tämänkaltaisessa hankkeessa hyvä yhteistyö rakennuttajan, suunnittelijoiden ja muiden osapuolten kanssa on ensiarvoisen tärkeätä. Sen ansiosta pääsimme onnistuneesti maaliin, Lahtinen toteaa.
Rakennuksen eri osien kulkuyhteyksiä parannettiin. Muun muassa ensimmäisen kerroksen sisääntulon ja toisen kerroksen ravintolasalin välipohjalaattaan tehtiin aukko ja rakennettiin portaikko. Tämä täydentyy myöhemmin oppilastyönä tehtävällä viherseinällä.
Rakennustöiden laajuudesta kertoo työmaan henkilöstövahvuus, joka oli noin sata henkilöä. Urakka kesti yhteensä 15 kuukautta.
Talotekniikka uuteen aikaan
Rakennuksen talotekniikka uusittiin kauttaaltaan. LVI-suunnittelusta vastasivat Tapio Saarela ja Simo Suurnäkki Etteplan Finland Oy:stä.
S2-sisäilmaluokkaan kuuluvassa rakennuksessa on parikymmentä ilmanvaihtokonehuonetta. Ne sijaitsevat eri kerroksissa ja eri puolilla rakennusta palvellen omaa aluettaan.
– Massiivisten järjestelmien sovittamisessa vanhaan rakennukseen oli haasteellista, koska tilat olivat ahtaat. Tietomallinnus oli tärkeä työkalu, Suurnäkki kertoo.
Talotekniikan reitit ovat pääosin käytävien alakatoissa. Näin luokkatilat pystyttiin pitämään mahdollisimman avarina.
Kaikki IV-koneet on varustettu tehokkailla lämmön talteenottojärjestelmillä. LTO-järjestelmän hankinnassa kiinnitettiin erityistä huomiota hyötysuhteeseen.
Osassa luokkatiloja tarvitaan kohdepoistoja. Tällaisia ovat muun muassa laboratorioja jalometallialojen luokat. Rakennuksen tuloilmakoneet on varustettu viilennyksellä.
Monitoimiluokat voidaan jakaa pienemmiksi tiloiksi ääntä eristävillä siirtoseinillä. Turvallisuutta ajatellen luokissa on kaksi poistumistietä.
Kokoavana tilana komea ravintolasali
Arkkitehti Sanna Lankinen kertoo, että suunnittelun yhtenä johtoajatuksena oli säilyttää 50-luvun henki ja ilme. Rakennuksen kokoavana tilana on ravintolasali, jossa on aikoinaan ollut puuseppäkoulu.
– Salin alkuperäinen tilallinen ilme tuotiin esiin purkamalla vuosien aikana tehtyjä kerrostumia ja tukkoisia koppirakennelmia.
Niiden takaa paljastui upea tila, jossa on korkeat betonikehät. Sama rakenne toistuu myös rakennuksen muissa osissa.
Salissa on otettu huomioon muunneltavuus, joten se taipuu esimerkiksi opiskelijoiden tiimityöskentelyyn. Tilaa voidaan rajata akustisilla verhoilla, ja monikäyttöisyyttä lisää av-tekniikka.
Ståhlberginkatu 10 pääsisäänkäynti on rakennuksen vanhimmassa osassa. Sisäänkäynnin aulassa on edelleen alkuperäinen mosaiikkibetonilattia ja kattovalaisimet, jotka kunnostettiin. Muualla rakennuksessa 50-luvun ilmettä noudattelevat muun muassa laattalattiat ja sisäovien kahdeksankulmaiset ikkunat.
Rakennuksen vanhimmassa osassa on yhteisiä opetustiloja, opettajien tilat sekä ylimmässä kerroksessa jalometalliala. Kuntosali ja yhteiset sosiaalitilat ovat kellarikerroksessa, jonka huonekorkeutta oli korotettava. Pohjaa kaivettaessa paljastuivat vanhat perustukset ja anturat sekä kosteat rakenteet. Näiden kuivaaminen oli yksi ennakoimattomista töistä, joka tuli esiin rakennusvaiheessa. Sosiaali- ja terveysala, laboratorioala sekä kasvatus- ja ohjausala ovat rakennuksen nuorimmassa osassa, josta avautuu näkymä Pikku-Vesijärvelle.
Ravintolasalista etelään sijoittuvat ammatilliseen koulutukseen valmentava Valma ja oppimiseen erityistukea tarjoava Pulssi työpajoineen. Näiden sisäpihaa suunniteltaessa kiinnitettiin huomiota sen vehreyteen, joka tarjoaa miellyttävän ja rauhallisen ympäristön.
Rakennukseen tehtiin myös muutama laajennus. Ståhlberginkatu 10:n ja 8:n väliin rakennettiin näitä yhdistävä porrashuone, jonka valokuilussa on varaus hissille.
Rakennuksen kulmassa oli ennen leveät portaat ja sisäänvedetty lippakatos sisäänkäynteineen. Peruskorjauksessa tämä otettiin sisätilaksi, jossa on ikkunaseinät.
Ikkunat ja katto vanhaa mallia
Rakennukseen uudet ikkunat ovat jaoiltaan ja detaljeiltaan samankaltaiset kuin mitä olivat alkuperäiset puuikkunat. Rakennuksen varttikatto vaihdettiin konesaumapeltikattoon, joka on tarkoitus maalata muutaman vuoden kuluttua. Katolla on varaus aurinkopaneeleille, joiden asentaminen tullee myöhemmin ajankohtaiseksi. Kattoremontissa uusittiin yläpohjan eristys, mikä uusien ikkunoiden ja led-valaisimien ohella kasvattaa rakennuksen energiatehokkuutta.
Koulutusaloja keskitetään kampuksille
Teknisen palvelun päällikkö Hannu Toivonen kertoo, että Ståhlberginkatu 10:n peruskorjaus linkittyy koulutuskeskus Salpauksen toimitilaohjelmaan. Ajan hengen mukaisesti toimintaa tiivistetään ja koulutusaloja keskitetään samoille kampuksille.
– Muutos on merkittävä verrattuna esimerkiksi vuoden 2013 tilanteeseen. Tuolloin oli toimintaa kuuden kunnan alueella viidessä toista toimipisteessä. Noista ajoista toimitilat ovat vähentyneet noin 70 000 neliömetrillä, mikä tarkoittaa 40 prosenttia.
Keskustakampuksen lisäksi Salpauksella on toimintoja Vipusenkadun ja Jokimaan kampuksilla Lahdessa sekä Heinolan ja Asikkalan toimipisteissä.
Tilatarpeeseen vaikuttaa ammatillisen koulutuksen muutos, jossa lähiopetus on vähentynyt ja työssäoppiminen lisääntynyt. Vaikka nuoret ikäluokat ovat pienentyneet, tämä ei ole heijastunut oppilasmäärään.
Yhä useampi on aikuisopiskelija ja tänä päivänä koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoista noin puolet on yli 30-vuotiaita.
Rakennustyöt Lahden keskustakampuksella jatkuvat. Seuraava peruskorjauskohde on Svinhufvudinkatu 4, joka toimi Ståhlberginkatu 10:n remontin aikana väistötilana.
Salpaus, Ståhlberginkatu 10:n peruskorjaus Lahti
Tilaaja: Koulutuskeskus Salpauksen kuntayhtymä
Koko: 10 500 neliötä
Rakennusaika: 10/2018–1/2020
Kustannukset: 23,3 miljoonaa euroa
Teksti Irene Murtomäki | Kuvat Ari Korkala
