Viimeisimmät julkaisut

Vaisala Oyj:n pääkonttori

Vaisalan pääkonttori on energiapihi

Vaisala Oyj:n pääkonttori tuotanto- ja toimistotiloineen on sijainnut 1950-luvulta lähtien Vantaanlaaksossa samalla tontilla. Tuorein laajennus on helmikuussa käyttöönotettu uusi toimistorakennus, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa on sovellettu poikkeuksellisen korkealaatuista talotekniikkaa.

Teksti: Vesa Tompuri Kuvat: Kari Erkkilä

Puolentoista vuoden ajan kestäneen rakennushankkeen tärkeimpiä lähtökohtia oli soveltaa sekä rakenne- että talotekniikassa kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Kerrosalaltaan 5999 neliömetrin uudisrakennus valmistui joulukuussa 2010 ja korvasi 56 vuotta palvelleen, työmaan alussa puretun alkuperäisen pääkonttorirakennuksen. Vuonna 2000 tehtiin kaavamuutos, joka lisäsi rakennusoikeutta. Jo tuolloin hahmoteltiin suunnitelmia, jotka mahdollistivat lisäneliöiden järkevän sijoittelun tontille.

Uuden, rinneratkaisuna toteutetun rakennuksen pääsuunta on jokseenkin tarkasti etelä-pohjoinen. Tavoitteena oli saada ratkaisu, jossa on mahdollista saada kaikille erillisille huoneille luonnonvaloa ja maisemaa. Suurimmat ikkunapinnat on varustettu valoisuuden mukaan säätyvin automaattisin kaihtimin. Tällä pyritään vähentämään jäähdytysenergian määrää. Toisaalta luonnonvalo tulee hyödynnetyksi erittäin tarkasti, sillä arkkitehtisuunnittelun ohjenuorana on ollut syvien, niukkavaloisten tilojen välttäminen. Tämä on onnistunut jakamalla rakennus neljään tilankäytöllisesti itsenäiseen, omilla porrashuoneilla varustettuihin ’sormeen’. Tällä ratkaisulla mahdollistetaan rakennuksen joustava käyttö.

Projektinjohtorakennuttamismalli

Vaisala OyjKestävän kehityksen periaatteiden noudattamisen ja käyttäjälähtöisen arkkitehtuurin lisäksi rakennusta suunniteltaessa piti tietysti kiinnittää huomiota myös kustannuksiin. Hankkeen yleissuunnittelun aikaan teräksen hinta oli korkeahko ja silloisten arvioiden mukaan mahdollisesti yhä nousussa, mikä johti varhaisessa vaiheessa betonielementtirungon valintaan. Kohteen mittavuuden ja kohteessa sovelletun projektinjohtorakennuttamismallin johdosta betonielementtitoimittajia oli mukana peräti viisi. Myös ’Haahtela-malliksi’ kutsuttu toteutusmuoto oli rakennuttajan varhaisessa vaiheessa tekemä päätös; budjetti oli tarkasti tiedossa alusta asti, ja rakennuttaja halusi seurata kustannusten muodostumista – samalla luottaen, että pätevän rakennuttajakonsultin johdolla kustannusraami ja aikataulu pitävät.

Aikataulu piti, samoin kustannusraami. Viime mainittuun vaikutti myös se, että kokonaisuus oli jaettu peräti 70 osaan. Kustakin niistä vastasi osatoteuttaja, joka oli suorassa sopimussuhteessa tilaajan kanssa. Haahtela-yhtiöiden tehtävänä oli tavanomaiseen, mallinsa mukaiseen tapaan johtaa ja koordinoida kokonaisuutta.

Tavanomaiseen projektinjohtomalliin verrattuna hankkeessa sovellettu projektinjohtorakennuttamismalli sisältää helpomman mahdollisuuden tehdä tilaajan haluamia työmaanaikaisia suunnitelmamuutoksia. Tähän ei ollut tarvetta, koska suunnittelu voitiin aloittaa hyvissä ajoin ja koska käyttäjän tarpeet olivat alusta asti tarkoin tiedossa. Rakennetekniikan näkökulmasta yksi harvoista muutoksista oli alun perin julkisivuksi aiotun teräsohutlevykasetin vaihtaminen keraamiseen laattaan. Niiden vaalean sävyn katsottiin sopivan erityisen hyvin yhteen rakennuksen ulkoarkkitehtuuria muutoin hallitsevan punatiilen kanssa.

Interiöörin rakenteita puolestaan hallitsevat puu ja puu-lasi-seinät. Nämäkin valinnat liittyvät tilaajan kestävää kehitystä suosivaan linjaan. Kyseisen linjan vastaista ei silti ole muidenkaan totuttujen materiaalien käyttö, sillä rungon pääkannattajien rakennetyyppi on teräsliittopalkki. Muilta osin runko on betonia. Betonia on myös julkisivuissa; niiden alaosa on vihertävää graafista betonia. Punatiili puolestaan yhdistää uuden rakennuksen olemassa olevaan tiilirakennukseen ja on samalla kontrastina tontilla oleville keveämmille tuotanto-osan julkisivuille.

Vaisala OyjEnergiatalous tarkalla hollilla

Kun rakennuksen suunnittelu vuonna 2007 käynnistyi, tilaaja päätti yhdessä suunnittelijoiden kanssa noudattaa seuraavia tiedossa, vaan ei vielä voimassa olevia energiatehokkuusvaatimuksia. Tämä johti aurinkosuojakalvoilla varustettujen ikkunoiden valintaan ja u-arvoltaan ajankohtaan nähden tavallista parempiin seinärakenteisiin. Merkittävimmät energiataloudelliset valinnat kuitenkin tehtiin energiavaihtoehtoja ja taloteknisiä järjestelmiä mietittäessä.

Energiankulutuksen laskennalliset tavoitearvot oli heti hankkeen alussa määritelty tarkasti. Lämpöenergiaa laskettiin tarvittavan 440 MWh ja jäähdytysenergiaa 310 MWh vuodessa. Viime mainittuun oli laskettu mukaan atk-laitetilan jäähdytyksen energiantarve. Lämpö- ja jäähdytysenergian tarve olivat samassa suuruusluokassa, mikä oli yksi syy siihen, että tilaaja päätyi hyödyntämään geotermistä energiaa; toteutettuna ajatuksena oli, että kallioperä toimii lämmönvaraajana, joka palvelee vuodenajasta riippuen joko lämmittävänä tai jäähdyttävänä termisenä varastona.

Halkaisijaltaan 147 millimetrin maalämpöreikiä porattiin 200 metrin syvyyteen ja noin kymmenen metrin ruutuun yhteensä 20 kappaletta. Niiden avulla hoituu valtaosa rakennuksen lämmitysenergian tarpeesta; varalämmönlähteenä käytetään kaukolämpöä.

Vaisalan johto piti alusta lähtien olennaisena, että kansainväliseksi high tech -yhtiöksi profiloitunut yritys käyttää energia- ja muussa talotekniikassaan valtaosin kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Tästä syystä myös aurinkopaneelit tulivat valituiksi. Katolle ja eteläseinälle sijoitetut, yhteensä 731 neliömetrin pinta-alan muodostavilla aurinkopaneeleilla tyydyttyy noin 15 prosenttia rakennuksen keskimääräisestä vuotuisesta sähköntarpeesta.

Tarkka ja ympäristömyötäinen energiatalous ilmenee myös ilmanvaihtoratkaisuissa; ilmanvaihtokojeet on varustettu tehokkaalla lämmöntalteenotolla. Myös valaisinten valinnassa näkyy sama energiataloudellinen linja; toimiston kaikki valaisimet ovat niin sanotusti energiapihejä.

Kiinteistömittaukset Vaisalan omalla tekniikalla

Vaisala Oyj

Vaisala Oyj on maailmalla tunnettu ennen kaikkea radiosondien ja muiden meteorologisten laitteiden sekä ympäristömittauslaitteiden toimittajana. Tätä osaamista on luonnollisesti hyödynnetty tarkoituksenmukaisella tavalla oman toimitalon tekniikassa.

Vaisalan anturit ovat hyötykäytössä uuden pääkonttorin sisäilman hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan mittaamisessa. Mittaukset ovat reaaliaikaisia ja auttavat näin tarpeenmukaisen ilmanvaihdon ja tätä kautta myös energiatalouden optimoinnissa.

Tarpeenmukaisuus on lähtökohtana sekä ilmanvaihdon että valaistuksen säädöissä. Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus toteutuu niin, että esimerkiksi hiilidioksidipitoisuuden muuttuessa järjestelmä reagoi tähän muutokseen ja korjaa tarpeen mukaan ilmanvaihtoa automaattisesti. Ilmanvaihdon häiriötilanteissa järjestelmä antaa hälytyksen.

Huonekohtaisen, läsnäoloon perustuvan ilmavirran ja lämpötilan säädön sekä valaistuksen ohjauksen johdosta rakennusautomaatiolle asetetut vaatimukset ovat korkeat. Tähän liittyy se, että järjestelmiä ohjaavien ja mittaavien liityntäpisteiden määrä on poikkeuksellisen suuri.

Osassa toimistohuoneista käytetään Vaisalan omien mittalähettimien lisäksi VOC-antureita, jotka mittaavat huoneilman kaasumaisia epäpuhtauksia ja ohjaavat mittaustiedon perusteella huonetilan ilmavirtoja.

Ilmanvaihtokonesali ja atk-konesali ovat varustetut räkkikohtaisella automaattisella sammutusjärjestelmällä.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail