Viimeisimmät julkaisut

TTY nosti itsensä jalustalle

Kampusareena muodostaan Tampereen teknillisen yliopiston kampusalueelle kaivatun tiiviin ytimen ja maamerkin, joka yhdistää saman katon alle yliopiston ja yritykset. Ympäristönäkökulmat ovat vahvasti esillä, jonka lisäksi arkkitehtuuri tarjoaa elämyksiä haastaen ympäristöä ja käyttäjien mielikuvitusta.

« 1 / 4 »

Teksti: Anne Korkala Kuvat: Jukka-Pekka Juvonen

Kampusareenan arkkitehtisuunnitelma pohjautuu vuonna 2012 laadittuun Kampusvisioon, jonka arkkitehti Juha Luoma teki tilaustyönä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:lle yhteistyössä SYK:n tutkimus- ja kehitystoiminnoista vastaavan Olli Niemen kanssa.

– Taustalla oli ajatus kampuksen keskellä olevasta kokoavasta rakennuksesta, kiinnostavasta kohtaamispaikasta, joka houkuttelisi luokseen ihmiset ympäri kampusta ja myös sen ulkopuolelta, arkkitehti ja hankkeen pääsuunnittelija Juha Luoma Arkkitehdit LSV Oy:stä taustoittaa.

Visiotyössä selvitettiin kampuksen potentiaalia sekä etsittiin keinoja hajanaisen kampuksen sosiaalisen ympäristön parantamiseen.

– Visiotyön kautta selvisi rakennuksen sijoituspaikka ja alustava arkkitehtuuri sekä alueen potentiaali esimerkiksi kaupunkirakenteen tiivistämisen, logistiikan parantaminen sekä sosiaalisen ympäristön suhteen. Tutkimme myös uudenlaisia vuorovaikutuksellisia oppimisympäristöjä tilarakenteessa. Yritysten ja yliopiston yhdistäminen sekä palveluyritykset olivat mukana visiotyössä, kertoo Luoma.

TTY KampusRakennuttaja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy korostaa rakennuksen ideologiaa ja toiminnallisuutta.

– Haluamme olla Euroopan paras kampuskehittäjä, ja täällä se näkyy ideologian kautta. Luomme yhteistoiminta-alustaa yliopistolle ja yrityksille. Roolimme on tarjota puitteet ja luoda kampuksen keskelle kohtaamispaikka, missä ideat pääsevät kehittymään, rakennuttaja-asiantuntija Kimmo Mäkelä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:stä kertoo.

– Lisätilan tarve ei ollut suurin motivaattori. Halusimme maamerkin, joka olisi osa TTY:n brändiä ja kuvastaisi toiminnan luonnetta teollisuuden korkeakouluna, joka on koko 50-vuotisen historiansa tehnyt läheisesti yhteistyötä yritysten kanssa. Kampusareenalla yritykset ovat mukana tasavertaisina toimijoina, TTY:n kumppanuusjohtaja Anne-Mari Järvelin kertoo.

4Älyllisesti haastava ja luovarakennus

Jalustaosasta ja tornista muodostuva rakennus sijaitsee keskellä kampusta ja pääkulkureittiä, ja rajautuu kolmelta sivulta olemassa oleviin rakennuksiin.

TTY:n päärakennus sijaitsee kampuksen perällä. Luoman mukaan eteen ei ollut mahdollista tehdä rakennusta, joka muodostaisi pysäyttävän massan.

Uusi koordinaatisto johtaa päärakennuksen edessä olevalle aukiolle.

Rakennuksen sektori on kolmiomainen. Jalustaosan merkittävä yksityiskohta ovat kattoikkunat tai lasikatot, joita on kaksi. IV-poistomaskit vastaavasti matkivat kattoikkunoiden tyyliä. Jalustaosan päällä oleva viherkatto nousee torniosaa kohti, ja taittuu parista kohtaa.

Tornin korkea massa on muotoiltu ja sijoitettu niin, ettei se varjosta Sähkötalon eteen jäävää aukiota.

– Pyrin torniosan kanssa myös siihen, että iso massa näyttäisi mahdollisimman sirolta eri kulmista katsottuna, eikä se aukeaisi miltään suunnalta kokonaisuudessaan, Luoma kertoo.

Juha Luoman mukaan TTY:n kampuksen kaltaisessa paikassa rakennuksen pitää haastaa ympäristöä ja käyttäjiä, tarjota elämyksiä ja jopa herättää kysymyksiä epätavallisuudellaan.

– Olisihan se nyt tylsää suunnitella teknilliselle yliopistolle insinööriympäristöön todella rationaalinen ja ymmärrettävä looginen rakennus. Poukkoileva aukotustapa hankaloittaa kerrosten laskemista ja pienentää myös mielessä mittakaavaa, koska aukotus ei alleviivaa kerroslukua, perustelee Luoma.

Maltillisella 40 miljoonan euron budjetilla tehdyssä isossa rakennuksessa on Luoman mukaan vähän todella vaikeita detaljeja.

– Rakennus on oikeastaan kattopuutarhan ja voimakkaasti profiloivan irrationaalisen aukotuksen sekä julkisivuverhoilun varassa.

Julkisivun sandwich-elementit päädyttiin useiden kokeilujen jälkeen verhoilemaan rheinzink-peltiverhouksella. Rakennuksen minimikäyttöiäksi on rungon ja julkisivun kautta laskettu 100 vuotta.

– Titaanisinkkipellin pinta hapettuu, mutta säilyttää luonteensa. Teknisessä konesaumapeltiverhoilussa on käsityön tuntu. Rinnastettuna viherkattoon se luo sopivan kontrastin, ja sopii insinööri- ja teknologiaympäristöön, määrittelee Luoma.

Sisätiloiltaan rakennus on avoimen rakentamisen periaatteilla tehty loftmainen tila.

Tavoitteena oli luoda epämuodollista raakatilaa, jota pystyy muuntelemaan monenlaiseen käyttöön ja uusiin tarpeisiin.

2Toiminnallisestipaljon vaihtoehtoja

Rakennuksen bruttoala on 15 500 m2. Torniosassa on kerrosalaa 700 m2 per kerrostaso.

Nollakerroksessa sijaitsee kirjasto, jonka tilat jatkuvat myös ensimmäiseen kerrokseen liiketilojen yhteyteen. Kakkosessa sijaitsee ravintoja sekä TTY:n opinto-, puhelin- ja IT-palvelut sekä Kumppanuudet -yksikkö. Kolmannessa kerroksessa on täydennyskoulutuskeskus Edutech ja shokkiyhtiö Fimecc. Viides kerros on varattu Kampusklubille. Kuudennessa kerroksessa on vuokrattavia tiloja vapaana ja kaksi ylitä kerrosta ovat toimistohotelli Regus Koran käytössä.

Rakennukseen jalustaosaan voi saapua neljästä suunnasta, jonka lisäksi rakennus on liitetty kampuksen muihin rakennuksiin kahdella yhdyskäytävällä. Viherkaton kautta patiolta pääsee suoraan yritystiloihin tai Edutechiin, josta on porras myös jalustaosaan.

Liikkuminen on mietitty virtoina, eikä arkkitehtuurisuunnitelma sisältänyt varsinaista pääovea.

– Tilarakenne ja toimintojen sijoittelu ohjaa kulkijaa, ja sisään tullessa henkilö on heti toiminnallisella alueella. Tiloja on jäsennelty Tila tilassa – tyyppisillä massoilla, joilla on tehty esimerkiksi hiljaisia vetäytymistiloja, info- ja ravintolatiloja sekä yritystiloja, Luoma kertoo.

Korkeakoulun tilojen ja liiketilojen yhdistäminen on koko maan mittakaavassa uutta ja ainutlaatuista.

– Suunnitteluvaiheessa kokonaisuutta piti miettiä uudella tavalla eli kuinka liiketilat voivat sijoittua luontevasti korkeakoululle ja kuinka ne toimivat yhdessä. Toimistohotelli Regus Koran kautta kävimme kansainvälistä keskustelua, muistelee projektiarkkitehti Samppa Hannikainen.

12Tilaohjelma hankkeen edetessä

Tilaohjelma luotiin TTY:n ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n hallinnon kanssa vasta luonnossuunnittelun käynnistyttyä.

Budjetti ja liiketoimintasuunnitelma loivat hankkeelle tiukat raamit.

– Toimintojen kirjo on niin iso, ettei perinteinen toiminnallinen organisointi toimi. Tilaohjelmaa veivatessa hanke kasvoi jonkin verran ja vuokrattavan liiketilan määrää kasvatettiin. Torniosan korkeus ja kerrosalakin muuttui, mikä vaikutti myös arkkitehtuuriin, kertoo Luoma.

– Lähdimme liikkeelle avoimen rakentamisen periaattein ja jatkoimme yksityiskohtaisella tietomallisuunnittelulla, johon liitettiin vielä projektinjohtourakka. Arkkitehtuuritavoitteet, suuri käyttäjämäärä ja niiden vaihtuvuus kesken hankkeen loivat oman painonsa, Luoma myöntää.

Tiukkoihin turvallisuusvaatimuksiin ohjeistettu urakka oli muodoltaan tavoitehintainen projektinjohtourakka, jonka toteutti SRV Pirkanmaa Oy.

– Projektimalli, jossa urakoitsija oli mukana jo suunnitteluvaiheessa antamassa kustannustietoutta sekä valmistelemassa työmaata hyvissä ajoin, toimi hankkeessa mielestäni hyvin. Erilaisia konsepteja ja vaihtoehtoja palloteltiin paljonkin, mutta lopulta löytyi ratkaisu, joka täytti ideologian, kustannukset ja laajennustavoitteet. Kun rakentamispäätös viimein saatiin, SRV Oy oli valmiina aloittamaan. Rakentaminen meni hienosti aikataulussa, ja urakoitsija oli hyvin yhteistyökykyinen meidän suuntaamme, Mäkelä kiittelee.

20Kampusklubi ja parhaat mahdolliset vuokralaiset

Tampereen teknillinen yliopisto vuokraa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä noin puolet Kampusareenan tiloista. Nämä tilat sijoittuvat jalustaosaan eli rakennuksen kolmeen alimpaan kerrokseen. Kampusareenan kaikki tilat ja palvelut tukevat yhdessä tekemistä ja ovat muunneltavissa tarpeiden muuttuessa.

– Jalustaosassa on paljon avaraa tilaa kohtaamisille ja vapaalle opiskelulle. 3. kerroksen täydennyskoulutuskeskukseen on rakennettu innovatiivisia tiloja oppimiseen ja Fimecc on luonut tiloihinsa yhteistyötä tukevia konsepteja. Yhtä lailla Edutechin ja Kampusklubin tilat on rakennettu erittäin muuntautuviksi, samoin TTY:n toimistotilat ja kirjasto, kuvailee Järvelin.

– Haluamme tukea yliopiston toimintaa kehittämällä tiloja ja kampusta. Pystymme lisäämään kampuksen vetovoimaisuutta hakemalla kampukselle sopivia toimijoita. Pääajatuksena on saada tieto ja osaaminen hyödynnettyä nopeasti yhdessä ja tuotettua sillä lisää kilpailukykyä ja osaamista ja yhteistä hyvää kaikille, konseptikehityksen johtava asiantuntija Mervi Huhtelin Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:stä kertoo.

Esimerkiksi FIMECC ja heidän toimintaansa liittyvät yritykset lisäävät kampuksen yhteyksiä tietointensiivisiin yrityksiin.

Viidennessä kerroksessa sijaitseva Kampusklubi syventää yliopiston ja yritysten yhteistyötä tarjoamalla sille fyysisen alustan. Klubiin on jo liittynyt yli 20 yritystä kolmen vuoden sopimuksella. Sopimuskausi on riittävän pitkä, jotta yritykset ehtivät saada kunnon lisäpotkun tuotekehitykselleen yliopiston läheisyydestä ja yhteistyöstä muiden klubiyritysten kanssa. Jo ensimmäisen kuukauden aikana on monenlaisia mielenkiintoisia aihioita vireillä.

 

– Koskaan aikaisemmin yrityksiä ei ole tuotu samalla tavalla kampuksen keskelle kuin nyt ja tehty yhteistyötä näin helpoksi. Klubitoiminnan kautta saamme kampukselle mukaan toimintaan yrityksiä, joilla on halu syventää yhteistyötään yliopiston kanssa mutta ei oman toimitilan tarvetta, jatkaa Huhtelin.

Järvelinin mukaan Kampusareenan kokonaisuus on avarampi ja valoisampi kuin etukäteen osattiin aavistaakaan.

– Käyttäjiä on kuunneltu, ja jatkuva vuoropuhelu arkkitehdin ja rakennuttajakonsultin kanssa tuotti tulosta.

Rakennusprojektina hanke oli haastava, sillä kaikki tapahtui keskellä kampusta.

SRV hoiti hommansa hyvin, ja Kampusareena oli siisteimpiä rakennustyömaita mitä olen koskaan nähnyt, Järvelin kehuu.

kampusareenaKattopuutarhan energiataloudellinen funktio

Keskiössä ovat olleet ekologiset tavoitteet ja uudet tekniset ratkaisut esimerkkinä miestenvessassa vedettömät urinaalit, aurinkosähköjärjestelmä ja jalustaosan päällä oleva kattopuutarha.

– Aurinkosähköjärjestelmässä on 560 aurinkopaneelia, jotka toimivat ikkunoiden yllä auringonsuojana markiisinomaisesti asennettuna ehkäisten samalla ylilämpöä. Sähköntuotto on arviolta 55 megawattituntia vuodessa, mikä hyödynnetään ilmanvaihtokoneisiin.

Breeam-sertifiointi ja Terve talo -prosessi oheisprotokollana ohjasivat toimintaa. Kaiken kaikkiaan monimuotoinen hanke, rakennuttajakonsultti Jaana Rantakari A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:stä kertoo.

Rakennus on ohjattu huipputeknisesti. Jokainen tila on ohjattu yksilöllisesti ja järjestelmän energiahukkaa pyritään rajoittamaan järjestelmänohjauksella.

IV-kanavistojen koot ovat suuret, ja niille asetettiin korkeat laatunormit esimerkiksi melun suhteen. Sisätilojen alakatot jätettiin pois, mikä on julkisessa rakennuksessa poikkeuksellista.

– Rakennus on ilmanvaihtoteknisesti järeä, muunneltavuus on osaltaan kasvattanut kanavakokoa, sillä kaikilla alueilla pitää pystyä sisällyttämän erilaisia toimintoja maksimihenkilömäärällä. Tilarakenteen ja talotekniikan muunneltavuustarpeiden vuoksi päädyttiin sisäarkkitehtuurin kehittämisessä vapaamuotoiseen, teollisuustilan luonteiseen arkkitehtuuriin, joka sopii hyvin yhteen rakennuksen tilallisesti epämuodolliseen henkeen, Luoma kertoo.

Viherkaton rakennesuunnittelusta vastasi KPM-Engineering Oy. Kyseessä on paksun kasvualustan päälle tehty kattopuutarha, jolla on käytännöllinen ja energiataloudellinen funktio. Kasvillisuus varjostaa alla olevaa maata.

– Alueen tulvimisongelmia pyritään pitämään kurissa mm. viherkaton avulla. Viherkatto toimii hulevesien kertymistä hidastavana rakenteena. Suuret asfalttikentät on korvattu nyt rakennuksella ja lisäämällä hulevesiä pidättävää pintaa. Kun aurinko paistaa katolle, paksun kasvukerroksen ansiosta katolta poistuu kosteutta ja se jäähdyttää alla olevaa tilaa. Talvella kattopuutarha tasaa rakennuksen sisätilan lämmönvaihteluita, kertoo Luoma.

Myös kasvivalinnat ovat osa katon teknistä toimivuutta. Ilmavaa, varjostava kasvillisuus huolehtii, ettei maanpinta kuivu liian nopeasti.

 

– Viherkatto parantaa ympäristöä monella tavalla ja vaikuttaa ilman puhtauteen ja luonnon monimuotoisuuteen.

10Haastava urakka

SRV Pirkanmaa Oy aloitti urakan kesäkuussa 2013. Runko on betonielementtejä ja teräsrakenteita yhdistävä sekarakenne.

– Torniosuus on jäykistetty vinojäykisteillä, jotka jätettiin näkyviin osaksi tilaa. Rakennesuunnittelija oli tiivisti mukana tässä suunnitteluvaiheessa. Lisäksi jäykistävinä osina toimivat ylös asti yltävä hissikuilu, porrashuone sekä sähkötila, kertoo projektiarkkitehti Samppa Hannikainen.

Työmaan lohkottiin runkovaiheessa jalustaosalta kerroksittain kahteen lohkoon ja torniosa kerroksittain.

Sisävalmistusvaiheessa lohkotus pilkottiin vielä pienempiin osiin, jotta tilaajan asettamat puhtaustavoitteet saavutettiin.

Työpäällikkö Jouni Hämäläisen mukaan työmaan suurimmat haasteet olivat rakennuspaikka, työmaalogistiikka, rungon suunnittelu sekä yhteensovittaminen rakentamisen aikataulun kanssa.

– Jalustaosan vesikaton myötä pääsimme jalustaosan sisätöihin ja jatkamaan torniosuudesta.

Nosturi sijoitettiin jalustaosan sisälle valokaton aukkoon, ja näin työmaa-alueelle saatiin lisätilaa kuljetusten purkua varten.

Työläimpiä osuuksia sisätöissä oli valoaukkojen rakentaminen.

– Aukon ympärille nostettiin ensin teräsrunko ja ulkopuoli rakennettiin vedenpitäväksi. Aukkojen sisäpuolet rakennettiin valmiiksi telineiltä aukon alapuolelta. Telineet olivat pitkään sisällä harmina muille sisätöille, Hämäläinen kertoo.

Viherkattoa työstettiin pitkään arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan kanssa, jotta rakenne palveli arkkitehdin ajatuksia viherkaton funktiosta rakennusta jäähdyttävänä osana. Viherkaton yläpohja on ontelorakenteinen. Ontelorakenteen päällä on kaksinkertainen bitumikermi, 400 mm eristekerros Eps- levyä sekä vedenohjaus- ja säätelykerros nupumattoa, jonka päällä on puoli metriä multaa.

Tornin alkuvaiheessa suunnittelu ja rakentaminen etenivät käsikädessä ja oli aikataulullisesti hyvin hektistä, mutta torni saatiin pystyyn aikataulussa. Torniosan rungon kokonaisjäykistyksen suhteen tehtiin iso työ vielä rakentamisen edetessä.

– Juha Luoman kulmikas arkkitehtuuri tarkoitti urakointivaiheessa sitä, että nostot ja asennussuunnitelmat piti miettiä tarkkaan, jotta ylsimme järkevillä nostimilla joka paikkaan, myöntää Hämäläinen.

25Luovutusmalli syntyi hankkeen edetessä

Kosteusriskit ja sisäilmaongelmien mahdollisuus pyrittiin kaikella tapaa minimoimaan jo rakennusvaiheessa.

Urakka valmistui elokuun alussa 2015. Vastaanotettua ruvettiin valmistelemaan jo vuoden alussa. Suomen yliopistokiinteistöt Oy on kehittänyt parempaan laatuun ja vastaanottovalmiuteen tähtäävää vastaanottomenettelyä kohteissaan, ja Kampusareena toimi toisena pilottikohteena ohjeistukselle.

– Luovutuksen suunnittelu aloitettiin noin 8 kk ennen luovutusta ja tilaaja kehitti mallia hankkeen edetessä. Luovutusvaiheen vastuut sovittiin hyvissä ajoin ja laadimme hyvin yksityiskohtaisen luovutusvaiheen aikataulun, jota seurasimme monessa eri kokouksessa ja puutuimme tarvittaessa, Hämäläinen kertoo.

Poikkeuksellista luovutusmallissa oli, että koko hankkeen organisaatio suunnittelijoita, PJ-urakoitsijaa ja rakennuttajakonsulttia myöten sidottiin mukaan, mikä tuki myös urakoitsijan onnistumista. Luovutus tehtiin yhdessä vaiheessa elokuun alussa, mutta luovutusmenettely alkoi erilaisten tarkastusten merkeissä hyvissä ajoin keväällä 2015.

– Osapuolten yhteistyö onnistui hyvin ja urakka valmistui lähes kuukauden etuajassa, kertovat Rantakari ja Hämäläinen. Rantakarin mukaan Kampusareenaa ja Suomen yliopistokiinteistöt Oy:tä voidaan pitää edelläkävijöinä näin laajassa vastaanottoprosessissa.

Tavoitteet saavutettiin ja kiitosta tuli niin urakoitsijan kuin tilaajankin puolelta.

– Luovutusvaiheen aikataulutus, tarkastusmenettelyt, puhtaudenhallinta ja seuranta toteutettiin niin hienosti, että Kampusareenasta voisi ottaa mallia muuallekin. Rakennuttajakonsultin talotekniset asiantuntijat olivat tässä myös vahvassa roolissa. Sisäilmatavoitteet huomioiden loppuvaiheeseen jätettiin kunnolla tuuletusaikaa. Talotekniikan toimintakokeiden jälkeen IV- koneet kävivät täydellä teholla pari kuukautta, kertoo Jaana Rantakari.

Hämäläisen mukaan hanke onnistui hyvin projektinjohtourakaksi, ja osapuolilla oli samanlainen näkemys hankkeesta.

– Hanketta kehitettiin yhteistyössä koko rakentamisen ajan hakien vaihtoehtoisia suunnitelmia ja ratkaisuja. Kampusareena on malliesimerkki siitä, kuinka projektinjohtourakassa voidaan tehdä hyviä ratkaisuja rakentamisen aikana.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail