Viimeisimmät julkaisut

Tuupalan koulu

CLT-elementit astuvat parrasvaloihin Tuupalan puukoulussa

Tuupalan uusi puukoulu Kuhmossa koostuu kolmesta kuutiomaisesta rakennuksesta, joiden selkeä julkisivu vain vihjaa niissä käytetyistä uudenlaisista rakentamisen ratkaisuista.

« 1 / 2 »

Teksti: Ismo Myllylä | Kuvat: Kimmo Rauatmaa

Kuhmossa on kärsitty monien muiden kuntien tavoin koulujen kosteusongelmista. Kun paikkakunnalle ryhdyttiin suunnittelemaan uutta koulurakennusta, tavoitteena olikin tehdä ennen kaikkea terveellinen ja turvallinen koulu, jonka käyttökustannukset ovat edulliset.

Lisäksi rakennuksen piti tukea uusien opetussuunnitelmien toteuttamista ja mahdollistaa uudenaikaiset opetustekniikat, liikuntasalin tuli soveltua konserttikäyttöön ja rakennusmateriaaliksi haluttiin puu puupitäjän perinteitä noudattaen.

Tuupalan kouluTältä pohjalta syntyi kolmen kuutiomaisen rakennuksen yhteensä 5500 neliömetrin kokonaisuus, jossa puu on pääosassa niin sisällä kuin julkisivussa. Ympäristöönsä huolella sovitettu ja Terve talo -kriteerejä noudattaen rakennettu koulu on palkittu vuoden 2017 Pohjois-Suomen parhaana rakennustekona, ja se on herättänyt muutenkin paljon kiinnostusta.

– Olen pitänyt vierailuista kirjaa, ja rakennusaikana kouluumme kävi tutustumassa 1700 vierasta. Suomen lisäksi heitä on tullut Saksasta, Englannista, Kiinasta, Venäjältä ja Saudi-Arabiasta, ja lisää on tulossa, hankkeen rakennuttajan, Kuhmon kaupungin, hankevastaava Markku Pääkkönen kertoo.

Haastava ja palkitseva rakennusmateriaali

Yksi vierailijoita kiinnostanut asia on koulun toteuttaminen massiivipuurakenteisena CLT-elementti- ja liimapuutekniikalla. Tuupalan koulussa CLT-elementtejä käytettiin ensimmäistä kertaa Suomessa koulun rakennusmateriaalina ja vasta toista kertaa julkisessa rakentamisessa. Ensimmäinen kohde oli Suomen luontokeskus Haltia Nuuksiossa.

Rakennusmateriaali myös näkyy valmiissa rakennuksessa. CLT-elementit on nimittäin jätetty näkyviin suurimmassa osassa sisäseiniä. Pinnassa on vain vahauskäsittely.

– Ainoastaan osa luokkahuoneiden seinistä on levytetty äänieristyksen takia. Niistäkin iso osa jää kiintokalusteiden taakse, joten CLT-elementit hallitsevat koulun ilmettä, Pääkkönen kertoo.

Rakennuksen projektiarkkitehti Antti Karsikas Alt Arkkitehdeistä kiittää materiaalin tarjoamia mahdollisuuksia puurakentamisessa. Se mahdollisti haastavatkin rakenteet, kuten ulokkeelliset sisäänkäynnit.

– Näen massiivipuurakentamisen osana tulevaisuuden puurakentamista. Verrattuna hirsirakentamiseen CLT-elementit ovat monessa suhteessa helpompia rakentajan kannalta ja tarjoavat suunnittelijalle enemmän mahdollisuuksia. Rakennesuunnittelu on tosin vielä haastavaa, koska valmiita ratkaisuja ei ole tarjolla betonirakentamisen tapaan.

Rakennesuunnittelusta vastannut Heikki Ainasoja Suunnittelu Laukka Oy:stä yhtyy Karsikkaan näkemykseen. Selvittelytyötä ja laskemista tarvittiin tavanomaista enemmän.

– Sinänsä tämäntyyppinenkään puurakentaminen ei ole uusi asia. Mutta rakennuksen koon kasvaessa myös haasteet kasvavat, sillä liitostekniikka ja detaljit eivät ole vielä niin standardisoituneet ja samalla tasolla kuin betonirakentamisessa.

– Tämä tuli esiin esimerkiksi välipohjassa, joiden jänneväli kasvoi luokkatiloissa niin suureksi, etteivät teolliset ratkaisut olisi soveltuneet niihin kovin hyvin. Samoin valoa aulatiloihin tuovia suuria valokuiluja kannattelevien rakenteiden mitoitus oli haastavaa. Ratkaisu oli tehdä rakenteista riittävän järeitä, mikä toki näkyi kustannuksissa, Ainasoja toteaa.

Hukkatila minimiin

Tehokas tilankäyttö oli yksi Tuupalan koulun suunnittelulle asetetuista tavoitteista. Tämä näkyy rakennuksen syvänä runkona ja neliömäisenä muotona, joka mahdollisti luopumisen kouluille tyypillisistä pitkistä käytävistä.

Kahta opetuskäytössä olevaa rakennusta hallitsevat isot aulat, joiden ympärille luokkahuoneet ryhmittyvät. Myös aulat, tavallista leveämmät käytävät ja jopa portaikot on valjastettu opetuskäyttöön ryhmä- ja projektityötiloina.

– Luonnonvaloa aulaan saadaan suurten neliömäisten valokuilujen avulla, jotka halkaisevat rakennuksen aina vesikatolle saakka. Valoisuuden vaikutelmaa lisää se, että toisen kerroksen kaiteet ovat lasia, Antti Karsikas sanoo. Varsinaiset luokkatilatkin on suunniteltu mukautumaan vaihteleviin tarpeisiin. Niitä voidaan jakaa kulloisenkin tarpeen mukaan suuremmiksi ja pienemmiksi siirtoseinien avulla.

Liikuntaa ja musiikkia samassa salissa

Aivan oma lukunsa rakentamisessa oli koulun kolmas rakennus, liikuntasali, jossa taiteiltiin kahden toisilleen vastakkaisen käyttötarkoituksen kanssa. Liikuntakäytössähän kaikuminen yritetään saada mahdollisimman vähäiseksi, kun taas musiikki vaatii oikeilla taajuuksilla hyvin kaikuvan salin.

Tuupalan kouluMusiikin vaatimukset otettiin huomioon katon muotoilussa ja sijoittamalla pitkille sivuseinille kolmiomaisia akustiikkaelementtejä. Liikuntakäytössä sivuseinille lasketaan akustoiva verho, jonka korkeutta säätämällä voidaan säätää salin akustiikka järjestettävän tapahtuman tarpeiden mukaan.

Ulkoa selkeä ja konstailematon

Ulkoapäin Tuupalan koulua voi hyvin kutsua selkeäksi ja konstailemattomaksi. Rakennusten kuutiomainen muoto on yksinkertainen ja niiden julkisivua hallitsee pystylaudoitus.

Kokonaisuutta rytmittävät epäsymmetriset alumiiniset ikkuna- ja levykentät. Tulevaisuudessa ilme vielä muuttuu, sillä laudoitus on käsitelty ainoastaan värittömällä suoja-aineella, ja seinät harmaantuvat vuosien mittaan luonnollisesti.

Julkisivusta löytyy myös kiinnostavia yksityiskohtia. CLT-elementtien mahdollistamien ulokkeellisten sisäänkäyntien muusta rakennuksesta poikkeavat väripinnat ilmaisevat selkeästi, mistä rakennuksiin kuljetaan. Rakennuksia yhdistävässä käytävässä materiaalina on taas profiililasi.

– Poistumisteissähän ei palavia materiaaleja voi käyttää, joten käytävästä tehtiin tietoisesti aivan erilainen. Yhdistävänä tekijänä on profiililasin pystysuuntaisuus, kuten julkisivun laudoituksessa, Karsikas kertoo.

Asian tietävälle julkisivu kertoo myös talon rakenteesta, sillä lautaverhoilun takana on aina yhtenäinen CLT-elementti. Niiden välissä on ristiinkoolaus/ilmarako ja ulkoseinäeristys. Muissa kohdissa pintamateriaalina on alumiinipelti.

Rakennustyöt hupun alle

Olennainen asia pyrkimyksessä terveelliseen lopputulokseen oli rakentaminen sääsuojan alla. Huppu oli mitoitettu vielä niin tilavaksi, että rakennusmateriaalit voitiin ajaa sen sisälle ja purkaa vasta siellä, joten ne eivät päässeet missään vaiheessa kastumaan.

– Hupun alla rakentaminen vaati erityistä suunnittelua esimerkiksi työvaiheiden osalta ja merkitsi rajoituksia myös nostolaitteiden koolle. Toisaalta suoja pienensi materiaalihukkaa ja paransi työskentelyolosuhteita ja -turvallisuutta, Pääkkönen sanoo.

Hän pitääkin sääsuojan alla tapahtuvaa rakentamista parhaana uudistuksena rakentamisessa pitkään aikaan. Siitä aiheutuneet
kustannuksetkin jäivät kohtuullisiksi.

– Huputuksen hinta oli 200 000 euroa eli alle kaksi prosenttia kokonaisuudesta. Siihen sisältyivät myös rakennustelineet.

Materiaalin ja tehtyjen ratkaisujen toimivuus ei jää arvailujen varaan, sillä rakennukseen sijoitettiin rakentamisen aikana 38 anturia, joiden avulla seurataan kosteutta ja lämpöä. Antureita on lattioissa, välipohjissa, ulkoseinissä ja yläpohjassa.

Paloturvallisuus, äänieristys ja kustannukset hallinnassa

Puurakentamisen yhteydessä esiin nousevat väkisin kysymykset paloturvallisuudesta, äänieristyksestä ja kustannuksista. Kuhmossa näihin paneuduttiin huolella.

– Akustiikkaan ja paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa käytimme apuna alan konsultteja, ja vaatimukset otettiin huomioon muun muassa alapohjan ja ulkoseinien rakenteessa. Paloturvallisuuden osalta Kuhmon kaupunki halusi pelata varman päälle; koulussa on muun muassa sprinklerijärjestelmä, jossa on noin 1200 suutinta, Pääkkönen kertoo.

Hanke valmistui aikataulussa ja 11,6 miljoonan euron budjetissa pysyttiin, sillä kyseessä on monella tapaa pilot-kohde. Neliöhintakin jäi samalle tasolle kuin yleensä koulurakentamisessa. Pääkkönen, Ainasoja ja Karsikas korostavat hyvän yhteistyön merkitystä.

– Ymmärsimme heti alussa, että emme pysty ennakoimaan ja ottamaan etukäteen huomioon kaikkia uuden materiaalin esiin tuomia asioita. Siksi tiiviin yhteistyön ja säännöllisten tapaamisten merkitys eri osapuolten välillä korostui, he toteavat.

Tuupalan puukoulu otettiin käyttöön helmikuun puolivälissä. Tilaa siinä on 450 esiopetuksen ja 1–6 luokan oppilaille opettajineen.

Tuupalan koulu, Kuhmo
Rakennusaika: 6/2016–12/2017
Koko: 5500 neliömetriä
Kustannukset: 11,6 miljoonaa euroa
Tilaaja: Kuhmon kaupunki
Arkkitehti: Arkkitehtitoimisto Karsikas Oy
Pääurakoitsija: Rakennusliike Kuoma Oy

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail