Viimeisimmät julkaisut

YTHS Töölö

Terveydenhuoltoa omissa tiloissa

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS hoitaa pääkaupunkiseudulla lähes 50 tuhannen opiskelijan terveyttä. Töölössä korvattiin uudisrakennuksella vuokratiloja, ja peruskorjattiin vanhaa.

5G1D9246 2Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoiden osalta kuntien terveydenhuollon järjestämisvelvollisuus on delegoitu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle. Eri puolilla maata suurimmissa kaupungeissa on yhteensä 15 YTHS:n toimipistettä.

Helsingin Töölönkadun toimitiloissa työskentelee 185 henkilöä terveydenhuoltotehtävissä, ja 30 henkeä hallinnon puolella. Toimintaa on varauduttu laajentamaan lähitulevaisuudessa, mikäli ammattikorkeakoulujen terveydenhuolto liitetään osaksi YTHS:n tehtäväkenttää. Toimitilat omistaa Ylioppilasterveys ry, ja YTHS on tiloissa vuokralaisena.

YTHS oli vuokralaisena Töölössä myös viereisen kiinteistöosakeyhtiön kolmessa kerroksessa. Tilojen omistussuhteen muutoksesta keskusteltiin, mutta Ylioppilasterveys ry:ssä nähtiin paremmaksi vaihtoehdoksi oman kiinteistön jatkaminen olemassa olleelle tontille.

Uudisrakennus pohjautuu Sanaksenaho Arkkitehtien kilpailuehdotukseen. Rakennustöiden ajaksi osa YTHS:n toiminnoista oli siirretty väistötiloihin, mutta suurin osa terveydenhuollosta toimi rakennustyömaan kupeessa lukuun ottamatta muutaman viikon sulkua kahtena kesänä.

YTHS

Moniammatillista toimintaa

Työskentely tilahankkeesta huolehtineessa rakennustoimikunnassa vei parin vuoden ajan yli puolet YTHS:n ylilääkärin Mikko Murtosen työajasta. Tulos on kuitenkin sen arvoinen.

– Uudet tilat heijastelevat toimintatavan muutoksia terveydenhuollossa: moniammatillisten tiimien työskentelyyn tarkoitettuja ryhmätyötiloja on moninkertainen määrä entiseen verrattuna.

Suurin laajennuksen ja peruskorjauksen tuoma lisäarvo oli ylilääkäri Murtosen mukaan kuitenkin kokonaan uudet välinehuoltotilat, sekä talvipuutarhaksi nimetty sisääntuloaulan, ravintolan ja kokoontumistilan monitoiminen yhdistelmä.

Uudisrakennuksen puolelle sijoittuvasta sisäänkäynnistä päästään laajaan aulaan, jossa toimii lounasravintola kokoontumistiloineen. Kun neuvotteluhuoneet yhdistetään talvipuutarhaan, saadaan tilat useamman sadan hengen tilaisuuksia varten.

Yleisterveydenhuolto toimii kolmessa alimmassa kerroksessa katutasosta lukien. Akuuttivastaanoton oma käytävä on sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä, jotta tartuntatautien leviäminen tiloissa voidaan minimoida. Entisen sisäänkäynnin kohdalle rakennettiin kokonaan uusi laboratorio.

Neljäs kerros sisältää vanhalla puolella suun terveydenhuoltoa ja päiväkirurgiaa; vastaavasti uudella puolella samassa kerroksessa on YTHS:n paikallishallinnon tiloja. Ylemmissä kerroksissa on mielenterveyden tilat sekä säätiön valtakunnallisen hallinnon tiloja.

Alakellariin sijoitettiin opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteinen ryhmäliikuntatila. Vieressä on sauna ja rentoutumistila, jota käytetään etenkin opetustarkoituksiin. Ylemmässä kellarikerroksessa on myös yleisterveydenhuollon puhelintyötiloja, toimistoja sekä arkistot.

5G1D9149 2

Sillat vanhasta uuteen

Uudisrakennuksen ja peruskorjatun vanhan rakennuksen väliin muodostuu ylös saakka avoin aula-valopiha-salitila. Kerroksissa rakennusmassat yhdistyvät kulkusiltojen avulla.

Valopihalle avautuu työhuoneiden ikkuna-aukkoja, joten eri toimintojen sijoittelu jouduttiin harkitsemaan tarkoin. Jotta potilastoiminta ei häiriytyisi, vastapäätä vastaanottohuoneita valopihan toiselle laidalle sijoitettiin hajautetusti varastotiloja.

Valopihaa akustoitiin asentamalla sivuseinien aukotuksiin eräänlaiset ikkunaluukut, jotka akustiikan pehmentämisen ohella muodostavat dynaamisen tilataideteoksen.

Vanhan puolen matala rakennuskorkeus vaati sovittamista uudisrakennukseen. Erityisen haasteelliseksi tämä muodostui keittiötilojen kohdalla, koska siellä tarvittava tekniikka vie erityisen paljon tilaa.

5G1D9215 2

Pysytään budjetissa

Diplomi-insinööri Tuukka Salo Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:stä kertoo, että rakennuttajakonsultin tehtäviin YTHS:n projektissa kuuluivat suunnittelun ohjaus, rakentamisen valmistelu ja ohjaus, työmaavalvonta, vastaanoton sekä takuuajan tehtävät.

Marraskuun alussa 2008 HTJ osallistui ensimmäiseen projektikokoukseen arkkitehtien kanssa. Ensimmäinen tilaajan, käyttäjien ja suunnitteluryhmän kokous pidettiin pian sen jälkeen.

Valmistuneiden suunnitelmien taso oli hyvä, ja urakoille saatiin todellinen ja realistinen kilpailu aikaiseksi, toteaa Salo.

– Tarjoukset olivat hyvin tasavertaisia, vailla yli- tai alilyöntejä. Jo hyvissä ajoin varmistui, että budjetissa pysytään, eikä säästökohteita tarvitse hakea.

YTHS:n laajennus ja saneeraus toteutettiin jaettuna urakkana: rakennusurakoitsija toimi pääurakoitsijana, jolle talotekniset sivu-urakat oli alistettu.

5G1D9190 2

Talvea ja talvipuutarhaa

Projektin suurin haaste rakennuttajakonsultin näkökulmasta oli se, että olemassa olevia tiloja käytettiin koko hankkeen ajan. Kun rakennustöitä tehdään toimivassa rakennuksessa, tai sen välittömässä läheisyydessä reaaliaikainen tiedotus käyttäjien suuntaan muodostuu välttämättömyydeksi.

Rajoitetut työajat ja työskentelyalueet aiheuttivat osaltaan aikataulupaineita. Tavarankuljetuksiin ja koneiden liikkumista ajatellen Töölönkadun alue oli myös ahdas ja logistisesti hankala.

Rakennusaikana ankara talvi yllätti usean leppoisan säävuoden jälkeen. Asiasta selvittiin työmaalla perinteisin keinoin lämpöä ja suojausta lisäämällä, sekä työaikataulun viivoja muuttamalla. Mutta kova talvi lähes pysähdytti rakentamisen kahdeksi kuukaudeksi.

Uudisosan ja vanhan rakennuksen väliin rakennetun niin sanotun talvipuutarhan lämpötilan säätymisessä haettiin ratkaisuja jonkin aikaa vielä vastaanoton jälkeen.

– Ongelmakohdat jäljitettiin, ja tila tulee vastaisuudessa olemaan energiataloudellisempi, uskoo Tuukka Salo Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:stä.

5G1D9259 2

Suunnittelun lähtökohtia

Kaupunkikuva Helsingin kantakaupungissa oli yksi arkkitehtisuunnittelun lähtökohta, jota myös painotettiin kohteesta järjestetyn kilpailun jurytyksessä.

– Halusimme täydennysrakentaa korttelia siten, että uudisosa ei huutaisi uutuuttaan, vaan näyttäisi pikemminkin pitkään paikalla olleelta ympäröivän rakennuskannan jatkeelta, kuvailee pääsuunnittelija, arkkitehti Matti Sanaksenaho.

Sisällöllisesti YTHS projektissa arkkitehdit pyrkivät luomaan uuden sukupolven terveystalon, jossa potilas kokee inspiroivan miljöön osana paranemisprosessiaan. Tavanomaisesta terveyskeskus- ja sairaalamiljööstä haluttiin irti.

Potilas voi viettää talossa pitkänkin aikaa erilaisissa toimenpiteissä, ja myös odotteluajalle haluttiin saada aikaan mielekkäät puitteet. Syntyi ajatus rakennusten välisestä talvipuutarhasta, joka muodostaa talon yhteisöllisyyttä korostavan sydämen, sekä pehmeämuotoisista, kaartuvista käytävätiloista.

 

1 + 1 > 2

Arkkitehtien mukaan suurin haaste oli aikaansaada tasapainoinen kokonaisuus kaupunkikuvaan uuden ja vanhan välille. Suunnittelutyön lähtökohtana toimi YTHS:n olemassa oleva rakennus.

– Halusimme, että 1+1 on enemmän kuin kaksi. Pyrimme luomaan uudisrakennuksella kokonaisuuden, jossa vanha on vuoropuhelussa uuden kanssa. Samalla niiden välille syntyy kolmas, lasilla verhoiltu päätila, kuvailee pääsuunnittelijana toiminut Sanaksenaho.

Vanha rakennus koettiin hieman totiseksi aikansa ylirationaalisessa ilmaisussa. Elävällä, rosopintaisella punatiilellä tuotiin rakennukseen käsityön leimaa, joka dominoi kokonaisuudessa. Kun arkaaisesta ulkotilasta astutaan sisään, vaikutelmaa pehmentävät positiivisena yllätyksenä uuden osan poimuilevat muodot.

Tiloja räätälöimällä ja järkeistämällä henkilökunnalle pystyttiin tarjoamaan toimiva ja mielekäs työympäristö.

5G1D9154 2

Kokonaisteos kaupunkimaisemassa

Arkkitehtitoimiston toimeksiantoon kuului pää- ja arkkitehtisuunnittelun ohella sisustussuunnittelu, eli kiintokalusteiden suunnittelu, irtokalusteiden valinnat, värisuunnittelu ja opastesuunnittelu.

– Olemme iloisia, että saimme suunnitella talon kokonaisteoksena asemakaavallisesta tarkastelusta aina ovenkahvoihin saakka, toteaa arkkitehti Matti Sanaksenaho tyytyväisenä.

Rakennus täydentää Töölönkadun korttelin ehjäksi, ja tiivistää Sibeliuksenkadun katutilaa. Sibeliuksenkadun puistomainen väljyys säilytettiin vetämällä uudisrakennus sisäänpäin jalkakäytävältä, ja istuttamalla väliin puita.

Julkisivuille haluttiin klassinen, ajaton ilme. Ikkunoissa on pintalasi, joka saa aikaan ehyen julkisivupinnan Sibeliuksenkadun puolella.

– YTHS:n laajennuksen sen saneerauksen kohdalla kehitysprosessi oli erityisen onnistunut alkaen arkkitehtikilpailun järjestämisestä yhdessä Helsingin kaupungin kanssa. Tilaaja oli avarakatseinen ja käyttäjä tavoitteli laatua: tällaisella tiimillä on onnistuminen mahdollista, kiittelee Sanaksenaho.

5G1D9224 2

Kiinnostavia rakenteita

Vastaavan rakennesuunnittelijan Kimmo Kryssin mielestä kohde oli tavanomaista mielenkiintoisempi, koska se sisälsi monipuolisesti vanhojen rakennusten purkusuunnittelua, uudisrakennuksen rakennesuunnittelua, ja vanhan rakennuksen korjaussuunnittelua.

Uudisrakennuksen alta tontin kulmalta purettiin matala kolmikerroksinen rakennus, jossa sijaitsi väestönsuoja. Lisäksi purettiin vanhan pihakannen rakenteita tulevan talvipuutarhan kohdalta.

Uudisrakennus on rungoltaan melko kapea, joten rakennukseen voitiin suunnitella kantavat ulkoseinät, ja jättää keskialue hyvin muuntojoustavaksi ilman kantavia rakenteita. Rakennus haluttiin elementoida mahdollisimman pitkälle. Talvipuutarhan puoleisen seinän muuttuvan kaarevan muodon takia kantavat sisäkuorielementit olivat vaihtelevasti kaarevia sekä sisään- että ulospäin.

Rakennus perustettiin louhitun kallion päälle tiivistetyn sepeliarinan varaan. Jäykistävinä rakenteina ovat ulkoseinien kantava sisäkuori, sekä hissikuilun ja varapoistumisportaan seinät. Rakennuksen paloluokka on P1. Talvipuutarhan lasikaton teräsrunko palosuojamaalattiin R30:een.

Muutostöiden paperiviidakko

YTHS:n uudisrakennuksessa ja peruskorjauksessa valittiin toteutusmuodoksi kokonaishintaurakka. Mutta myös YTHS:n kohdalla suunnitelmiin tuli useita muutoksia, jotka toivat mukanaan runsaasti lisätöitä.

– Saneerattavan osuuden vaikutus kokonaishintaan on lähes mahdotonta arvioida tarkasti etukäteen. Ehkäpä jollakin toisella urakkamuodolla olisi selvitty hieman helpommalla lisä- ja muutostöiden paperiviidakosta, selventää rakentajan näkökulmaa vastaavana työnjohtajana toiminut Kari Mehtiö Rakennusosakeyhtiö Hartelasta.

Rakennusurakointia tehtiin haasteellisessa ympäristössä toimivan terveydenhuollon keskellä, poikkeuksellisissa talvioloissa ja logistisesti ahtaalla rakennuspaikalla.

– Työmaalle jouduttiin toimittamaan materiaalit pienissä erissä, ja kuormien tuloaikoja jouduttiin suunnittelemaan tarkasti, muistelee Mehtiö.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail