Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

Uusi organisaatio sisällyttämään taidetta valtion rakennushankkeisiin?

Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

Ohjausryhmä esittää muutoksia valtion oman toiminnan järjestämiseen.

– Taiteen tuominen osaksi arkista elinympäristöämme on monella tapaa tärkeä asia. Sen avulla voimme luoda laadukkaampaa elinympäristöä sekä parantaa tilojen ja paikkojen viihtyisyyttä. Taiteen tekijät, taiteilijat, tarvitsevat monipuolisia mahdollisuuksia taiteen tekemiseen ja ansaintaan. Prosenttiperiaatteen noudattaminen on yksi tapa, jolla pystymme parantamaan työllisyyttä ja toimeentuloa visuaalisen taiteen alalla. Lisäksi taiteen yhdistämisellä rakennushankkeisiin on työllistävää vaikutusta myös muilla aloilla, sanoo loppuraportin vastaanottanut eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho.

Ohjausryhmä suosittaa, että Suomeen perustetaan pohjoismaisen mallin mukainen julkisen hallinnon organisaatio, joka vastaisi taiteen sisällyttämisestä valtion rakennushankkeisiin, edistäisi valtakunnallisesti taiteen käyttöä merkittävissä rakennushankkeissa, tukisi eri toimijoiden edellytyksiä käyttää taidetta osana rakentamista, hoitaisi perustettavaa taiderahastoa ja hallinnoisi valtion taidekokoelmaa.

Taiteen rooli laadukkaan rakennetun ympäristön tekijänä tulee määritellä kunta- ja kaupunkistrategian tasolla. Taide tulee kytkeä maankäytön ja aluesuunnittelun prosesseihin osana puistojen, infrarakentamisen, pihojen, rakennusten ja väylien suunnittelua. Hyvistä käytännöistä tarvitaan kuvauksia ja mallinnuksia sekä tutkimuksia siitä, miten taide on yhdistetty osaksi kaavoitusta ja kaupunkisuunnittelua ja mitä rahoitusmalleja näissä on käytetty. Tietoa tulisi olla helposti saatavilla ja kootusti ylläpidettynä yhdessä paikassa.

Taiteen asiantuntijapalveluja ja taidekonsultaatiotoimintaa pitäisi vahvistaa, jotta turvataan riittävä osaaminen taiteen yhdistämisessä rakentamiseen. Rakennustietosäätiön ylläpitämää taidepankkia, ohjeistuksia ja aineistoja tulisi vahvistaa ja samalla vahvistaa yksityisen sektorin yhteistyörakenteita. Valtion tulisi vahvistaa ammattimaisten taideasiantuntijoiden roolia edellyttämällä ammattikunnan käyttöä valtion rahoittamissa taiteen hankintaprosesseissa.

Ohjausryhmän mukaan taideasiantuntijan työ vaatii runsaasti kokemusta. Erikoistumiskoulutusta tulisi kohdentaa niille, joilla on jo riittävät perustiedot taiteesta. Korkeakoulujen tulisi huomioida rakennushankkeiden taideasiantuntijoiden osaamistarpeet esimerkiksi osana erikoistumiskoulutusta tai täydennyskoulutusta.

Alalle tulisi luoda näyttöön ja osaamisen osoittamiseen perustuva rakenne, jolla asiantuntijoiden osaaminen voidaan todentaa ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaisesti.  Oppilaitosten olisi tärkeää kehittää taide-, muotoilu-, arkkitehti- ja suunnittelijakoulutuksen opetusta siten, että eri osapuolet saavat vahvemmat perusvalmiudet taiteen sisällyttämiseksi rakennushankkeeseen.

Ohjausryhmän mielestä sekä kriittiselle tutkimukselle, vaikuttavuusarvioille, selvityksille että viestinnälle on kiistattomia tarpeita. Tarvittaisiinkin kestävä ratkaisu, jolla taataan jatkuva viestintä ja neuvonta taiteen käytöstä rakennushankkeissa. Tämä tehtävä kuuluisi esitetylle julkisen hallinnon organisaatiolle.

Esitys prosenttiperiaatteen edistämiseksi. Ohjausryhmän raportti luettavissa luovutuksen jälkeen

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriön toimialaan kuuluvat tiede, koulutus ja varhaiskasvatus, taide, kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö, arkisto-, museo- ja yleinen kirjastotoimi, evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat, opintotuki ja tekijänoikeus.