Viimeisimmät julkaisut

Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto osaksi Valkeakoski Campusta

Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä on keskittänyt opetustoiminnan Vanhaankylään Valkeakoski Campukselle. Alueella sijaitsevat ammatti- ja aikuisopiston lisäksi lukio ja ammattikorkeakoulu. Opiskelijoita kannustetaan yrittäjyyteen ja se on huomioitu myös laajennusosan uusissa opetustiloissa.

24Kun Opetusministeriö patisteli oppilaitoksia liittymään yhteen viime vuosikymmen lopulla, päätti Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä esittää päätösvallan säilyttämistä itsellä, koskien oman alueen ammatillista koulutusta. Perusteluna oli se, että koulutuskuntayhtymä ei nähnyt tarvetta yhdistymissuunnitelmien tekemiseen muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Sen sijaan opetustoimintaa päätettiin tehostaa keskittämisellä ja uusilla järjestelyillä. Se tarkoitti myös uuden rakennuksen rakentamista kampusalueelle. Uudessa kaksi- ja osin kolmikerroksisessa laajennusosassa on 3885 neliötä. Sinne ovat sijoittuneet ammattialat, jotka jo oppimisen ohessa voivat tarjota ulkopuolisille, liikkuville asiakkaille palveluja.

19Rakennuksen sisäänkäynti tapahtuu sekä laajennusosan puolelta, että entisestä pääsisäänkäynnistä. Sieltä saavuttaessa tullaan torimaiseen aulaan, jossa loistavat houkuttelevasti sini-punaiset valokyltit. Siinä on Cafe Valo, VAAO Shop ja Studio Soolo. VAAO on lyhenne Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistosta. VAAO Shopissa opiskelijat voivat harjoitella yritystoimintaa esimerkiksi myymällä omia tai muiden valmistamia tuotteita. Studio Solo taas on tärkeän opiskeltavan alan oma yritys, talossa nimittäin opitaan partureiksi, kampaajiksi ja kosmetologeiksi. Salonki tarjoaa oikeille asiakkaille oikeita palveluita. Tilaan päästään myös suoraan ulkoa asiakasovesta. Toiminto, joka ilmentää hyvää suunnittelua siihen tarkoitukseen, mitä käyttäjä tarvitsee.

– Yrittäjyys on ollut tilojen suunnittelussa yhtenä johtoajatuksena, sanoo koulutuskuntayhtymän johtaja ja oppilaitoksen rehtori Raimo Alarova. Opintojen yhteydessä opiskelijat voivat perustaa omia harjoitusyrityksiä.

Valkeakosken lisäksi seudun koulutuskuntayhtymään kuuluvat Akaa, Kangasala, Lempäälä, Urjala ja Pälkäne, selvittää talous- ja hallintojohtaja Voitto Kukkonen.

Uuden ja vanhan kohtaaminen

Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa annetaan koulutusta hyvinvointialoilla, liiketoiminnan ja kaupan alalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla. Oppilaitoksessa opiskelevat sekä nuoret että aikuiset.

-Olemassa olevan rakennuksen viereen suunniteltiin osin kaksi-, osin kolmekerroksinen laajennusosa. Tämän uudisosan runkona ovat kantavat sandwich-elementit julkisivuilla, teräsbetonipilarit ja Delta-palkit keskialueilla sekä ontelolaatat. Rakennus perustettiin teräsbetonisten tukipaalujen varaan, kertoo Petri Taatila rakennesuunnittelun näkökulmasta. Koulutuskuntayhtymä kilpailutti hankintalain mukaisesti suunnittelun ja sen tuloksena tilatoimikunta valitsi rakennesuunnittelijaksi A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n.

– Perustamisolosuhteet olivat hankalat maaperän ollessa ilmeisesti vanhaa täytemaata, jossa oli valtavia kivenlohkareita, jatkaa Taatila. Näitä jouduttiin kaivamaan pois paalutuksen tieltä. Vanhan osan julkisivun ilme saatiin myös uudisosaan sopivaksi arkkitehdin annettua hyvät ohjeet elementtisuunnitteluun.

– Maanrakennustyöt tehtiin erikseen ja ne aloitettiin jo keväällä 2009, mutta saman vuoden syksyllä talvi tuli aikaisin ja silloin painittiin lumen sekä pakkasen kanssa, toteaa lehtori Sakari Kaakko. Hän toimi rakennustöiden valvoja Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymän puolesta. – Varhaisen talventulon vuoksi runkovaiheessa jäätiin suunnitellusta aikataulusta jälkeen 1 – 2 kuukautta, mutta se kyllä kirittiin kiinni, niin että laajennusosa valmistui marraskuun puolivälissä 2010.

Rakentamisella oli syystäkin kiire, sillä liiketalouden ja kaupan tilat oli myyty Valkeakosken kaupungille ja opintojen täytyi päästä jatkumaan vuoden vaihteessa uusissa tiloissa. Sama tilanne oli aikuiskoulutuksen kanssa, aikuisopiston tilat oli myyty ja uudet tilat tarvittiin vuoden alussa. Onneksi aikataulu piti.

Kohteen rakennuttajakonsulttina toimi Eero Ojala, Haahtela-rakennuttaminen Oy:stä ja rakennusurakoinnista vastasi Rakennus K. Karhu Oy, työpäällikkönä Oskari Leikkainen.

Pikantisti punaista ja ripaus sinistä

23Laajennusosan rakentamisen yhteydessä saneerattiin myös osin vanhaa, vuonna 1992 valmistunutta rakennusta. Tuon rakennuksen suunnittelijana toimivat arkkitehdit SAFA Simo Rautamäki ja Teppo Pietarinen P&R Arkkitehdit Oy:stä. Samainen arkkitehtitoimisto on laajennusosan suunnittelijana. – Olen itse ollut kohteessa vastuullinen arkkitehtisuunnittelija ja pääsuunnittelija. Kohteen projektiarkkitehtina sekä arkkitehtonisen ratkaisun ja ilmeen kehittäjänä on ollut toimistossamme Pekka Salmi, arkkitehti SAFA, kertoo Teppo Pietarinen.

Laajennusosan massoittelulla ja ulkoasulla on tarkoituksena täydentää nykyistä päärakennusta varastamatta siltä liikaa huomiota. Laajennusosa jää päälähestymissuunnasta katsottuna nykyisen päärakennuksen taustalle. Erilaisista massoitteluvaihtoehdoista päädyttiin ratkaisuun, jossa uudet tilat jäsentyvät kampamaisesti vanhasta pääaulasta avatun käytävän varrelle. Oppilashuollon tilat ja opintotoimisto sijaitsevat helpon tavoitettavuuden vuoksi omassa siivessään heti pääaulan vieressä.

-Pääasialliseksi julkisivumateriaaliksi valittiin uritettu valkobetonielementti, jonka pinta on kevyesti hiekkapuhallettu. Vanhan rakennuksen postmodernistisia koristeaiheita ei sellaisenaan haluttu toistaa. Laajennusosan julkisivuja on elävöitetty eri keinoin käsitellyillä etulaseilla sekä klinkkerilaattaverhouksilla.  Osa etulaseista on laminoitu värillisillä kalvoilla, osaan on painettu silkkipainotekniikalla oppilaitoksen logosta tuttua liekkikuviota rasterimaisina kenttinä. Etäälle näkyvään nurkkaan on sijoitettu lasinen julkisivu-uloke, joka toimii oppilaitoksen valaistuna opasteena. Etulasien läpi siivilöityvän valon on tarkoitus rikastuttaa myös sisätiloja, jotka muuten on väritetty neutraalin vaaleiksi. Oppilaitoksen toive avoimista näkymistä rakennuksen sisällä on pyritty toteuttamaan rakentamalla luokkatilojen käytävien vastaiset seinät pääosin lasista. Suojattuja näkymiä avautuu myös ulos, rakennusmassojen välisille sisäpihoille, selvittää Pekka Salmi.

Rakennus on yleisilmeeltään vaalea, mutta VAAO:n logo on punainen ja siksi punainen väri toistuu rakennuksen yksityiskohdissa, sisustuksessa ja valokylteissä.

– Uuden puolen opetustiloihin toteutettiin selkeä, koulun imagoa tukeva ilme, sanoo sisustusarkkitehti SAFA, SIO Marianna Loikala Desarc Oy:stä.

3-Kauneudenhoito- ja kampaamokoulutustiloihin haettiin spa-henkeä mm.  hiotuin luonnonkivitehostein hoitotilojen seinissä ja helmiäislaatoin  työsalien ja aulan lattiassa. Vastaanottotiskin erikoiskuviolaminaatin  hohde jatkoi osaltaan valittua linjaa.  Oppilaiden lukuisissa nettipisteissä ja myymälätilan tasoissa suosittiin  massiivisaarnea, jonka vaalea, vahva puunsyykuvio muodosti harkitun  kontrastin saman tilan tummanharmaille sävyille. Ruokalan laajennus  aulatiloihin ja liittyminen olemassa olevaan kahvilaan mahdollisti sen, että pyöreiden pöytien käytön myötä voitiin tavoitella katukahvilatunnelmaa.

Vanhan osan saneeraus käsitti toisessa kerroksessa olevan ruokalan uudistamisen ja kolmannen kerroksen kirjaston tilojen laajentamisen. Kirjastosta on huikea näköala kolme kerrosta avoinna olevaan sisääntuloaulaan, joka kylpee luonnon valossa.

Toisessa kerroksessa remontoitiin myös hiusalan opetustilat.

Uuden ja vanhan liittymää on vaikea erottaa, mutta rakentamisvaiheessa mukana olleet talon käyttäjät osastonjohtaja Pirjo Hauvala jaSakari Kaakko toteavat, että onneksi oli kesäloma, jonka aikana tilojen liittäminen yhteen saatiin tehdyksi. Vaikeutta tuottivat käytävät, joiden korkeudet olivat erilaisia. 90-luvun alussa eivät tekniikan vaatimukset olleet samanlaiset kuin nyt, mutta yhtenäisyyden vuoksi laajennusosankin käytävien katot ovat samalla korkeudella.

Rakentamisen lehtorina ja rakennustyön valvoja Sakari Kaakko peräänkuuluttaa rakentamisen laatua, hän sanoo, että laatuun pitäisi pistää paukkuja.

– Entistä enemmän korostuu eri tahojen yhteistyö ja siinä on tärkeä sija hyvällä työnjohdolla.

 

14Asiakaspalvelua Studio Soolossa 

Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston tilojen toteutuksessa näkyy yrittäjyyden painottuminen. Work shop -tila on tarkoitettu yritystoiminnan harjoittelemiseen käytännössä. Tämän tilan on ajateltu palvelevan erityisesti liiketalouden ja kaupan opiskelijoita.

Studio Soolo on kilpailun tuloksena syntynyt nimi hius- ja kosmetologipalvelutilalle, jossa opiskelijat työskentelevät kuin konsanaan alan yrityksessä. Nimi kuvasta sitä, miten alan yrittäjä tekee työtä yksin ja itsenäisesti.

– Tässä tilassa yritystoimintaa voi harjoitella turvallisesti, sanoo Pirjo Hauvala.

Tilat tarjoavat kerrallaan työskentelymahdollisuuden yhdelle kosmetologille ja neljälle parturi-kampaajalle.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail