Viimeisimmät julkaisut

Teatteri Imatra

Imatra sai uudesta teatterista maamerkin

Imatran teatteritalo kohosi entisen paikalle. Teatteritalon näyttämötornista on tullut Imatran uusi katseenvangitsija. Mustan betonikuution ulkoseinissä pisaroivat Imatran kosken pärskeet.

Teksti: Ulla Ylönen Kuvat: Ari Nakari

« 1 / 2 »

Imatralle rakennettiin uusi teatteritalo, kun sisäilmaongelmat tekivät työskentelyn vanhassa teatteritalossa mahdottomaksi. Kaupungin päättäjät puntaroivat pitkään vanhan teatteritalon remontoimista, mutta päätyivät lopulta rakennuttamaan kokonaan uuden teatterin.

Teatterin kustannusarvio oli 6,6 miljoonaa euroa, ja lopullinen kustannus nousi 6,7 miljoonaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi hankkeeseen miljoonan euron valtionavun. Taiteen edistämiskeskukselta saatiin 15 000 euroa. Vanha teatteritalo purettiin toukokuussa 2015, ja uudisrakentaminen samalla tontilla aloitettiin lokakuussa. Marraskuussa 2016 teatteritalo luovutettiin rakennuttajalle.

– Tavoitteena oli käynnistää kevään näytäntökausi uusissa tiloissa. Aikataulu oli tiukka, mutta siinä pysyttiin, hankkeen vetäjä Ari Lattu Imatran YH-Rakennuttaja Oy:stä sanoo.

Rakennusaikana Teatteri Imatran näytökset järjestettiin naapuritaloon kunnostetulla pienellä näyttämöllä, läheisessä ravintolassa ja kulttuurikeskuksessa.

Teatteritalon suunnittelija, arkkitehti Pekka Partinen kutsuu teatteria kerran elämässä-projektiksi.

– Mielenkiintoinen kohde, jonka suunnittelua tietyt realiteetit rajoittivat. Tonttihan oli armottoman pieni. Rakennuksen lattiatasot tulivat moneen eri korkoon, koska toiminnat piti yhdistää naapuritaloon niin, että etenkin tavaraliikenne sujuisi vaivatta lavastamosta näyttämölle, Partinen kertoo.

3D-mallinnus nopeutti tekemistä huimasti

Teatteri on lännen puoleisesta seinästään kiinni naapuritalossa, jossa toimivat lavastamo, työpajat, pukuvarasto ja pieni näyttämö. Tavarat kulkevat pystysuunnassa lavanostimella kellarista ylös aina hoitosillaston tasolle asti.

Teatterin runko on pääosin tehty betonielementeistä. Rakennuksen keskiosaan sijoittuvan katsomon jäykistävät betoniseinät on valettu paikalla.

– Niitä valettiin pahimmilla pakkasilla tammi-maaliskuussa. Lämmitystä tarvittiin reilusti, toimitusjohtaja Petri Siitonen Karjalan Rakennus ja Maalaus Oy:stä kertoo. Rakennustyömaan huputtaminen ei tullutkyseeseen.

– Huputus oli logistisesti mahdotonta. Rakennuspaikka oli jo valmiiksi ahdas, sanoo Siitonen.

Aikataulun hallinnassa erinomaiseksi ratkaisuksi osoittautui elementtirungon rakennesuunnittelussa käytetty 3D-mallinnus. Siitosen mukaan yhtään betonielementtiä ei tarvinnut purkaa tai teettää uudelleen. Rakennusurakoitsija tilasi 3D-mallin Imatran Juvalta. Mallista saatiin kaikki tieto sekä elementtitehtaalle että rakennustyömaalle.

– Ensimmäiset betonielementit olivat paikoillaan neljässä viikossa, Siitonen kertoo.

Näyttävyyttä lisättiin pienin keinoin

Kallenkujan ja Olavinkadun kulmaukseen rakennettu mustavalkoinen teatteritalo on Imatrankosken uusi maamerkki. Näyttämötornin mustat, graafisella betonilla päällystetyt seinät erottuvat muusta rakennuksesta ja nousevat 17 metrin korkeuteen.

Eloa mustan kuution ulkopintaan tuo 150 graafisesta betonista valmistettua pisaraa. Taiteilija Landys Roimola on ikuistanut pisaroihin 40 erilaista teatteriin ja Imatraan liittyvää aihetta.

Matalien osien julkisivut ovat vaaleaa väribetonia, joka muotoiltiin pinnaltaan taitteiseksi ”vekkibetoniksi”. Se viittaa sisätilojen akustisiin muotoihin ja esiripun laskoksiin.

Vaaleita betonipintoja lämmittää okrankeltainen puurimoitus, joka on asennettu vinksin-vonksin.

Okrankeltaista puuta on kynäpaneelina myös pääsisäänkäynnissä, joka tehtiin täsmälleen vanhan pääoven paikalle.

Kaikki yleisötilat – aula, lämpiö ja kulku teatterisaliin – ovat katutasossa. Liikkuminen on esteetöntä invapysäköinnistä katsomon pyörätuolipaikoille asti.

Koska pääsisäänkäyntiä ei toiminnallisista syistä saatu kadun puolelle, sen esille tuomiseen käytettiin muita keinoja.

– Tehtiin korkea mainosportaali, okrat puuverhoukset, sisäänkäynnille johdattavat graniittiset sokkeli ja maastoporras sekä katokseen massiivinen otsa kuparipellistä, Partinen kertoo.

Mustavalkoinen värimaailma jatkuu teatterin sisätiloissa. Aulan ja lämpiön seinäpinnat ovat akustiikkarei’itettyä tammiviilutettua mineraalilevyä, joka on kuullotettu mustaksi. Aulan ikkunaseinä ja lämpiön päätyseinä ovat valkoiset.

Sisääntuloaulassa on luonnonharmaa hiottu betonilattia. Aulan väripilkkuja ovat ikkunaseinälle sijoitetut punaiset sohvat ja vaatesäilytyksen tumman violetti takaseinä.

Lämpiöön arkkitehti halusi akustisista syistä tekstiilimaton.

– Matto vaimentaa tehokkaasti tuolien siirtelystä syntyvää ääntä, astioiden kilinää ja puheensorinaa, Partinen sanoo.

Lämpiön ja aulan katto on rei’itettyä akustiikkalevyä. Lämpiön takaseinää hallitsee Reetta Ahosen kuusimetrinen vaneriteos.

– Jo hankesuunnitteluvaiheessa päätettiin, että noin prosentti teatterin kustannusarviosta käytetään taidehankintoihin, kertoo rakennuttaja Ari Lattu.

Akustiikka toteutettiin pieteetillä

Imatran uudessa teatterissa on yksi näyttämö. Katsomossa on 202 istumapaikkaa. Näyttämön aukko on 10 metriä leveä ja viiden metrin korkuinen.

Näyttämön lattia on osittain avattava, ja sitä voidaan käyttää myös orkesterimonttuna. Näyttämöön kuuluvat myös pieni takanäyttämö ja kapeat sivunäyttämöt.

– Kun katsomon akselointia käännettiin viisi astetta, saatiin toinen sivunäyttämö reilumman kokoiseksi. Samalla aulan tila muotoutui perspektiiviltään vauhdikkaammaksi, arkkitehti kertoo.

Katsomo-osa on akustisista syistä irrotettu kokonaisuudessaan muista runkorakenteista. Katsomon pystytaitteisiksi muotoillut seinät ovat rei’itettyä viilupintaista akustiikkalevyä.

Akustiset rimaverhoilut on käsitelty palonsuojamaalilla, lattiassa on tumma tekstiilimatto ja istuimissa tumman violetti tekstiiliverhoilu.

Akustiikkaa säätävät ylhäällä akustiset heijastimet sekä vapailla seinäpinnoilla ääntä hajottavat kotelorakenteet.

Salin ilmastointia varten katsomon alle on rakennettu ylipaineinen kammio. Sinne puhallettava raitis ilma nousee lämpimänä venttiilien kautta istuinten alle.

– Äänetön ilmastointiratkaisu sopii teatteriin erinomaisesti, Partinen sanoo. Teatterinjohtaja Timo Rissanen on tyytyväinen lopputulokseen.

– Salissa on loistava akustiikka ja työskentelyolosuhteet ovat entiseen verrattuna huippuluokkaa. Uudistuksista huolimatta pienen teatterimme intiimi tunnelma on säilynyt, Rissanen sanoo.

Teatterin avajaisia juhlittiin helmikuun 10. päivänä. Avajaisnäytelmä ”Satavuotias, joka karkasi ikkunasta ja katosi”, istuu Suomen juhlavuoden teemaan kuin nakutettu.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail