Viimeisimmät julkaisut

Teknologiatalo Sytytin

Teknologiatalo Sytytin innostaa uuteen raumalaiseen toimintakulttuuriin

Uudessa raumalaisessa teknologiatalo Sytyttimessä kulminoituvat raumalaisen teollisuuden historia ja merenkulku uusimpaan nykyaikaiseen teknologiaan. Historiasta kertoo jo talon nimi, Sytytin, joka juontuu aikanaan Raumalla muun muassa sotatarvikkeita läheisessä kiinteistössä valmistaneeseen Ammus-Sytytin Oy:öön. Telakkateollisuuden ja merenkulun perinteet kuvastuvat rakennuksen julkisivussa, johon on kirjottu purjelaivoja ja meren symboliikkaa. Paikkakunnan meriperinteistä kertoo myös rakennuksessa käytetty nimistö. Perinteiden vastapainona talo on täynnä varsin moderneja sisustus- ja tilaratkaisuja.

Nykyaikainen toimistotalo rakennettiin todella tarpeeseen, sillä vastaavanlaisia tiloja ei Raumalla entuudestaan ole. Isännöitsijä Lauri Sillanpään mukaan keväällä valmistunut talo oli hetimiten lähes täynnä vuokralaisia, ja lisärakentamistakin harkitaan jo. Pitkäaikaisia sopimuksia täydentää toimistohotelli Ammus, josta voi vuokrata työhuoneen vaikkapa vain päiväksi. Teknologiatalo Sytyttimen omistajia ovat Rauman kaupunki ja Hollming Oy.

Teknologiatalon kerrosala on kaikkiaan runsaat 6 000 neliömetriä, näistä vuokrattavia tiloja noin 5 300 neliömetriä. Kaksikerroksinen rakennus on jaettu yhdeksään erilliseen siivekkeeseen, joihin yksittäisiä toimistoja on helppo sijoittaa.

Tiloja voi muunnella erilaisin seinä- ja sisustusratkaisuin, mainitsee Lauri Sillanpää.

Useissa toimistoissa ovat väliseinät lasia, jollekin vuokraajalle sopii avokonttori, toiselle puolestaan tiiviimmät seinämät. Aulatilat suovat sisustukselle omat mahdollisuutensa. Näin esimerkiksi ympäristö- ja energiateknologia-alan järjestelmätoimittajana tunnetun BMH Technology Oy:n aulassa värimaailma on sinistä ja vihreää kun taas viereisen Hollming Oy:n tilaa hallitsevat Hollmingin värit, punainen ja musta.

 

Naapureina tehdasmiljöö ja avara maisema

Rakennuspaikka rajautuu olemassa olevaan vanhaan tehdasmiljööseen, puiston välityksellä pienimittakaavaiseen huoliteltuun pientaloalueeseen sekä Sinkokadun suuntaan avautuvaan avaraan merelliseen maisemaan, mainitsee rakennusarkkitehti Juha Vester Optiplan Oy:stä.

Kaavalliset vaatimukset rajasivat rakennuksen korkeuden ja ohjasivat käyttämään suurehkon rakennusoikeuden kahteen kerrokseen, mikä muuttaa ratkaisua tavanomaisesta business park -konseptista merkittävästi. Kaava asetti myös vaatimuksen punatiilen käytöstä.

Päädyn graafisen betonin käytöllä haluttiin saada rakennukselle aikaan, paikkaan, toimintaan ja osin historiaan liittyvää symboliikkaa.

Massan pilkkomisella toiminnallisiin, eri käyttäjille räätälöityihin sakaroihin haettiin ratkaisua, jolla saadaan suuresta massakokonaisuudesta mittakaavaltaan pienempiä helposti saavutettavia osia.

Jatkosuunnittelussa, kun tiloja räätälöitiin nimetyille asiakkaille, ratkaisu osoittautui toiminnallisesti oikeaksi sekä joustavaksi eri käyttäjien muuttuville tarpeille.

 

Tilat ja niiden muunneltavuus

Kilpailuvaiheen aikana ilmeni, että rakennuksessa tulee olemaan lukuisa määrä erikokoisia ja tilatarpeiltaan hyvin erilaisia käyttäjiä, joiden yhdistävänä tekijänä ovat yhteiset vuokrattavat aula, info, ravintola ja muut palvelutilat.

Osa tiloista muodostui yrityksen pääkonttoritoreiksi, osa tiloista toimistohotellihuoneiksi.

H-mallinen, porrastettu pohja-layout osoittautui malliksi, jolla näihin kysymyksiin saatiin ratkaisu, missä erikokoiset käyttäjät eivät ole eriarvoisia.

Työviihtyvyys on merkittävä osa yrityksen tuottavuutta, ja osa siitä voidaan ratkaista rakennussuunnittelun keinoin. Toimisto-osan kapea runko mahdollistaa helposti erilaiset pohjaratkaisut, kuten avo-, sermi- ja erilliset työhuoneet sekä luonnonvalon saamisen eri työpistevaihtoehdoissa. Työpisteiden lukumäärä voi vaihdella sakaraosassa 10:n–20:n välissä, mikä mahdollistaa yrityksen kasvamisen jo käytössä oleviin tiloihin.

 

Haasteellinen kohde

Teknologiatalo Sytyttimen rakensi kokonaisurakkana NCC Rakennus Oy. Kohde oli mielenkiintoinen, haastavakin, mainitsee työpäällikkö Risto Valkeejärvi.

– Teknologiatalo suunniteltiin yhdessä tilaajan kanssa ja lopputulos on mielestämme varsin onnistunut.

Rakenteiltaan teknologiatalo on hyvinkin perinteinen, mutta jo rakennuksen julkisivu kuvastaa tilaajan näkemyksiä.

Julkisivu on graafista betonia, johon talon käyttäjän kanssa suunnittelimme laiva- ja merihenkisen kuvioinnin. Isot purjelaivat ja pienet laiva- ja ankkurikuviot täyttävät rakennuksen koko julkisivun. Betonielementit valmisti teuvalainen Betoniluoma Oy.

Rakennuksen energiatehokkuuteen on kiinnitetty erityisesti huomiota. Kaikki ilmanvaihto, putkisto ja automatiikka on YIT Kiinteistötekniikka Oy:n suunnittelemaa ja valmistamaa. Jokaisen tilan valaistus ja ilmastointi toimii liiketunnistimen avulla, näin energiaa ei kulu hukkaan. Rauman kaupungin talotoimen päällikön Jyrki Haapasaaren mukaan erityistä rakennuksessa on mahdollisuus tilojen muunteluun melko vapaasti, sillä työtilojen ilmanvaihto, valaistus ja lämmitys ovat hyvin pienissä yksiköissä. Pitkälle kehitetty automatiikka huolehtii lämmityksestä ja ilmanvaihdosta, automaattinen kulunvalvonta puolestaan muun muassa ovien aukioloista ja samalla myös rakennuksen turvallisuudesta.

 

Lisärakentamiseenkin mahdollisuuksia

Raumalla teknologiatalo Sytytin on aivan uusi tapa toimia, sillä vuokratiloja on tarjolla kaupungissa hyvin niukasti, vastaavanlaisia uusia tiloja ei ollenkaan. Apulaiskaupunginjohtaja Tomi Suvannon mukaan teknologiatalosuunnitelma eli pitkään, toistakymmentä vuotta, mutta toteutui ripeästi vasta kun mukaan saatiin toinen toimija, Hollming Oy. Hollming oli mukana teknologiatalo Sytytintä suunniteltaessa ja on nyt rakennuksen pääkäyttäjä. Rakennuksen sijainti Kaivopuiston teknologiakylän vieressä suo synergiaetuja, ja tulevaisuudessa alueelle voidaan rakentaa lisääkin toimistotiloja. Lähellä on nimittäin runsaat kymmenen yrityskäyttöön kaavoitettua tonttia, joissa kunnallistekniikkakin on jo valmiina. Käyttämätöntä rakennusoikeutta on Sytyttimelläkin vielä noin 600 neliömetriä. Lisätilaa saadaan korottamalla rakennusta vielä kerroksella.

Sytyttimestä Rauman kaupunki omistaa 80,1 prosenttia. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 9 miljoonaa euroa. Kaupunki on osallistunut rahoitukseen takaamalla lainoja. Kiinteistöyhtiötä hallinnoi kaupunki puoliksi Hollming Oy:n kanssa. Sytyttimen kirjanpidon ja muut yhteiset asiat hoitaa isännöintitoimisto. Vaikka Rauman kaupunki ei näy Sytyttimen tiloissa, on kaupunki mukana yritysten taustavoimana. Yhteistyö esimerkiksi Vesi-Instituutti WANDERin kanssa on merkittävää.

 

Maailmanlaajuinen pilottihanke

Teknologiatalossa toimivat yritykset edustavat uusinta tekniikkaa ja tuottavat myös toisiaan täydentäviä palveluja. Suunnittelu-, tieto- ja toimistotekniikkaa voi toki hyödyntää myös itse teknologiatalossa. Näin toimii Prizztech Oy:n kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vesi-Instituutti WANDER, joka pilottihankkeena tutkii rakennuksen talousvettä ja veden kanssa kosketuksessa olevia materiaaleja. Tutkimuspäällikkö filosofian tohtori Minna Keinänen-Toivola kertoo tutkimushankkeen tulevaisuudessa palvelevan esimerkiksi yhdyskuntarakentamista ja saneerauskohteita. Tutkimuksen yhtenä tarkoituksena on nimittäin auttaa kiinteistöjen elinkaaren hallintaa ja vanhojen kiinteistöjen saneerausaikojen optimointia.

Materiaalin ja veden välinen vuorovaikutus kiinnostavat, koska ne vaikuttavat talousveden laatuun ja putkien sisäpintojen kestävyyteen. Rakennuksen toinen puoli on rakennettu kupari- ja toinen puoli muoviputkilla. Vesinäytteitä on otettu nyt kuukauden välein, näytepäivinä myös eri kellonaikoina, jolloin voidaan määrittää veden laadun suhdetta sen virtaavuuteen. Sekä kylmää talousvettä että lämmintä käyttövettä tutkitaan erikseen. Veden käyttöprofiilit, esimerkiksi käyttö eri vuorokauden aikoina, mitataan. Tärkeitä ovat myös käyttäjäkokemukset, veden haju ja maku eri aikoina.

Vesi-Instituutissa on myös laboratorio, jossa vesinäytteitä ja putkikeräimiä tutkitaan. Näytteistä erottuu muun muassa materiaaleista mahdollisesti liukenevat aineet kuten ravinteet ja metallit. Putkikeräimet ovat erityisiä näyteputkia, joita on lukuisia erotettuna venttiilein toisistaan. Putkikeräinten avulla putkistosta voidaan irrottaa pieni putkenpätkä kerrallaan ja korvata se toisella. Putkikeräimistä tutkitaan materiaalien sisäpintoja, koska ne kuvastavat pitkäaikaisolosuhteiden vaikutuksia verkostoon.

 

Hollmingilla pitkät perinteet

Teknologiatalo Sytyttimen toisen omistajan Hollming Oy:n vaiheet näkyvät yhtiön tiloissa, ja kauttaaltaan myös koko rakennuksessa. Hollmingin värit, punainen ja musta sekä harkitut taideteokset ja esineet tervehtivät tulijaa toimiston aulassa. Sotakorvauskuunarin pienoismalli kertoo yhtiön lähtökohdista. Vuorineuvos Reino Salo kumautti aulassa olevaa kemikaalilaiva Crystal Pearlin laivakelloa, kun teknologiatalo keväällä avattiin.

Rouva Aila Salo on kyseisen laivan kummi ja hän sai kummilahjana nyt teknologiatalossa olevan laivakellon, mainitsee johdon assistentti Marja Kalli.

Aulan puureliefi ”Ristiaallokko” on taiteilija Matti Mönkäreen veistämä. Matti Mönkäreen valmistamia ovat myös pääsisäänkäyntiä kehystävät aikakausien vaihtumista kuvaavat kolme laivaa.

– Toimiston tilaratkaisu on samantyyppinen kuin Sytyttimen muissakin toimistoissa, mainitsee Lauri Sillanpää.

Sytyttimessä ovat Hollming-konsernin johdon tilat ja siellä hoidetaan konsernin talous- ja tietohallinnon tehtävät. Lasiseinin erotetut työhuoneet ovat käytävän molemmin puolin ja kulkutie päättyy neuvotteluhuoneen kautta tilavalle parvekkeelle. Hollmingin neuvotteluhuoneen seinällä ovat yhtiön perustajien Filip Hollmingin, August Mannosen, Kaarlo Pullin ja Hugo Pöntysen muotokuvat.

Laivarakentajana tunnetun Hollmingin tytäryhtiöitä ovat BMH Technology, Hollming Works, Kankaanpää Works, Rauma Works, Auramarine, Simsotec ja varustamoyhtiö Pihlus. Tänä päivänä Hollming on monialakonserni, joka omistaa ja kehittää teknologista erikoisosaamista vaativia liiketoimintoja.

Purjelaivahenkiset ravintola- ja kokoustilat

Ravintola Byssa on saanut nimensä merenkulusta. Rauman kielellä byssa tarkoittaa miehistösuojaa, ruokailutilaa, toisinaan myös laivan keittiötä. 120-paikkainen Byssa palvelee päivisin lounasasiakkaita ja ravintola kokoustiloineen on varattavissa myös erilaisiin tilaisuuksiin. Ravintolan yhteydessä toimii Sytyttimen yrityksiä ja asiakkaita palveleva infokeskus, jonka kautta hoituvat yhteiset asiat ja myös toimistohotelli Ammuksen vuokra-asiat. Byssa ja toimistohotelli Ammus ovat osa Rauman Hovi Oy:n liiketoimintaa.

Sytyttimen neljä kokoustilaa on nimetty Raumalla purjehtineiden purjelaivojen mukaan. Tiloihin mahtuu kerralla 12–32 henkilöä ja jonkin verran näitä tiloja voi myös yhdistää. Palveluihin sisältyy monipuolinen kokoustekniikka.

Priki – Tila on nimetty vuonna 1857 rakennetun Priki Alman mukaan. Alma oli kaksimastoinen tasasaumainen alus, jonka molemmissa mastoissa oli raakapurjeet ja isomastossa lisäksi kahvelipurje. Tilaa Prikissä on 16 henkilölle.
Kuunari Koivistokuunaria käytettiin muun muassa Koiviston kylän evakuointiin, kun Koiviston kauppala oli motissa. Koivistokuunarin rakensivat Hollmingin telakan perustajat. Siitä tuli osaamisen näyttö telakan perustamiselle. Kuunarissa on tilaa 12 henkilölle ja videoneuvottelumahdollisuus.

Parkki – Suometar on vuonna 1891 Raumalla Emmanuel Unbergin valvonnassa rakennettu parkki. Aluksen vetoisuus oli 303 nettorekisteritonnia ja sen pituus oli 133,5 jalkaa. Aluksen omisti raumalainen vahtimestari Kari Gallen yhdessä laivuri F. F. Söderlundin kanssa. Alus haaksirikkoutui vuonna 1893. Parkissa neuvottelee kerralla 24 henkilöä.

Fregatti – Fregatti Osmo rakennettiin Raumalla vuosina 1867 69. Se purjehti ensin raumalaisena laivana muun muassa John Nurmisen lipun alla, mutta myytiin myöhemmin ensin Luvialle ja sen jälkeen Hankoon. Osmon pitkät purjehdukset päättyivät 1920-luvun alussa, minkä jälkeen Satakuntalainen osakunta käynnisti hankkeen Osmon muuttamiseksi museolaivaksi ja merimuseoksi Helsingin Seurasaaren rantaan. Rauman komeimmaksi ja kuuluisammaksi purjelaivaksi sanottu Osmo lepää pahoin hajonneena hylkynä edelleen Hiunlahdella Uudenkaupungin edustalla. Laivoista suurimmassa on tilaa 32 henkilölle.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail