Viimeisimmät julkaisut

Tilaa ja tehokkuutta Pohjanmaan mitalla

Finn-Power siirsi toimintansa Kauhavalta Seinäjoelle, jossa uudet tilat räätälöitiin yrityksen tarpeisiin: ensin piirrettiin tuotantovirrat ja sen jälkeen niiden ympärille rakennus. Uudet tilat toimivat 50 vuotta täyttävän yhtiön käyntikorttina. Yhtiön tuotemerkkinä on nykyään Prima Power.

Finn-Power Oy:n kokoonpanotehdas on uusi maamerkki Seinäjoen itäisen ohitusväylän varrella sijaitsevalla Roveksen yritysalueella. Noin 21 000 neliömetrin suuruinen teräs runkoinen rakennus pitää sisällään korkean, 14 000 neliön tuotantohallin, näyttelytilan sekä toimistotiloja.

Finn-Power Oy:n kokoonpanotehdas on uusi maamerkki Seinäjoen itäisen ohitusväylän varrella sijaitsevalla Roveksen yritysalueella. Sen valmistumisen myötä yrityksen koko toiminta ja samalla noin 350 ihmisen työpaikka siirtyi vuoden 2018 aikana Kauhavalta Seinäjoelle.

Älykkäiden ohutlevyntyöstökoneiden ja -järjestelmien tuotantoon erikoistuneen Finn-Power Oy:n toiminta alkoi jo vuonna 1969. Vuodesta 2008 se on ollut osa italialaista Prima Industrie -konsernia, jolla on tuotantoa Suomen lisäksi Italiassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Yhtiön tuotemerkkinä on Prima Power.

Uuden tehtaan rakennuttajana toimi Seinäjoen kaupungin omistama Seinäjoen Yrityskiinteistöt Oy, jonka kanssa Finn-Power solmi pitkäaikaisen vuokrasopimuksen. Urakalle kertyi hintaa 20,5 miljoonaa euroa.

Noin 21 000 neliömetrin suuruinen teräsrunkoinen rakennus pitää sisällään korkean, 14 000 neliön tuotantohallin, näyttelytilan sekä toimistotiloja. Viisikerroksisen toimistorakennuksen yhteydessä on myös ruokala ja neuvottelutiloja.

Sisätiloihin on haettu avoimuutta niin, että kaikkialta avautuu näkymä muualle rakennukseen. Näyttävä valaisin on yrityksen logon muotoinen. Ensimmäisessä kerroksessa ovat yhteiset tilat ja ravintola, ja työtilat löytyvät ylemmistä kerroksista.

Puhtaalta pöydältä liikkeelle

Finn-Powerin vanha tehdas Kauhavalla on rakennettu 1980-luvulla, ja sitä on myöhemmin laajennettu useaan eri otteeseen. Yrityksen operatiivinen johtaja Jarmo Mursula kertoo, että sokkeloinen tila kävi tuotannon järjestämisen kannalta hankalaksi. Lisäksi toimistotilat olivat ripoteltuina ympäri rakennusta.

– Kun kiinteä vuokrasopimus oli päättymässä, oli mietittävä missä ja miten koneita tehdään seuraavat vuosikymmenet. Vanhat tilat olisivat vaatineet ison päivityksen. Kun otettiin huomioon toiminnan tehostuminen ja pienemmät käyttökulut, taloudellisesti paras ratkaisu oli rakentaa uusi kiinteistö.

Uuden sijaintipaikan piti löytyä lähialueelta, sillä yrityksen työntekijöistä pääosa tulee Kauhavalta, Lapualta ja Seinäjoelta. Kaupunkien välisessä kilpailussa Seinäjoki veti pisimmän korren. Roveksen yritysalue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja samalla lähellä palveluja.

– Yrityksen kannalta merkittävää on myös se, että koulutetun työvoiman rekrytointi on helpompaa isolla paikkakunnalla, samoin muuttajien ja paluumuuttajien houkuttelu, Mursula toteaa.

Uutta tehdasta saatiin lähteä suunnittelemaan puhtaalta pöydältä: ensin piirrettiin tuotantovirrat ja sen jälkeen niiden ympärille rakennus.

– Tämä oli sellainen kerran elämässä -tilaisuus, että pääsi tekemään asiat oikein päin.

Tuotantotilaa on nyt 14 000 neliötä. Tilat antavat myöten muutoksille ja laajennuksille. Tehdasta voidaan helposti laajentaa noin 50 prosentilla nykyisestä. Jo tässä vaiheessa sen varalta mietittyinä ovat laajennussuunta ja tuotannon lay-out.

Suunnittelun merkitys korostui

Uusissa tiloissa neliöiden kokonaismäärä ei juuri kasvanut entisestä, mutta ne ovat tehokkaassa käytössä.

– Tuotantotilaa on nyt 2500 neliötä aiempaa enemmän, vaikka esimerkiksi käytäviä on työturvallisuuden takia levennetty, Jarmo Mursula sanoo.

Yrityksen kannalta tärkeää on, että tilat antavat myöten mahdolliset muutokset ja laajennukset. Mursulan mukaan tehdasta voidaan helposti laajentaa noin 50 prosentilla nykyisestä. Jo tässä vaiheessa sen varalta mietittyinä ovat laajennussuunta ja tuotannon layout.

– Meillä on lähes sata suunnittelijaa joka päivä luomassa uutta, joten on varmaa, että kymmenen vuoden päästä tuotteet ovat erinäköisiä kuin tänä päivänä. Siksi tilan täytyy olla joustava.

Kokonaisen tehtaan muuttaminen paikasta toiseen ei ole vähäinen operaatio. Finn-Powerin tuotanto pysäytettiin kesä lomien aikana neljäksi viikoksi. Muuttosuunnitelmassa oli noin 400 ajoitettua tehtävää, muuttoon osallistui noin 70 henkilöä 20:stä eri yrityksestä, ja kuljetuksiin tarvittiin 250 rekkalastillista.

– Etukäteissuunnittelu oli kaiken a ja o. Ennen lomia henkilöstö perehdytettiin hyvin. Uusissa tiloissa ensimmäisenä aamuna oli hieman ihmettelyä, mutta iltapäivällä oli jo täysi rähinä päällä. Tuotantovauhti saatiin viikossa entiselle tasolle, Mursula kertoo.

Koko laajuudessaan uusi rakennus saatiin käyttöön vuoden 2018 lopulla, kun myös toimistot siirtyivät Seinäjoelle.

Uusissa tiloissa neliöiden kokonaismäärä ei juuri kasvanut entisestä, mutta tuotantotilaa on nyt 2500 neliötä aiempaa enemmän. Työturvallisuutta on parannettu leveämmillä käytävillä.

Komiaa mutta ei pramiaa

Uusi tehdas 8,4 hehtaarin tontilla herättää huomiota jo pelkästään koollaan. Samasta tavoitteesta on pidetty kiinni myös arkkitehtisuunnittelussa.

– Pohjalaisittain sanottuna komia saa olla muttei pramia. Rakennuksen pitää toisin sanoen olla näyttävä, muttei silti koreileva, Arkkitehtitoimisto Jääskeläinen Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Jääskeläinen toteaa.

Hänen mukaansa tilojen pitää jo pihaan tultaessa viestiä siitä, että kyseessä on kansainvälisen yhtiön konttori. Samalla esiin pääsee myös paikallinen osaaminen. Toimistorakennuksen julkisivun materiaalissa on käytetty lasin lisäksi alumiini komposiittia, joka on työstetty Prima Powerin laitteilla paikallisessa yrityksessä.

Toimisto- ja näyttelytilojen takana kohoaa kokoonpanohalli, jonka tummanharmaa julkisivu on tehty sandwich-elementeistä. Pääosin harmaaseen julkisivuun lämmintä sävyä tuo sisäänkäynnin alumiinipintojen puukuosi.

Tulijaa vastassa on korkea aulatila, jota kerroksissa ympäröivät isot lasiseinät. Aulassa katseenvangitsijoina ovat valkoinen betoni kierreporras ja katosta roikkuva valaisin, jonka muoto tulee yrityksen logosta. Pimeään aikaan molemmat erottuvat jo ulkoa rakennusta lähestyttäessä.

– Sisätiloihin on haettu avoimuutta niin, että kaikkialta avautuu näkymä muualle rakennukseen. Erillistä johtajien kerrosta ei ole, vaan kaikki käyttävät samoja tiloja, Jääskeläinen kertoo.

Ensimmäisessä kerroksessa ovat yhteiset tilat ja ravintola, ja työtilat löytyvät ylemmistä kerroksista. Avokonttorien reunoilla on lasiseinäisiä, äänieristettyjä työskentelytiloja.

Toimistotiloissa tavoitteena on ollut viihtyisä työympäristö. Akustiikkaan on kiinnitetty huomiota materiaalivalinnoilla kuten tekstiililattialla. Olennainen viihtyvyystekijä on myös valaistus, jolta Jääskeläisen mukaan odotetaan paljon.

– Tämä on yksi Suomen ensimmäisistä toimistokohteista, jossa on toteutettu vuorokausirytmillä toimiva biodynaaminen valaistus tässä laajuudessa. Valon värilämpötila muuttuu vuorokauden rytmin mukaan, millä on selkeä yhteys viihtyvyyden ja vireyden kanssa.

Finn-Power on yksi Suomen ensimmäisistä toimistokohteista, jossa on toteutettu vuorokausirytmillä toimiva biodynaaminen valaistus laajasti. Valon värilämpötila muuttuu vuorokauden rytmin mukaan tuomaan vireyttä työpäivään.

Taustalla tarkka visio

Hankkeen rakennuttajakonsultti, Ramboll CM Oy Seinäjoen Marko Viljanmaa toteaa, että käyttäjällä oli selvä visio siitä, mitä oltiin tekemässä.

– Tilaajan ja käyttäjän keskusteluyhteys oli todella hyvä, ja se jatkui myös muiden osapuolten kanssa.

Hankkeen mittakaava oli tilaajan kannalta poikkeuksellinen. Viljanmaan arvion mukaan kyseessä on Seinäjoen Yrityskiinteistöjen tähän saakka suurin yksittäinen rakennushanke.

– Tämä on ainut työmaa, jossa olen nähnyt, että rakennuksen sisäpuolella eristepohjia tehdään tiekarhulla.

Jämäkkä projektinjohto ja riittävä määrä toimihenkilöitä työmaalla auttoivat Viljanmaan mukaan siinä, että aikataulussa pysyttiin.

– Kaikkiaan päätöksenteko oli ripeää, asioita ei liikaa vatvottu vaan mentiin eteenpäin. Tekemisessä näkyi, että tilaaja oli kiinnittänyt tarpeeksi resursseja myös valvontaan. Rakennustekninen valvoja oli lähes täyspäiväisesti työmaalla, ja valvojien kokemus vei hanketta osaltaan hyvin eteenpäin.

Avokonttorien reunoilla on lasiseinäisiä, äänieristettyjä työskentelytiloja. Toimistotiloissa tavoitteena on ollut viihtyisä työympäristö. Akustiikkaan on kiinnitetty huomiota materiaalivalinnoilla kuten tekstiililattialla.

Osaaminen pelissä

KVR-urakan pääurakoitsijaksi valikoitui tarjouskilpailun perusteella Lujatalo Oy. Suunnittelu työ käynnistettiin vuoden 2017 kesäkuussa. Maanrakennustyöt käynnistettiin heinäkuussa, ja ensimmäiset anturat valettiin elokuun alkupuolella.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan tuotantohallin piti olla valmis vuoden 2018 elokuussa, mutta halli saatiin käyttökuntoon ennen juhannusta. Lujatalon aluepäällikkö Matti Ylihärsilä ja työpäällikkö Vesa Väliniemi toteavat, että hanke erottui monista aiemmista paitsi rakennuksen suuren koon myös tiukan aikataulun vuoksi.

– Hallin piti olla muuton takia valmis jo kesäkuussa, joten käytännössä se suunniteltiin ja tehtiin alle kymmenessä kuukaudessa, Väliniemi kertoo.

Tämä tarkoitti, että urakoitsijan kaikki tieto ja kokemus pantiin peliin. Hankkeesta poikkeuksellisen teki myös suunnittelijoiden suuri määrä: eri aloilta yhteensä parikymmentä henkilöä. Käyttäjän toiveesta kaikki toimistotilat rakennettiin P1-puhtausluokituksen vaatimusten mukaan.

– Ratkaisevaa oli, että käyttäjä oli kaiken aikaa voimakkaasti mukana ja päätöksiä saatiin nopeasti, toteaa Ylihärsilä.

Omanlaisensa käyntikortti paitsi yritykselle myös rakentajille on aulan betoninen kierreportaikko, joka tehtiin täysin käsityönä paikan päällä.

– Siinä on varmasti ehkei ihan Suomen mutta ainakin Pohjanmaan käsityövaltaisin portaikko.

Teksti Hanna Perkkiö | Kuvat Esa Kyyrö

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail