Viimeisimmät julkaisut

Torkinmäen koulu ja päiväkoti

Hopeaa tavoiteltiin, kultaan yllettiin

Kokkolan kaupungin ensimmäinen elinkaarihanke, Torkinmäen koulu ja päiväkoti, rakennettiin kumppanuushankkeena. Tilat muuttuvat käyttäjien tarpeiden mukaan.

Teksti ja kuvat: Anne Kytölä

« 1 / 3 »

Vuodenvaihteessa Kokkolaan valmistunut Torkinmäen koulu ja päiväkoti on Kokkolan kaupungin ensimmäinen elinkaarihanke.

Rakennuspäällikkö Olli Karikon mukaan elinkaarimalliin päädyttiin, koska kaupunki halusi varmistaa, että uudisrakennus on turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö vielä 20 vuoden kuluttua.

Vanha koulurakennus oli jouduttu purkamaan sisäilmaongelmien takia, joten sisäilman laadulle asetettiin erityisen tiukat vaatimukset. Elinkaarimallin valmisteluun saatiin Tekes-rahaa.

Tilaaja on tyytyväinen. Karikon korviin on kantautunut käyttäjiltä ainakin ensimmäisten käyttöviikkojen aikana vain positiivisia viestejä.

— Oppilaat ovat kuulemma ihmetelleet, voiko koulu olla näin hieno, Karikko kertoo. Elinkaarihankemallin työläys yllätti Karikon. Projektin alussa ajateltiin, että rakennus valmistuisi avaimet käteen -tyylisesti.

— Elinkaarihankemalli ei vapauta tilaajaa vastuusta, vaan vaatii suurin piirtein yhtä paljon työtä kuin oma rakennushanke. Hanke opetti meille paljon, ja olemme saaneet vietyä sitä hienosti eteenpäin kumppanuushankkeena, Karikko sanoo.

Töitä pareittain ja tiimeissä

Suunnittelun punaisena lankana oli yhteistoiminnallisuus. Uudet tilat mahdollistavat sekä opettajien että oppilaiden pari- ja tiimityöskentelyn, samoin johtajien. Talon kaksi esimiestä, rehtori Hanna Pernu ja varhaiskasvatuksen johtaja Elina Myllyniemi, tottuivat toimimaan työparina jo väliaikaisissa parakkitiloissa vietettyinä vuosina.

Koulu ja päiväkoti toimivat yhdessä.

— Esimerkiksi lastentarhanopettaja ja luokanopettaja muodostavat meillä työparin esi- ja alkuopetuksessa, Pernu ja Myllyniemi kertovat.

Kodikas ja käyttäjän kokoinen

Rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta vastasivat Linja Arkkitehdit Oy:n Timo Koljonen, Juha-Pekka Niinimaa ja Veli-Pekka Ranta. Koljonen oli hankkeessa pääsuunnittelija. Sisustuksesta vastasi Linja Arkkitehtien sisustusarkkitehti Essi Talvisara.

Rakennuksen muoto hahmottui Juha- Pekka Niinimaan mukaan melko nopeasti sen jälkeen, kun Kokkolan kaupungin toiveet uudisrakennuksen suhteen olivat selvillä. Toiminnallisuus toteutettiin parhaiten solumallilla.

Keskellä rakennusta on ravintola Ketunleipä. Sitä ympäröi neljä siipeä, joissa on toimintoja kahdessa kerroksessa. Alakerrassa on ravintolan ja keittiön lisäksi liikuntasali, esi- ja alkuopetuksen tilat, päiväkotiryhmien tilat, erityisopetus, taide- ja taitoaineiden tilat sekä yrittäjyyskasvatuksen YES-keskus.

Toisessa kerroksessa ovat 3 – 5 -luokkalaisten ja 6 – 9 -luokkalaisten oppimisympäristöt sekä hallinto- ja oppilashuoltotilat.

Johtoajatuksena suunnittelussa oli se, että lapsi kasvaa rakennuksessa päiväkoti-ikäisestä yhdeksäsluokkalaiseksi ja ottaa vähitellen haltuunsa koko rakennuksen. Kaikki tilat on tehty kaikkien käyttöön. Torkinmäessä myös päiväkoti-ikäisillä on mahdollisuus käyttää aineenopetuksen tiloja.

— Solumallin ansiosta tilat ovat kodikkaat ja lapsen kokoiset, Myllyniemi toteaa. Tilat joustavat ja muuntuvat Perinteisiä luokkahuoneita koulussa on vähän.

— Pyrimme vähentämään istumista liikkuvan koulun periaatteiden mukaan, joten luokassa ei tarkoituksellisesti ole tuoleja kaikille oppilaille. Välillä voidaan istua raheilla, ja lattiallakin on ihan mukavaa, rehtori sanoo.

Oppimistilat voidaan yhdistää yhdeksi isoksi tilaksi tai jakaa pienempiin osiin verhojen, avattavien seinien sekä siirreltävien irtokalusteiden avulla. Tilanjakajina toimivia seiniä voidaan käyttää apuna opetuksessa, koska niihin voi kirjoittaa.

Jokaisessa solussa on aula, jossa on sähköpiano ja raheja ja erilaisia sohva- ja pöytäryhmiä. Tilanjakajina toimivat läpikuultavat harmaat verhot sekä irtokalusteet.

— Soluauloissa on esimerkiksi siirreltäviä porraskalusteita, joista saadaan muodostettua miniauditorio. Kalusteet toimivat myös säilytyskalusteina, Essi Talvisara kertoo.

Kengätön koulu

Juha-Pekka Niinimaa kertoo arkkitehtien panostaneen suunnittelussa lasten turvallisuuteen. Koululaisilla, päiväkodin lapsilla ja huoltoliikenteellä on kaikilla omat kulkureittinsä. Sisään rakennukseen kuljetaan solujen päädyistä.

Kenkäsäilytykselle on varattu hyvin tilaa, koska koulu on kengätön. Lähes kaikkialla tiloissa on tekstiililattia, jonka väri vaihtuu sen mukaan, missä solussa ja tilassa ollaan.

Rakennuksen ulkoväritys ja materiaalit oli päätetty siinä vaiheessa, kun Essi Talvisara ryhtyi suunnittelemaan sisustuksen värejä. Julkisivun valkoinen tiili, julkisivulasi ja lasi ohjasivat myös sisäpuolen värimaailmaa vaaleaksi ja raikkaaksi.

Luonto tuodaan sisään

Asiakas halusi, että koulun pihassa olevia puita säästetään mahdollisimman paljon ja luontoteemaa tuodaan myös sisälle. Sisustuksen värit haettiin vihreän eri sävyistä.

— Keltavihreästä vihreän kautta turkoosiin, Talvisara kuvailee.

Seinät ja kiinto- sekä irtokalusteet ovat oppimistiloissa pääosin valkoisia ja lattiat värikkäitä. Hallintotiloissa lattiat puolestaan ovat hillityn harmaita, mutta kalusteet tummansinisiä ja okrankeltaisia.

Luontoteema näkyy taidehankinnoissakin, kokkolalaisen valokuvaajan Joni Virtasen luontokuvissa ja digitaalisessa valokuvaesityksessä sekä tamperelaisen kuvanveistäjän Hanna Vihriälän Hiirenvirna-teoksessa. Lasihelmistä muodostuva veistos valmistuu kesäksi. Kesällä pihaan palaa konservoituna myös entisen koulun pihassa ollut Aimo Tukiaisen Pallopeli-veistos vuodelta 1966.

Rakentajat panostivat puhtauteen

KVR-urakoinnista vastasi YIT:n talonrakennuksen Pohjois-Suomen yksikkö. Tuotantopäällikkö Ville Sivunen kertoo, että työmaalla kiinnitettiin erityistä huomiota puhtauteen ja kosteudenhallintaan.

— Olemme poranneet lattiavalusta näytepaloja ja mitanneet kosteusprosentteja poikkeuksellisen paljon muihin rakennustyömaihin verrattuna, Sivunen kertoo.

Mittauksilla haluttiin varmistaa, ettei sisäilma aiheuta ongelmia vuosikymmentenkään päästä. Samaan pyrittiin P1-puhtaustason rakentamisessa.

Vesikatto oli Sivusen mukaan rakenteellisesti rakennuksen haastavin kohta. Ristinmuotoinen rakennus on yhden, yhtenäisen katon alla, ja arkkitehtien haluama ilme rakennukselle luotiin pitkillä päätyräystäillä.

Viikkopalaverit auttoivat aikataulussa pysymistä, ja rakennus valmistui päivää ennen asiakkaan asettamaa määräaikaa.

— Joka viikolle asetettiin tavoitteet ja viikon päästä tarkastettiin, oliko niihin päästy, Sivunen kertoo.

Rakennustöissä oli kaikkiaan noin 300 ihmistä. 18 kuukauden aikana sattui kaksi lievää tapaturmaa.

Kultatason energiatehokkuutta

Vuodenvaihteessa Caverion aloitti elinkaarimallin palveluntuottajana, ja se pitää Torkinmäen koulusta ja päiväkodista huolta seuraavat 20 vuotta.

Caverion Suomi Oy:n hankekehityspäällikkö Teemu Liehu kertoo, että rakennuksen energiatehokkuudessa tavoiteltiin LEED-ympäristövaikutusluokittelun hopeasertifikaattia, mutta lopputuloksesta tuli niin hyvä, että tulossa on kultasertifikaatti. Rakennuksen hybridilämmitysjärjestelmä muodostuu sähköstä, kaukolämmöstä ja maalämmöstä, jota käytetään myös tilojen jäähdytykseen.

— Rakennus on rakennettu todella tiiviiksi. Ilmasta ja maasta otetaan talteen sekä lämpö että kylmä. Ilmakanavat mitoitettiin viranomaismääräyksiä isommiksi. Energiankulutus pienenee, kun kanavien pinta-ala kasvaa, Liehu kertoo.

Talotekniikka toimii Torkinmäen koulussa ja päiväkodissa Liehun mukaan asiakkaan toivomalla ubiikilla tavalla: kiinteistössä kaikkialla läsnä, mutta käyttäjälle huomaamatonta.

Automaation ja turvatekniikan äly on hajautettu.

Huippunopea sisäverkko ja standalone -periaate varmistavat, että toiminnot jatkuvat, vaikka ulkoisissa yhteyksissä olisi välillä katkoja.

Ovia ei avata avaimilla vaan elektronisesti kulkuluvilla.

— Tietoturva on varmistettu sillä, että kaikki rakennuksen tietoliikenne on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Kokkolan IT-osaston kanssa, Liehu kertoo.

Valaistus pitää virkeänä

Led-valaistus reagoi liikkeeseen. Ovenpielissä ei ole valokatkaisimia, vaan valot syttyvät ja sammuvat sen mukaan, miten tiloissa ollaan. Halutessaan opettaja voi säätää valaistusta langattomasti eri opetustilanteisiin sopivaksi.

Tasaisesti katosta suoraan alaspäin suuntautuva valo on miellyttävää, koska se ei häikäise. Päivänvaloa mukaileva valaistus pitää oppilaat ja opettajat virkeinä.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail