Viimeisimmät julkaisut

Terve rakennus syntyy ajasta, osaamisesta ja yhteistyöstä

VTT Expert Services Oy:n asiantuntijat koluavat vuosittain useita sitkeästi sisäilmaongelmaisia rakennuksia. Heikot kohdat löytyvät, ja niiden takana on usein rakentamisen tiukka aikataulu sekä urakkarajat, jotka estävät tarvittavaa yhteistyötä eri alojen kesken.

Teksti ja kuvat: Jaana Ahti-Virtanen

VTT Expert Services Oy:n erityisasiantuntija, diplomi-insinööri Mikko Saari ja erityisasiantuntija, FT Helena Järnström pääsevät vuosittain etsimään syitä kymmenien rakennusten sisäilmaongelmiin.

Mikko Saari ja Helena
Järnström tekevät
poikkitieteellistä selvitystyötä
kosteusongelmaisissa kohteissa.

Tutkituista kohteista suurin osa on julkisia rakennuksia eli työpaikkoja, kouluja ja toimistoja, mutta joukossa on myös muutamia pientaloja. Rakennukset ovat eri puolilla Suomea, ja ne ovat erityyppisiä, niillä ei ole rakenteellista yhteistä nimittäjää. Saaren mukaan ongelmarakennukset eivät ole vanhoja vaan aika uusia tai vasta korjattuja.

VTT menee ongelmarakennukseen yleensä rakennuttajan, kiinteistönomistajan tai rakennusliikkeen pyynnöstä.

– Harvemmin ennakkoon, yleisemmin vasta sitten, kun kymmenen konsulttia on käynyt paikalla ja ongelmat jatkuvat, Saari kertoo. VTT:hen turvautuessaan tilaajalla on vahva tarve saada selville ongelmien syy mutta samalla pelko siitä, mitä löydetään.

– VTT:llä ei ole pelottelutaktiikkaa, me lähdemme kohteeseen ratkaisu kärkenä, Saari sanoo. VTT:n vahvuus on Saaren mukaan monipuolisessa osaamisessa.

– Meillä rakenne- ja talotekniikka ovat tasa-arvoisina rinnakkain, täällä on ilmanvaihdon, rakenteiden, rakennekosteuden ja materiaalipäästöjen syvä asiantuntemus, Saari sanoo.

Tutkimus aloitetaan katselmuksella, jonka jälkeen päätetään, mihin keskitytään, sillä monia mahdollisia syitä voi poissulkea nopeasti. Sitten perehdytään suunnitelmiin ja katsotaan paikan päällä, miten ne on toteutettu.

Saaren mukaan tutkimuksen tilaaja ei aina hyväksy löydettyjä vikoja eikä korjaaminen käynnisty.

– Me emme tee korjaussuunnittelua emmekä tiedä, korjataanko viat.

Urakkaraja peittää näkyvyyden

VTT:n tutkimuksissa virheitä löytyy suunnittelusta ja toteutuksesta. Saaren mukaan suuri syy sisäilmaongelmiin on eri suunnitelmien ja urakoiden vastuualueiden rajapinnat. Kun eri tekijät eivät kohtaa, virheet eivät paljastu ajoissa, ja lopulta toimimattomuuden syyllisyyttä pallotellaan toiselta toiselle.

Ulkovaipan ja tilojen välisten paine-erojen mittaus ja seuranta ovat osa sisäilmaongelmaisen rakennuksen tutkimuksia. Jos ilmanvaihdon tulo- ja poistoilmavirtojen ero on suuri, voi tiiviissä rakennuksessa syntyä epäpuhtauksien kannalta haitallisen suuria paine-eroja.

–Varsinkin suurissa rakennuksissa ja muuttuvissa kuormitustilanteissa ilmavirtojen tasapainon hallinta voi olla käytännössä vaikeaa, Järnström ja Saari toteavat.

Toimiston huonoon sisäilmaan voi olla syynä liian ahtaaksi mitoitettu ilmanvaihtojärjestelmä ja sen kanavisto. Tai sitten käyttäjän luomat ongelmat eli huoltomies, joka vetovalitusten vuoksi käänsi ilmanvaihdon tehon puoleen. Sen jälkeen ajauduttiin todennäköisesti turhiin ilmanvaihtokanaviston korjauksiin huonon sisäilman vuoksi.

Tutkijoilla on myös esimerkki toimistosta, jossa ilmanvaihto ja valot toimivat yhdessä: työpäivän päätyttyä valojen sammuminen laskee ilmanvaihdon tehoa. Silloin erillispoistot aiheuttavat rakennukseen alipaineen, joka imee tiloihin epäpuhtauksia ja hajuja rakenteista.

– Ja materiaalit tarvitsevat aina ilmanvaihtoa emissioiden poistamiseksi, Järnström toteaa.

Joskus sisäilmaongelman syynä voi olla tuloilman säleikön kiinnittäminen seinärakenteeseen ilmanvaihtokanavan sijaan, kun ilmanvaihtokanava loppuu liian lyhyenä rakenteen sisään. Silloin tuloilmaa imetään seinärakenteesta.

– Detaljisuunnittelun täytyy olla parempaa, päätöksiä ei saa jättää työmaan vastuulle. Pitää suunnitella loppuun asti ja tehdä sitten suunnitelman mukaan, Saari sanoo.

Riittävä aika rakentamiseen

Helena Järnström vertaa rakennushanketta lentämiseen. Lentokoneessa kaikki ovat samassa paikassa, kaikki kommunikoivat keskenään ja tietyt tarkastukset tehdään rutiininomaisesti.

– Rakennuksellakin on tarkastuslistoja, mutta asenne on toinen, kun talo ei tipu taivaalta, hän toteaa.

Vastuurajojen lisäksi toinen suuri laatuun vaikuttava asia on kiire. Sen vuoksi loppukokeet ja toimintakokeet jäävät usein vajaiksi ja luovutusvaiheessa on 10-sivuinen puutelista.

– Rakennuksen rakentamiseen pitäisi olla minimirakennusaika, Järström sanoo. Kolme vuotta voisi olla riittävän pitkä.

Kiireeseen liittyy myös nyt hyvin ajankohtainen muovimatto. Muovipäällysteisissä lattioissa on ilmennyt kosteudenhallintatoimista huolimatta lattianpäällysteiden, kiinnitysliimojen ja tasoitteiden hajoamista betonin kosteuden vaikutuksesta. Hajoamistuotteet aiheuttavat sisäilmaongelmia. Siksi Rakennusteollisuus on juuri käynnistänyt tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on lisätä tietoa materiaalien kosteusteknisistä ja kemiallisista ominaisuuksista.

Helena Järnströmille muovimatto on tuttu tutkimuskohde, ja maton aiheuttamille sisäilmaongelmillekin olisi ratkaisu.

– Muovimatto asennetaan liian kiireellä vielä kostean betonin päälle, ja sitten matto suojataan kovalevyllä loppurakentamisen ajaksi. Täytyisi tehdä toisin päin: rei´itetty kovalevy työmaalle betonin päälle ja muovimaton asennus vasta myöhemmin.

Parannuksia on tapahtunut

Järnström ja Saari löytävät myös toimia, jotka ovat vieneet rakentamisen laatua parempaan erityisesti sisäilman kannalta.

– Sisäilmaluokitus on parantanut tilannetta, ja yleinen tietoisuus on mennyt eteenpäin: nyt osataan kysyä asioita. Myös tupakoinnin vähentyminen on ollut sisäilman kannalta tärkeä muutos, Järnström sanoo.

Myös monet materiaalit ovat parantuneet, päästöt esimerkiksi maaleissa ovat vähentyneet ja päästöt tunnetaan aiempaa paremmin.

– Sisustustuotteiden päästöissä on vielä tekemistä. Akustisesti mukava toimisto tarkoittaa paljon sermejä, tekstiilejä ja pehmusteita. Päästöjen kombo voi olla eri kuin osiensa summa, Järnström sanoo.

– Rakenteissa ikkunat ovat kehittyneet, huurtuminen on mennyttä. Mutta yksi osa ei ratkaise kaikkia ongelmia, kokonaisuus ei ole hallussa, Saari toteaa.

– Märkätilarakentaminen on mennyt eteenpäin, se oli ihan pielessä 1970-luvulla, hän jatkaa.

Tutkijoiden mukaan märkätilasertifikaatilla on ollut suuri merkitys märkätilarakentamisen laadulle, kun tuotteet ja tekijät sertifioitu.

– Samanlainen sertifiointi pitäisi saada rakentamisen muillekin osa-alueille. A-luokan tuotteet ja A-luokan porukka, silloin tulee Aluokan talo, Mikko Saari sanoo.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail