Tapiolan koulu

Teksti: Antti J. Lagus Kuvat: Mikael Lindén

Puiden ja ympäristön suojelu oli Siren Arkkitehdit Oy:n projektiarkkitehdin Sinikka Muurimäen mukaan yksi töiden lähtökohdista. Peruskorjauksessa haluttiin luoda sellainen rakennuskokonaisuus, joka näyttää aina olleen juuri siinä, missä se on.

– Olen sitä mieltä, ettei lopputuloksesta erota, mikä on vanhaa rakennusten hahmoa ja mikä uutta. Ne sulautuvat toisiinsa, Muurimäki sanoo.

_53a7564Arkkitehti Jorma Järven aikoinaan suunnittelema Tapiolan koulu on rakennettu useassa vaiheessa. Ensimmäiset osat valmistuivat vuosina 1958 ja 1960. Sittemmin rakennusta laajennettiin kahteen otteeseen. Vuodesta 2012 lähtien rakennus oli käyttökiellossa homeongelmien vuoksi ja oppilaat evakossa parakkikouluissa.

Rakennustyöt aloitettiin vuoden 2014 elokuussa purkutöillä, joissa suuri osa rakennuksista purettiin kokonaan ja osa riisuttiin betonirungoksi. Kesäkuussa 2016 valmistuneen koulun käytäviä kulkeva vierailija ei huomaa, missä kulkee ero uudelleen rakennettujen ja korjattujen tilojen välillä.

Siren Arkkitehdit Oy tuli mukaan hankesuunnitteluvaiheen jälkeen vuoden 2012 lopussa. Muurimäki muistelee, että työhön liittyi paljon kokouksia ja paikalla käyntejä. Myös koulun johto otti aktiivisesti osaa kokouksiin, joissa näin kuultiin tulevien käyttäjien näkemyksiä.

Talotekniikka sovitettiin rakennuksen alle

Muurimäen mukaan leimallista töille oli myös talotekniikan sovittaminen rakennukseen. Vanhojen rakennusten korkeutta ei haluttu nostaa, mutta nykyaikaisen ilmanvaihdon vaatimukset ovat aivan toisenlaiset kuin rakentamisaikana.

_53a7113Tämä ratkaistiin kaivamalla ja louhimalla ilmanvaihtokanavat rakennusten alle. Rakennusurakasta vastanneen Peabin vastaava työnjohtaja Toni Salojärvi kertoo louhintatöiden olleen todella tarkkoja, kun ilmanvaihtokanava piti rakentaa osin vanhan rakennuksen perustuspilareiden läheisyyteen. Pilareita jouduttiinkin tukemaan työn aikana.

– Ilmanvaihtokanaalien rakentaminen oli iso päätös. Myös vaihtoehdot tutkittiin tarkkaan, mutta ne olisivat johtaneet siihen, että alkuperäisen muotoista vesikattomuotoa ei olisi voitu säilyttää, Muurimäki sanoo. Rakennuksessa on kaikkiaan kuusi ilmastointikonehuonetta, joista osa on isoja. Suuretkaan konehuoneet eivät erotu patteina arkkitehtuurissa, sillä ne on piilotettu rakennuksen alle.

Vastaava lvi-suunnittelija Vesa Jermilä Wise Group Finland Oy:stä kertoo, että ainoa tapa ratkaista ongelma olivat kanaalit. Hän pitää ratkaisua hyvänä, sillä näin saatiin riittävän isot tilat, joissa lvi-tekniikka menee vapaasti.

– Kun lvi-kanaali on leveämpi kuin sen yläpuoliset käytävät, saadaan ilmanvaihto tuoduksi suoraan alapuolelta luokkiin. Ilmastoinnin rakentaminen purettuihin osiin oli helpompaa kuin säilytettyyn liikuntasaliin, jonka alapuoliseen kerrokseen tullut konehuone piti rakentaa yli metrin verran syvemmälle, Jermilä sanoo. Purettujen osien kohdalla ilmanvaihtokanaalin louhiminen oli helpompaa, sillä ne voitiin rakentaa suoraan maan pinnalta. Suurin osa kanaaleista onkin Jermilän mukaan tällaisia uudisrakennuksia.

Mutterinmuotoiset luokat rakennettiin uudestaan

Koulussa ja lukiossa on yhteensä vajaat 900 oppilasta. Ilmaisupainotteisen koulun ja lukion luokkahuoneissa on runsaasti musiikkiluokkia. Esimerkiksi pääsisäänkäynnin luona on kaksi uutta musiikkiluokkaa, joiden runko on eristetty muusta rakennuksesta. Luokkien seinillä on myös akustoivia elementtejä. Koulun panostaminen musiikkiin näkyy myös väestönsuojien hyötykäyttönä; sinne on sisustettu bänditilat.

_53a7068Kaikkien alueella olevien puiden – etupäässä mäntyjen – kunto tarkastettiin. Kuntotarkastuksen jälkeen huonommat puut päätettiin kaataa. Hyvät puut saivat tukevan rakennusaikaisen suojauksen.

– Puiden suojauksessa urakoitsija teki suuren työn. Nyt näyttää siltä, että miljöö on aina ollut sen näköinen kuin se on. Ensiarvoisen tärkeätä oli säilyttää puut sisäpihalla, joiden näkymään niillä on suuri vaikutus, Sinikka Muurimäki sanoo.

Koulu koostuu monesta osasta, joiden pitkien käytävien varrella on kaikkiaan 14 mutterimuotoista luokkahuonetta. Niitä on kutsuttu niin kennoiksi kuin muumitaloiksikin.

Opettajainhuoneen kahvitila sijaitsee yhdessä rakennusta elävöittävistä muttereista. Opettajainhuoneen yhteydessä ovat opettajien omat työtilat.

Mutterit ja suuri osa muistakin erityisemmistä muodoista on paikallavalettu. Muttereiden seiniin on jätetty näkyviin betonilaudoituksen jäljet. Elementtejä käytettiin sellaisissa osissa, joissa se oli rakennusteknisesti järkevää.

Vain opettajien taukotilan katto on suora. Muissa muttereissa vaimennuspinta seuraa kuusikulmaisesti nousevaa kattomuotoa. Myös liikuntasalin kattorakenne on erikoinen. Ulkokatossa on sama perusmuoto kuin sisällä, jossa kaartuva katto on hyperbolinen paraboloidi.

Haastavassa kohteessa ei juuri toistoa

Koulun auditorio on osa isommasta laajennusosasta. Siinä on peruskorjauksessa panostettu esitystekniikkaan ja akustiikkaan. Auditorion penkkien metallirunko voitiin käyttää uudelleen. Verhous on uusi.

Ruokalassa on 250 paikkaa. Koululaiset ruokailevat useammassa vuorossa.

_53a6542Myös ulkoarkkitehtuuri ilahduttaa Muurimäkeä. Siinäkin pyrittiin ylläpitämään vanha ilme, mikä ei aina ollut helppoa, kun ennen vanhaan lämpöeriste koostui vain 10 sentin villasta. Uusissa julkisivuissa on silikonihartsista tehty lämpörappaus.

Peabin työpäällikkö Ilkka Laakeristo sanoo, että kohde oli erittäin haastava. Siinä ei päässyt juuri käyttämään hyväksi monistamista, vaan lähes kaikki osat olivat ainutkertaisia.

Laakeristo huomauttaa myös, että pihatyöt olivat varsin laajat. Pihatöiden yhteydessä paitsi varjeltiin vanhoja puita, myös tehtiin porrastuksia pihaan ja istutettiin kasvillisuutta eri puolille rakennusta.

Koulun sisäpihalle rajoittuvaan biologiaan luokkaan on laitettu ovi, josta pääsee suoraan pihalle. Biologian opettaja on ratkaisuun tyytyväinen. Näin päästään suoraan sisäpihan kasvien pariin, kun uuteen kouluun ei saatu omaa kasvihuonetta.

Muurimäen mukaan matkan varrella tuli eteen paljon vaikeuksia ja ongelmia, jotka piti ratkaista. Tähän pystyttiin yhteistyössä rakennuttajan ja urakoitsijan kanssa.

Läpinäkyvyyttä lisättiin lasiseinin

Vanhan koulurakennuksen luokkahuoneet olivat tuon ajan tapaan suljettuja, kun taas uudessa koulussa on moniin luokkahuoneisiin rakennettu lasiseinät myös käytävän suuntaan. Tätä Muurimäki pitää kädenojennuksena opettajille, joiden työtä näin helpotetaan.

Espoon kaupungin tilapalvelujen hankipäällikkö Stefan Lindholm näkee, että lasiseinien ansiosta yleisnäkymät selkeytyivät. Liukulasiseinien avulla opetustilaa voidaan tarvittaessa avata viereiselle käytävälle.

_53a6999Suunnittelutöiden alussa tehdyssä väritutkimuksessa löytyivät myös seinissä alkujaan käytetyt värit. Tämä värimaailma oli levyin peitetty, mutta nyt se on nähtävissä erään käytävän seinässä. Seinä on maalattu erivärisiksi lohkoiksi alkuperäisen mukaisesti. Seinästä löytyviä värejä on käytetty myös joidenkin luokkien pulpettien kansissa.

Rakennuksen perusseinä- ja kattosävy toistaa vanhaa ilmettä, joka on keltaiseen taittuva valkoinen.

Matalassa rakennuksessa on kiinnitetty huomiota myös esteettömyyteen, kun sen päätasojen välille on rakennettu hissi.

Liikuntasali toimii myös juhlasalina. Salin katsomo voidaan erottaa isommasta tilasta, jolloin katsomosta tulee esimerkiksi ryhmätyötila. Liikuntasalin pukuhuoneiden lattia on laatoitettu alkuperäisen laatan muotoisella punaisella kuusikulmaisella laatalla.

Ison liikuntasalin alapuolella on toinen liikuntatila, jota kutsutaan yhden seinän peittävien peilien vuoksi peilisaliksi. Myös hyvin varustettu kuntosali on liikuntasalin vieressä.

Kuule miten voit kasvattaa rakennusalan myyntiäsi ja markkinoida tehokkaammin palveluidemme avulla

Antamalla yhteystietosi voimme olla sinuun yhteydessä tuotteisiimme liittyen. Lue lisää tietosuojasta tästä.