Viimeisimmät julkaisut

Toimistorakennus Ilmalan asema

Vihreä toimistorakennus käyttäjän ehdoilla

Ilmalan Asemaksi nimetty Hartelan toteuttama toimistorakennus on yksi ensimmäisistä lähes nollaenergiarakentamisen ehdot täyttävistä toimistorakennuksista Suomessa. Kohteelle haetaan Leed Platinum -ympäristöluokitusta. Laajat yhtenäiset kerrosalat tarjoavat joustavuutta käyttäjille. Hyvien junayhteyksien lisäksi kohteeseen on erinomaiset yhteydet myös autolla ja polkupyörällä.

Teksti Jari Peltoranta | Kuvat Mikael Lindén

Pasilan vesitornin vieressä sijaitseva Kiinteistö Oy Ilmalan Asema pyrkii alueen uudeksi maamerkiksi, vaikka kaava rajoittaa uuden rakennuksen korkeuden vanhaa vesitornia matalammaksi. Kiinteistö sijaitsee aivan junaradan kyljessä Ilmalan pysäkin kohdalla. Asemalaiturilta pääsee suoraan kävelyluiskaa pitkin Ilmalan Aseman pihalle. Sijainti jyrkällä rinnetontilla tarjoaa käyttäjille upeat maisemat radan yli. Hyvien junayhteyksien lisäksi kohteeseen on erinomaiset yhteydet myös autolla ja polkupyörälläkin. Pyörätieverkosto kulkee aivan talon vierestä.

– Tontin korkoerot olivat noin 15 metriä matalimman ja korkeimman pisteen välillä, rakennuttajana ja urakoitsijana toimineen Hartelan projektipäällikkö Ilmari Hämäläinen kertoo.

Talolle on pyritty luomaan vähän käärmemäinen muoto lasipintoja ja korkeuseroja hyväksikäyttäen.

– Käärme tulee jatkumaan eteenpäin ja ylöspäin rakentamisen seuraavassa kakkosvaiheessa, jota parhaillaan valmistellaan, kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Arndt Heinzmann toteaa.

Puolen vuoden louhinta

Rakennus rajautuu tontin rajalla suoraan junaraiteeseen aseman kohdalla. Sijainti radan äärellä aiheutti haastetta.

– Alussa oli pitkä louhintavaihe, kalliota louhittiin yli 30 000 kuutiota, Hämäläinen sanoo.

Louhinnat tehtiin yöaikana, koska viereiseltä radalta jouduttiin katkaisemaan sähköt louhinnan aikana. Katkokset ajoitettiin yksiin Kauppakeskus Triplan rakentamisen kanssa.

Kantavina rakenteina ovat betonilla täytetyt teräspilarit ja WQ-teräspalkit. Julkisivu ja välipohjat ovat betonirakenteisia. Julkisivut ovat sandwich-elementtejä, koska rakennusaikataulu oli hyvin tiukka ja runko piti saada nopeasti pystyyn.

Suunnittelu käynnistyi noin kaksi vuotta sitten, ja tämän vuoden lopussa HSY muuttaa sisään. Kalliorinteen louhinta pelkästään vei puoli vuotta rakentamisen kokonaisajasta.

– Junaradan läheisyys aiheutti paljon päänvaivaa. Julkisivujen betonielementteihin asennettiin korkeat ikkunat valmiiksi paikoilleen jo tehtaalla. Myös pystyelementtisaumoja piilottavat pellitykset tehtiin osittain valmiiksi tehtaalla. Näin elementtiasennus nopeutui paikan päällä. Elementtinostot pyrittiin minimoimaan, koska nostot piti tehdä yöllä. Julkisivu piti saada nopeasti kiinni, että kosteus saatiin hallintaan. Saimme tosi laadukkaan ja kestävän julkisivun aikaiseksi, Heinzmann toteaa.

Kohdetta varten kehitettiin uudenlaisia ulkokuorielementtejä, joilla haluttiin luoda tyylikkäät julkisivut betonielementtirakenteesta huolimatta. Eri paksuisia osia ja pystypeltikaistoja sisältävien elementtien toteuttaminen oli Heinzmannin mukaan teknisesti vaativa tehtävä.

Ilmalan Aseman E-lukutavoite 85 kWhE/m²/v on lähes 50 prosenttia nykyistä rakentamismääräystä tiukempi ja noin 40 prosenttia tulevaa lähes nollaenergiatasoa (nZEB) alhaisempi. Haettava LEED Platina -sertifikaatti kertoo laadukkaimmasta vihreästä rakentamista.

Rakennus on hyvin energiatehokas isoista lasi-ikkunoista ja -katoista huolimatta. Julkisivun sandwich-ikkunaelementtien ruutukoko  oli sekin poikkeuksellisensuuri. Suuret ikkunapinnat on suunnattu pohjoispuolelle, joten ne eivät tuota jäähdytysongelmaa.

– Lasipinnat ovat erikoislaseja, joilla on kovat g-arvot ja u-arvot. Myös lasien desibeliarvot ovat korkeata luokkaa, joten vieressä kulkevan Hakamäentien ja junaradan äänet eivät kuulu sisälle, Heinzmann sanoo.

Anturointi ja säätö huipussaan

Rakennusautomaatiojärjestelmä ohjaa ja valvoo kaikkia kiinteistön LVIAS-laitteita. Kaikki talotekniikka on aikaohjattua. Lämmönkulutusta, jäähdytystä ja ilmastointia voidaan säätää kerroksittain sekä vyöhykkeittäin tarpeen mukaan. Anturit mittaavat hiilidioksidipitoisuuksia ja lämpötiloja ja automaatiojärjestelmä säätää niiden mukaan ilman ja lämmön tuloa tai jäähdytystä. Kellarikerroksessa mitataan  myös autojen pakokaasuja. Jokainen toimistonkäyttäjä voi muuttaa oman paikkansa lämpötilaa manuaalisesti noin plus miinus 1,5 astetta.

– Antureita on hyvin paljon. Varsinkin lämpötila-antureita on talossa satoja. Taloon on rakennettu myös kulutusjoustoa eli tietyt laitteet menevät pienemmälle, jos sähkön kulutus kasvaa liian suureksi. Esimerkiksi  puhaltimet säätyvät automaattisesti pienemmälle,jos talon sähköteho kasvaa liian korkeaksi, kohteen automaatiosuunnittelusta vastannut Marjo Jenni Ramboll Finland Oy:stä kertoo.

Valaistuksen säätö ottaa huomioon myös luonnonvalon määrän. Kaikessa on pyritty mahdollisimman suureen muuntojoustavuuteenmyös energiankulutuksen suhteen. Sekä lämmitys että jäähdytys tuotetaan lämmitys-jäähdytyspaneelien kautta vedottomasti. Kaukolämpö ja -jäähdytys tulevat Heleniltä.

Katolla on lisäksi aurinkopaneeleja, jotka tuottavat noin viisi prosenttia koko kiinteistöenergian vuosikulutuksesta.

Kaikki huoltoliikenne on otettu talon sisään kellarikerroksiin. Kellarissa on pysäköintitilat 133 autolle sekä myös paikkoja sähköpyörien säilytykseen ja lataukseen. Polkupyörien korjauspistekin löytyy.

– Leed-vaatimukset edellyttävät myös, että tietty osa tontin pinta-alasta täytyy olla istutuksia. Talo käännettiin tavallaan toisin päin alkuperäiseen kaavaan verrattuna. Televisioaukio on nyt etelän puolella, josta ihmiset tulevat sisään. Saimme kaupungilta poikkeusluvan tähän. Siinä yhteydessä syntyi kaksi istutusallasta pihalle. Rakennuksessa on myös pieni viherkatto, jonne on näkymä toimistotiloista, Heinzmann sanoo.

Käyttäjälähtöisesti

HSY on kohteen ankkurivuokralainen kolmen kerroksen tiloillaan, ja koko talon suunnitteluprosessi on lähtenyt heidän tarpeistaan liikkeelle. Tällä hetkellä talo on vuokrattu noin 80-prosenttisesti.

Hartelan oma noin 2000-neliöinen pääkonttori muuttaa talon itäkulmaukseen viidenteen kerrokseen. Kerroskorkeus on viisi metriä. Avotiloille antavat ilmettä kaksi kuutiomaista neuvottelutilaa, jotka tarjoavat äänieristetyn paikan palavereille. Sekä Hartelan että HSY:n tilojen sisustussuunnittelusta vastaa Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy.

Kiinteistön eri kerrokset voidaan yhdistää toisiinsa sisäisellä atrium-pihalla ja kerrosten välisillä sisäportailla niin, että toimiston sisäinen yhteys säilyy, kuten HSY:n tiloissa on tehty.

Toimistokerrokset ovat melko korkeita peruskerroksissakin, mutta valaisintaso on laskettu vähän alemmalle linjalle, samaan tasoon jäähdytyspaneelien ja käytävien alakattojen kanssa. Valojen päällä ollessa käyttäjille hahmottuu valotaso, mutta tila tuntuu kuitenkin korkealta.

Kulku rakennukseen tapahtuu kahden porrashuoneen kautta. Molempien yhteydessä on kaksi hissiä. Toinen pääporras liittyy Televisiotoriin eli rakennuksen kolmiopihaan ja toinen tulevaan Ilmalantoriin, joka rakennetaan seuraavan rakennusvaiheen yhteydessä. Kiinteistössä on lisäksi neljä poistumisporrasta.

Ilmalantorin tasolla sijaitsee varsinainen pääsisäänkäynti, jonka yhteydessä on aulapalvelu ja ravintola, joka tulee olemaan auki yleisölle myös iltaisin.

Aulan yhteydessä on kaksi neuvottelutilaa kaikkien käyttäjien käytössä. Kerrosten toimistotiloissa on isoja kokoontumiskeittiöitä, joiden tarkoituksena on lisätä henkilökunnan tapaamisia ja kontakteja. Viidennessä kerroksessa on myös koko talon käyttöön tarkoitettu muokattava yhteistila, josta voi tehdä vaikka jooga- tai luokkahuoneen.

Kiinteistö Oy Ilmalan Asema Helsinki
Tilavuus: 82 760 kuutiota
Bruttoala: 20 090 neliötä
Kerrosala: 12 000 neliötä
Rakennuttaja, rakennusurakoitsija:
Hartela Etelä-Suomi Oy
Arkkitehti: Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy
LVIAS-suunnittelu, Leed-konsultti: Ramboll Finland Oy
LVIAS-urakoitsija: Saipu Oy

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail