Viimeisimmät julkaisut

Vantaan kaupungintalo

Uudistui sisältä ja sai uuden valtuustosalisiiven

Vantaan yli 50 vuotta vanha, alun perin Helsingin maalaiskunnan kunnantaloksi rakennettu kaupungintalo on läpikäynyt perusteellisen peruskorjauksen. Vanha talo piti saada toiminnallisesti kuntoon ja paljon aiempaa tehokkaampaan käyttöön. Samalla pieneksi käyneen valtuustosalin tilalle rakennettiin vanhan rakennuksen kylkeen uusi suurempi sali.

VantaanKaupungintalo9166Tästä saatiin erittäin toimiva toimistorakennus, jolla on historiaa. Uusista taloista historia puuttuu vielä, sanoo kohteen peruskorjauksen suunnittelusta vastannut arkkitehti Tapani Mustonen arkkitehdit mustonen oy:stä.

Vuonna 1958 valmistunut Vantaan kaupungintalo kuuluu kaupungin kulttuurihistoriallisesti tärkeiden rakennusten joukkoon ja se on suojeltu asemakaavalla. Suojelu kattaa muun muassa rakennuksen julkisivut sekä päätilat materiaaleineen.

– Vanhaa kaupungintaloa voisi luonnehtia 1950-luvun pienimittakaavaisen modernismin edustajaksi. Uudisosa on massaltaan samankorkuinen kuin vanha rakennus ja uudisosan kupariseinien sävy on otettu vanhan rakennuksen patinoituneen kuparikaton värisävystä, toteaa kohteen pääsuunnittelija, arkkitehti Olli Pekka Jokela Arkkitehtitoimisto Olli Pekka Jokela Oy:stä.

– Urakkamuotona oli projektinjohtourakka ranskalaisen urakan periaatteita soveltaen. Rakentamisen kattohinta oli 9,48 miljoonaa euroa rakentamisen osalta. Rahasumma oli rajattu, mutta kaikki rahat piti käyttää mahdollisimman laadukkaan lopputuotteen aikaansaamiseksi. Kattohinnan alitukselle oli sopimuksessa määritelty oma sanktiopykälänsä, kertoo kohteen rakennuttamisesta ja valvonnasta vastannut projektipäällikkö Harri Ilomäki A-Insinööreistä.

Aivan kohteen kyljessä on YIT:n Tikkuparkin pysäköintitalon rakennustyömaa, mikä tuotti omat haasteensa rakentamiselle.

– Heidän kanssaan soviteltiin työvaiheita ja pidettiin yhteisiä työturvallisuuspalavereja, Ilomäki sanoo.

Ensimmäinen suurempi peruskorjaus

VantaanKaupungintalo9175– Talo on alkujaan maalaiskunnan kunnantalo, jossa on sopivaa vaatimattomuutta kaupungin julkiselle hallinnolle. Rakennuksessa on tehty vain ”postimerkkikorjauksia” valmistumisen jälkeen. Mitään suurempaa korjausta ei tätä ennen ole tehty, Mustonen kertoo.

Toiminnallisesti vanha rakennus oli Mustosen mukaan osin hankalasti käytettävä ja tehoton. Sosiaalitilat olivat myös hyvin puutteelliset.

– Kellarissa oli kosteusongelmia ja muitakin teknisiä ongelmia, joten siellä jouduttiin tekemään rakenteellisesti melko rankkoja toimenpiteitä. Jo edellisessä pohjarakennusurakassa oli rakennuksen kaikki vanhat puupaalut uusittu ja täydennetty suihkupaaluilla.

Kaupungintalo oli kärsinyt pitkään homeongelmista. Kellari oli jopa asetettu käyttökieltoon.

– Kuntotutkimusten perusteella homeongelmien syyksi paljastui kantavan alapohjalaatan alle jätetty muottilaudoitus, joka mätäni alapohjalaatan alapintaan asti ulottuvan pohjaveden pinnanvaihteluiden mukana, kertoo kohteen rakennesuunnittelijana toiminut Sami Rämö A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä.

Vanha kantava alapohjalaatta purettiin kokonaan ja alustila siivottiin. Alapohjan alle asennettiin uusi sorakerros pestystä sepelistä ja lämmöneristeet. Sorakerrokseen asennettiin lisäksi tuuletusputkisto.

– Vanhaan alapohjapalkistoon asennettiin tartunnat ja uusi laatta valettiin palkiston päälle. Lisäksi kellarissa tehtiin uusia oviaukkoja kantaviin seiniin, Rämö sanoo.

Korjattuun kellarikerrokseen rakennettiin uudet ryhmäpalaveritilat, minkä ansiosta toimistokerroksiin saatiin lisää toimistohuoneita. Talon toimistotyöpisteiden määrä kasvoi 70:stä 120:een. Kellarikerrokseen tehtiin myös uusi yhdyskäytävä torin alitse pysäköintitilaan.

– Koko LVIS-tekniikka uusittiin ja reitit piti miettiä sillä tavoin, että talo voi toimia kunnolla. Teknisten järjestelmien ratkaisut vaikuttivat aika paljon talon ilmeeseen. Toisaalta tekniikka piti ratkaista niin, että talo saadaan mahdollisimman tehokkaaksi, arkkitehti Mustonen kertoo.

Vanhan kaupungintalon tuloilmajärjestelmä ratkaistiin Suomessakin jo 1950-luvulla käyttöön otetulla suutinkonvektorijärjestelmällä. Siinä raitis ilma tuodaan ikkunoiden alapuolelle, jossa kulkevat seinälinjalle koteloituna myös tekniikkapenkit sähkölle ja lämmitykselle.

Toimistokerrosten väliseinien purku rungolle saakka

VantaanKaupungintalo9206Ykkös- ja kakkoskerroksessa kaikki toimistojen vanhat kovalevyväliseinät jouduttiin uusimaan ja samalla toimistojen huonejako muutettiin tarkoituksenmukaisemmaksi.

Toimistokerrosten käytävät pysyivät vanhoilla paikoillaan ja suuri osa alkuperäisistä lattiapinnoista pystyttiin säilyttämään. Suurin osa ensimmäisen ja toisen kerroksen vanhoista ovista on myös säilytetty. Pääaulan pinnat ovat alkuperäisessä asussa.

– Käytävien matot olivat hankalia suojeltavia. Vanhat muovilaatat piti säilyttää ehjinä joka suuntaan kahdeksan kuukauden työn aikana purkuvaiheesta lähtien. Se oli oikeastaan kaikkein vaikein osuus tässä kohteessa, kertoo projektinjohtourakoitsijana toimineen SRV Rakennus Oy:n työmaapäällikkö Juha Moisander.

Ilmastointitekniikkana käytettiin 50-luvun konvektorijärjestelmää. Siinä raitis ilma tuodaan ikkunoiden alapuolelle, jossa kulkevat seinälinjalle koteloituna myös tekniikkapenkit sähkölle ja lämmitykselle.

Toisessa kerroksessa oleva viilupintainen kaupunginjohtajan huone säilytettiin vanhassa kuosissa. Samoin entinen kaupunginhallituksen kokoushuone kunnostettiin ja siitä tehtiin johtoryhmän neuvotteluhuone. Vanha valtuustosali vaihdettiin kaupunginhallituksen käyttöön.

– Talo oli rungoltaan hyvässä kunnossa ja kattotuolitkin olivat kaikki viimeisen päälle kunnossa. Ullakko oli hyvin tuuletettu ja kuiva. Kuparikatto oli pääosin hyvässä kunnossa. Julkisivujen kuparipellit puhdistettiin ja asennettiin takaisin, paikoin uusittiin joitakin kuparipeltejä, Moisander kertoo.

Sisustukset uusittiin hillitysti rakennuksen luonteen mukaisesti. Tammi säilytettiin sisustuksen hallitsevana puulajina. Kaikista työhuoneista tehtiin kuusi eri sisustusvaihtoehtoa, joista käyttäjät saivat valita mieleisensä. Materiaalit ja värit ovat kautta linjan samoja.

– Uudisosan kalusteet ovat enemmän tätä päivää, mutta kuitenkin linjassa vanhemman rakennusosan kanssa. Tietysti olisi voinut käyttää vanhan malliston uustuotantoakin, mutta esimerkiksi vanhojen tuolien istumamukavuus ei aivan ole sitä tasoa kuin tämän päivän tuoleilla, toteaa kohteen sisustussuunnittelijana toiminut Jatta Olin Studio Olinista.

Toisen kerroksen entiseen ruokalaan tehtiin vähän museoalueeksi aula, jonne sijoitettiin kaikki Aallon huonekalut, joita taloon on kertynyt aikaa myöten. Olin sanoo.

Valtuustosalille uudissiipi

VantaanKaupungintalo9205Kaupungintalon uuden 600 m2:n lisäsiiven valtuustosalista tehtiin vanhaa salia kolmanneksen verran suurempi, laajuudeltaan noin 300 m2. Valtuusto kokoontuu noin kerran kuussa, joten tila on suunniteltu monikäyttöiseksi muutakin käyttöä varten.

– Vanha valtuustosali oli liian pieni, se oli tehty maalaiskunnalle. Uuden salin lähtökohtana oli vanhan kunnioitus, mutta siten, että kuitenkin selvästi näkee, milloin tullaan uudelle puolelle. Tavoitteena oli sopiva edustavuus, mutta ei kuitenkaan liian juhlava tila, Jokela sanoo.

Uuden salin ilmettä luo seiniä kiertävä kaareva pyökkisäleikkö, jonka kaarten takana on talotekniikka piilossa. Lattioissa on harmaasävyinen kuivapuristelaatta.

Uusi valtuustosali perustettiin betonoitujen teräspaalujen varaan. Rakennuksen länsipuolelle louhittavan pysäköintihallin takia louhoksen vastaisen seinän anturat perustettiin kallioon porattujen teräspaalujen varaan. Louhinnan reuna putoaa noin kahdeksan metriä alaspäin aivan valtuustosalin lähimpien anturoiden vierestä.

– Kantavat 200 mm paksut seinät päätettiin valaa paikalla. Valtuustosalin aulan kattoa kannattelevat liittopilarit, joita käytettiin myös länsijulkisivun lasiseinien kohdalla. Uuden valtuustosalin seinämäinen palkki piti muotittaa ja valaa kantavan alapohjalaatan päällä. Alapohjalaatta ei olisi yksinään kestänyt muotin ja betonin 48 tonnin kuormaa, joten alapohjalaatan päälle asennettiin valun ajaksi teräspalkisto, jonka päälle muottitelineet asennettiin, Rämö kertoo.

IV-konehuoneen seinästä tehtiin 15 metrin seinämäinen palkki kantamaan teknisten tilojen vesikattoa. Valtuustosalin aulan korkeampaa osaa kannattelee 15 metrin jännitetty elementtipalkki. Alapohja- ja yläpohjatasoina toimivat ontelolaatat.

Kuparipinta vesikaton sävyssä

VantaanKaupungintalo9167Julkisivullisesti uudisosa muodostaa valmistuvan kaupunkitorin toisen päätteen. Uudissiiven julkisivumateriaalina on vanhan rakennuksen kuparikaton sävyyn sovitettu kuparipelti, joka liittää rakennukset yhteen.

– Uusi sali laskeutuu vähän lähemmäksi kansalaisia toritasolle aiemmasta toisen kerroksen tilasta. Valtuustosalissa on suuret lasi-ikkunat tulevalle kaupunkitorille päin. Tämä edustaa vertauskuvallisesti sitä, että hallinto olisi yhteistä, julkista ja läpinäkyvää, Jokela sanoo.

Uudisosan katolle sijoitettu IV-konehuone vastaa myös vanhan rakennusosan ilmanvaihdosta.

Itse kaupungintalon valmistumisesta huolimatta naapurusto pysyy vielä pitkään työmaana kaupungintalon itäpuolelle torin alle rakennettavan suuren pysäköintihallin vuoksi. Pysäköintihalli valmistuu marraskuussa 2012.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail