Viimeisimmät julkaisut

Toimistorakennus Kasarmikatu 21

Klassismin henkeä uudessa toimistotalossa

Helsingin Kaartinkaupunkiin on noussut uusi toimistotalo, joka sopii hyvin ympäristöönsä. Rakentamista edelsi mittava purkutyö. Uusi rakennus löysi vuokralaisensa nopeasti.

« 1 / 2 »

Teksti: Antti J. Lagus | Kuvat: Mikael Lindén

Kasarmikatu 21 sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa, jonne ei ole tehty vuosikymmeniin uudisrakennuksia. Tämä asetti Arkkitehtitoimisto Sarc Oy:n arkkitehdin Antti-Matti Siikalan mukaan erityisiä haasteita. Ympäristössä on erilaisia materiaaleja. On rapattuja, klassistisia ja suomalaista kansallisromantiikkaa edustavia rakennuksia. Rakennus näkyy ympäristöön paitsi Kasarmintorin suuntaan myös Esplanadille.

– Uuden rakennuksen suunnittelu keskustan vanhojen arvotalojen joukkoon tuo mukanaan vastuun siitä, että uutuus sopeutuu vanhaan Helsinkiin, vaikka se tuokin samalla kaupunkiin uuden ajallisen kerrostuman, Siikala sanoo.

– Muotokielessä on lähdetty siitä, että se on nykyaikainen ja hieman klassistinen. Ei lähdetty kikkailemaan esimerkiksi ikkunaryhmillä, vaan perusajatus on selvästi klassistinen. Tämän hetken aika tulee kuitenkin mukaan arkkitehtuuriin materiaalin käsittelyn kautta.

Julkisivuun valittiin luonnonkivi. Oikea sävy kalkki-hiekkakivelle haettiin paikan päällä; valaistus vaikuttaa siihen, miltä julkisivu näyttää. Myös ikkunat on sommiteltu niin, että ovat ne saman sävyisiä kuin julkisivu, mutta illalla valojen sytyttyä rakennuksen lasimaisuus ja läpinäkyvyys tulee hyvin esille.

Rakennus on muotoiltu sen keskellä sijaitsevan seitsenkerroksisen sisäpihan ympärille. Katetun sisäpihan valaistus on Siikalan mukaan tähän kohteeseen varta vasten mietitty kokonaisuus. Valoa sisäpihalle tuovat erikokoisten kattoikkunoiden lisäksi tilaan suunnitellut neliömäiset valaisimet, jotka valaisevat kaikkiin suuntiin, ei vain alaspäin.

Sisäpihalla voidaan järjestää erilaisia tilaisuuksia. Pihalla on merkitystä myös sisätilojen valaistukselle ja viihtyisyydelle; sisäpihan julkisivussa on suuret lasipinnat ja neljä maisemahissiä.

Julkisivun vaalea kivi jatkuu myös kahden pääsisäänkäynnin kautta aulan julkitiloihin. Siellä kiven pintakäsittely on kuitenkin erilainen lattian ja sisäseinien kulutuskestävyysvaatimusten vuoksi.

Kaikki tilat vuokrattu

Rakennus sijaitsee Kasarmikadun ja Pohjoisen Makasiinikadun kulmassa. Rakennustöitä helpotti se, että Pohjoinen Makasiinikatu oli suljettu liikenteeltä rakennustöiden ajan. Näin saatiin tilaa rakennustyömaan logistiikkaa varten.

Rakennuksen päävuokralaiseksi varmistui jo varhaisessa vaiheessa Roschierin asianajotoimisto, jolla on rakennukseen oma kulmassa sijaitseva sisäänkäyntinsä. Kaikki tilat saatiin vuokratuiksi vajaat puoli vuotta ennen rakennuksen valmistumista.

Rakennuksessa on toimitilat yhteensä tuhannelle työntekijälle. Koko tontin suuruinen pohja antaa mahdollisuuden muunnella tiloja joustavasti. Toimitila voi olla avoin koko kerroksen laajuudelta ilman väliseiniä tai koostua yksittäisistä huoneista.

Rakennuksen katutasossa on sisustustarvikemyymälä ja ravintola, jonka keittiö vastaa myös sisäpihalla toimivan lounasravintolan toiminnasta. B-portaan aulassa toimii
kahvila.

Rakennukselle on haettu platinatason Leed-ympäristösertifikaattia.

Vaativa purkutyö

Rakennustöistä vastanneen YIT Rakennus Oy:n vastaava työnjohtaja Tero Ahonen kertoo, että rakennuspaikalta purettiin ensin kaksi rakennusta. Purkutöiden yhteydessä tehtiin Pohjoisen Makasiinikadun puoleiseen seinään tunneli, jota kautta korttelista tuleva purkujäte saatettiin kuljetettua pois. Pohjoisen Makasiinikadun alla kulkevien satojen valokaapelien suojaksi tehtiin suihkupaalutus.

Purkutöissä käytetty kone painoi toistasataa tuhatta kiloa. Purkamisessa hyödynnettiin vanhojen rakennusten jäykisteitä eli hissikuiluja ja porrashuoneita, joita vasten purettavaa rakennusta saatettiin nojauttaa.

Purun yhteydessä selvisi, että rakennuksen viereistä Pohjoisen Makasiinikadun rakennusta erotti uudisrakennuksesta vapaana seisova paloseinä. Tämä tuettiin ristikkorakenteella.

Purku-urakka valmistui viidessä kuukaudessa. Sen jälkeen louhittiin muun muassa paikat uuden rakennuksen anturoille ja hisseille.

Vanhat rakennukset oli osittain rakennettu suoraan kallion päälle. Uudisrakennuksen perustusten valun yhteydessä vahvistettiin myös naapurikiinteistöjen perustuksia.

Haluatko lisää tietoa Suomen hienoimmista hankkeista?

Rotaatio neljässä lohkossa

Tero Ahonen kertoo, että varsinaiset rakennustyöt tehtiin rotaatioperiaatteella, jossa työmaa oli jaettu neljään lohkoon. Kun esimerkiksi ilmastoinnin tai sähkötöiden työporukka oli saanut lohkonsa valmiiksi, se siirtyi seuraavan lohkon tekemiseen. Näin edettiin kerros kerrokselta.

Kaiken aikaa huolehdittiin tavaroiden sääsuojaukselta, kunnes ylimmässä kerroksessa kaiken ylle rakennettiin useita telttoja. Yhden teltan rakenne olisi ollut liian suuri.

Ikkunat nostettiin rakennukseen imukuppien avulla valmiina elementteinä. Ikkunoiden ulommainen lasi on silkkipainokuvioitu toiselta laidaltaan.

Ilmanvaihdon konehuone kellarissa

Toimistotilojen alakatoissa on lämmitys- ja jäähdytyselementit, joiden väleihin on sijoitettu myös valaisimet ja ilmastointikanavien suuttimet. Toimistojen ilmastointi tuodaan rakennuksen neljän suuren ilmastointikanavan kautta.

– Myös toimistojen ilmanvaihtokoneet on jaettu neljään osaan. Ilmanvaihdon koneet sijaitsevat pääosin yhdessä suuressa pääkonehuoneessa, jonka lisäksi rakennuksessa on muutama muu yksittäinen konehuone kokoustiloja ja ravintolasalia varten, LVI-suunnittelusta vastanneen Sweco Talotekniikka Oy:n projektipäällikkö Ilkka Kiiski sanoo.

Konehuoneen sijoitus kellariin oli Kiisken mukaan arkkitehtoninen tilankäyttöasia, jolla saatiin vapautetuksi ylimmän kerroksen tilat muuhun käyttöön. Ratkaisu toi mukanaan haasteita siihen, mistä otetaan koneiden tarvitsema raitis ilma. Tämä ratkaistiin niin, että tehtiin talon reunustoja kiertävä raitisilmakammiorakenne, jonka säleikön lävitse ilma otetaan.

Jäteilma viedään neljää suurta ilmanvaihtokuilua pitkin vesikaton laatikoiden kautta ulospuhallettavaksi.

Toimistorakennus Kasarmikatu 21
Rakennusaika: 2/2016–12/2017
Koko: 16 000 kerrosneliömetriä
Rakennuttaja: HGR Property Partners, YIT, Ahlström Capital
Arkkitehti: Arkkitehtitoimisto Sarc Oy
Pääurakoitsija: YIT Rakennus Oy Helsinki

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail