Viimeisimmät julkaisut

Uudella asetuksella vauhtia asuntorakentamiseen

ylakulma_6-2015Elämme muutoksessa. 2000-luvun aikana rakentamista koskevia säädöksiä on uusittu ripeästi. Energiamääräykset ovat uusiutuneet ja uudistuvat, paloturvallisuutta on parannettu, on torjuttu harmaata taloutta, on pyritty lisäämään läpinäkyvyyttä uusilla verolaeilla ja käänteisellä ALV:llä. Kymmeniä laatua parantavia määräyksiä ja ohjeita, jotkut onnistuneita, jotkut eivät. Uusia
muutoksia valmistellaan normitalkoiden hengessä tavoitteena edistää asuntorakentamista etenkin pääkaupunkiseudulla.

Valtioneuvosto karsisi uudella asetuksellaan ja lakimuutoksillaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätäntävaltaa asemakaavasta poikkeamista koskevissa hakemuksissa. Toteutuessaan asetus siirtäisi päätäntävaltaa kunnille ja sen myötä vastuuta. Kuka sitä valtaa siellä kunnassa käyttää? Esimerkiksi Helsingissä maankäyttö- ja rakennuslain pykäliin 171–174 liittyvät poikkeamispäätökset tekee rakennuslautakunta, kaupunkisuunnittelulautakunta, kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö tai kaupunginhallitus.

Espoossa on syytä olla yhteydessä kaupunkisuunnittelukeskuksen suunnittelualueen asemakaavasuunnittelijaan tai -insinööriin tai rakennusvalvonnan lupavalmistelijaan ennen asemakaavasta poikkeamista koskevan hakemuksen jättämistä. Vantaalla on edistyksellisesti pyritty joustavaan päätöksentekoon jo ennen asetusehdotuksen julkipanoa: rakennusvalvontaviranomainen on voinut tehdä päätöksen poikkeamisesta kokeilulain perusteella.

Poikkeaminen asemakaavan määräyksistä pitää olla perusteltu, esimerkiksi asuin- ja toimintaympäristön parantaminen. Perusteita on lueteltu lisää Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston ohjeessa.

Uusi asetus mahdollistaisi alueellista poikkeamista koskevan hakemuksen aiempaa nopeamman päätösprosessin, mutta perustelut ja toimenpiteet pysyvät ennallaan. Kirjallisen muistutuksen tekemiseen on aikaa 14 päivää siitä, kun kunta on ilmoittanut päätösehdotuksestaan.

Poikkeaminen asemakaavan määräyksistä voisi tarkoittaa käyttötarkoituksen muutosta, lisärakentamista kaavan rajoituksista huolimatta tai täydennysrakennuttamista nykyiselle tontilla kerrosalan ylittäessä kaavan määrittelemän tason.

Muutoksesta hyötyy kiinteistön omistaja, jolla on tavoitteenaan muuttaa tyhjä toimistorakennus asuntokäyttöön. Uudesta nopeutetusta päätösmenettelystä hyötyvät oikeastaan kaikki veronmaksajat, joiden varoilla on aiemmin palloteltu poikkeamishakemusta useita vuosia.

Nopeutetulla menettelyllä edistetään asuntorakentamista.

anssiticklenTietoa kirjoittajasta:                         

Anssi Ticklén
Rakennuttajapäällikkö
A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy

”Nopeutetusta menettelystä hyötyvät kaikki veronmaksajat.”

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail