Viimeisimmät julkaisut

Technopolis Ruoholahti 2

Toimistotilojen seuraava porras

Toimitiloja ja niihin liittyviä palveluita tarjoavan Technopolis Oyj:n uusi rakennus Helsingin Salmisaaressa täydentää yrityksen aikaisempia tiloja alueella. Technopolis 1:n kylkeen noussut kakkosrakennus nousee kolme kerrosta ylemmäs kuin edeltäjänsä. Viisikerroksista rakennusmassaa hallitsee Salmisaaren muista rakennuksista tuttu tumma tiili. Kahdeksankerroksisen osan ylimmät kolme kerrosta ovat kaavan mukaisesti lasia.

Teksti: Antti Lagus Kuvat: Mikael Lindén

Rakennuksen sisäänkäynnin kohdalla on viiden kerroksen korkuinen valopiha. Sisäänkäynnin molemmin puolin on lounge-tyyppiset istumaryhmät sohvineen. Ensimmäisessä kerroksessa on myös kahvila.

Projektiarkkitehtina toiminut Pekka TeittinenArkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy:stä kertoo, että asemakaava sanelee varsin pitkälle sen, miltä rakennus näyttää ulospäin. Rakennuksen massoittelu, tumma tiili ja vaaleammat yläkerrokset ovat kaavanmukaiset. Yläkerrosten pinta on kokonaan lasia. Lasien edessä on auringonsuojausta palvelevat vaaleat raidoitetut lasilevyt.

– Technopoliksen rakennukset kytkeytyvät toisiinsa katoksella. Kokonaisuuteen on suunnitteilla vielä kolmas rakennus, jossa noustaan kakkosen kahdeksasta kerroksesta yhteentoista kerrokseen näin rakennusryhmästä tulee tavallaan portaittainen, Teittinen sanoo.

Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on vastaanoton lisäksi neuvottelu- ja ravintolatiloja. Suurimmat neuvottelutilat ovat 20 hengelle ja ravintolassa on 150 paikkaa. Ykköstalosta löytyy myös suuri 300 hengen kokoustila.

Technopolis 2

Ei ihan tavallinen ravintola

Ykköskerros on yhteistä palvelutilaa, jossa pyrittiin yhdessä Suunnittelutoimisto Petra Majantie Oy:n kanssa houkuttelevuuteen. Kyseessä ei olekaan ihan tavallinen ravintola. Ravintolan merenpuoleisista ikkunoista aukeaa näkymä Seurasaaren selälle. Ensimmäisessä kerroksessa on lisäksi parturi-kampaamon ja hierojan tilat. Omaa kuntokeskusta rakennuksessa ei ole, sillä lähellä toimii jo Salmisaaren kuntokeskus.

Rakennuksen suunnittelu alkoi jo vuonna 2008, mutta se oli yleisen taloustilanteen vuoksi välillä pysähdyksissä. Rakennuslupaa haettiin syksyllä 2010 ja rakennustöihin päästiin alkuvuodesta 2011.

Teittisen mukaan tunnusomaista tälle hankkeelle oli se, että Salmisaaren toimistokorttelit on rakennettu koko alueen kattavan pysäköintilaitoksen päälle. Myös rakennusten huoltoliikenne toimii pysäköintitason kautta. Autopaikkojen mitoitus määritteli pilariruudukon ja näin myös rakenteita autohallista ylöspäin. Paikoituslaitoksesta vastaa alueen yhteinen pysäköintiyhtiö Salmiparkki Oy.

– Jonkin verran hankaluuksia aiheutti se, että eteläpuoleista tonttia ei ole rakennettu. Esimerkiksi sisäänkäyntiaukio on toistaiseksi keskeneräinen ja voidaan rakentaa valmiiksi vasta naapuritontin rakentamisen yhteydessä. Samoin kulku pääsisäänkäyntiin tapahtuu tilapäisesti ensimmäisen vaiheen eteläsivulta kunnes Energiakatu on rakennettu, Teittinen sanoo.

Business loungessa pirteät värit

Neuvotteluhuoneiden ja ravintolan välissä on niin sanotut business lounge -tilat, joista tiloja saa tarvittaessa tuntiveloituksella. Johtaja Jussi Snällström Technopolikselta kertoo, että näiden tilojen ansiosta pienten yritysten edustajat pääsevät oikeaan toimistoympäristöön eikä heidän tarvitse tehdä töitä esimerkiksi kaupungin kahviloissa. Oikeassa toimistossa pelaavat niin tietoliikenne- kuin tulostinyhteydet. Työrauhasta puhumattakaan.

Ensimmäisen kerroksen sisustussuunnittelusta vastannut sisustusarkkitehti Petra Majantie sanoo, että business loungea piristävä vihreä sävy jatkuu viereisen ravintolan sisustuksessa. Sisustuksen tunnelmaa tehostetaan aulassa ja kahvilassa Marsetin valaisimin. Ravintolan isot kattovalaisimet ovat Olucen valmistamat.

– Valaisimiin on kiinnitetty huomiota myös neuvotteluhuoneissa, joiden isoja tyhjiä seinäpintoja elävöitetään seinävalaisimien avulla. Kaikissa neuvotteluhuoneissa on käytetty akustiikan vuoksi tekstiilimattoja ja verhopintoja. Isommissa tiloissa tunnelmaa luovat jalkavalaisimet, Majantie kertoo.

Toimistokerrosten rakentamisessa on kiinnitetty huomiota muuntojoustavuuteen. Rakennuksen vuokralaisina ovat muiden muassa Aalto-yliopiston Start-Up Center ja Parocin pääkonttoritoiminnot. Parocilla on käytössään kokonainen kerros. Parocin aluejohtaja Marja Jakola kertoo, että yritys valitsi Salmisaaren, sillä täällä tilat saatiin muokatuksi niin, että työntekijöillä on parempi työrauha kuin edellisissä tiloissa.

Uuteen pääkonttoriin haluttiin tuoda mahdollisimman paljon omia tuotteita esille. Niinpä Paroc onkin sisustanut Salmisaaren toimistonsa uutta Paroc Call Center -konseptia hyödyntäen. Korkealuokkaisen äänenhallinnan lisäksi konsepti antaa lähes rajattomat mahdollisuudet erilaisten visuaalisten ympäristöjen luomiseen. Parocin konttorissa päädyttiin hillittyyn konsernin värimaailmaa toistavaan ilmeeseen.

Technopolis 2

Rakentaminen tapahtui ripeästi

-Tiukkaa aikataulua helpotti osin se, että kun olemme rakentaneet myös ykköstalon, tunsimme hyvin perusratkaisut ja myös suunnitteluryhmän, joka oli sama. Myös rungon toimittanut Ruukki oli sama ja talotekniikan toimitti molempiin taloihin Are, rakentamisesta vastanneen Fira Oy:n varatoimitusjohtaja Miska Eriksson sanoo.

Kohteen toteutus onnistui hyvin, vaikka olosuhteet olivat haastavat. Ruoholahden 1-vaiheen rakentamisen jälkeen alueen kiinteistökanta on tiivistynyt, mikä toi omat haasteensa logistiikalle. Kohde myös sijaitsee haastavassa paikassa, meren ja voimakkaiden tuulien äärellä.

– Rakennuksessa oli viime syksynä meneillään ulkoseinäasennukset pahimpien syysmyrskyjen aikaan. Päädyimme tekemään termorankarakenteen paikan päällä elementtien sijaan, sillä elementtiasennus tuulisella merenrannalla ei olisi onnistunut, kertoo Eriksson.

Myös maaperä oli haastava. Teräspaalutettu kohde rakennettiin vanhalle täyttömaalle, entisten hiilikasojen pohjalle aivan meren viereen. Meren läheisyys toi toteutukseen omat haasteensa. Esimerkiksi hissikuilujen vesitiiviit pohjakaukalot oli teetettävä sukeltajilla. Itse rakentaminen tapahtui nopeasti hyvän aikataulutuksen ja tiimin ansiosta.

 

Uusia ratkaisuja teräsrungossa

Teräsrakenteiden suunnittelusta vastannut suunnittelupäällikkö Toni Wasenius Ramboll Finland Oy:stä kertoo, että rakennuksen päärunko koostuu teräsliittopilareista ja WQ-palkeista. Myös paalutus on terästä. Teräspaalutuksen suunniteltu käyttöikä on 100 vuotta ja niiden kestävyyden mitoituksessa korroosio huomioidaan ylimitoittamalla.

– Kellaritilojen liittopilareissa käytetyt raudoitteet ovat harjaterästä, koska kellaritilojen paloluokka on 120 minuuttia. Ylemmissä kerroksissa liittopilarit ovat valettu kuitubetonilla ja niiden paloluokitus on 60 minuuttia, Wasenius sanoo.

Kuitubetonilla valetut pilarit helpottavat ja nopeuttavat pilarielementtien valmistusta. Niihin ei tarvitse asentaa erillisiä raudoitushäkkejä. Rakennuksen jäykistävinä rakenteina toimivat hissikuilujen ja porrashuoneiden kantavat betoniseinät. Lisäksi rakennuksen päädyissä on jäykistäviä betoniseiniä. Kerrostasot ovat ontelolaattaa ja niiden päällä on rakenteellinen pintalaatta.

Wasenius myös näkee tietomallisuunnittelun nopeuttaneen työtä. Sen avulla työmaa sekä runkotoimittaja pystyivät suunnittelemaan työtään. Digitaalisten osapiirustusten ansiosta tehtaalla voi tehdä leikkurikoneilla tehdä monta osaa kerralla, mikä on omiaan vähentämään hukkapaloja käytettävästä teräksestä. Tuotannonohjauksen ja työmaan aikataulutukseen 3D-mallinnus sopiikin hyvin.

– Rakennuksessa on paljon detaljeja, joita ei välttämättä huomaa. Kellaritiloissa ja pihakannen rakenteissa on paljon massiivisia betonirakenteita ja teräspalkkeja. Ylemmissä kerroksissa taas pyrittiin tehostamaan runkorakenteiden valmistusta ja asennusta käyttämällä mahdollisimman paljon toistuvia detaljeja. Näkyviä ratkaisuja ovat sen sijaan valopihaa ja julkisivua elävöittävät rakenteet, Wasenius sanoo.

Projektissa mukana

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail