Viimeisimmät julkaisut

Tähtäimessä ekologisesti kestävä ja sosiaalisesti oikeudenmukainen kaupunki

Kaupunkimuotoilusta puhutaan yhä enemmän, ja hyvästä syystä. Kaupungit kasvavat ja muuttuvat huimaa vauhtia, ja kaupunkielämän laatu vaatii huomiota.

Kaupunkisuunnittelija esittää kaavassa, missä asunnot ja työpaikat sijaitsevat. Kaava kertoo myös, missä ihmiset voivat liikkua ja miten. Mutta missä ihmiset todella liikkuvat? Mitä he tekevät? Miten heidän elämäänsä voisi helpottaa ja rikastuttaa? Näitä kysymyksiä esittää kaupunkimuotoilija – ja monesti suoraan kaupunkilaisille.

Kuva: YIT

Helsingin muotoilujohtaja Anne Stenrosin mukaan kaupunkilaisia on otettu viime vuosina yhä enemmän mukaan kaupungin suunnitteluun.

”Kaupunkimuotoilun menetelmien avulla kaupunkilaisten luovuus voidaan valjastaa yhteisen hyvän eteen, ratkomaan kaupungistumisen monisyisiä ja hankaliakin haasteita”, Stenros sanoo. Hänen mukaansa kaupunkimuotoilu voi kohdistua esimerkiksi palveluihin, kaupunkiympäristöön tai hallintoon ja olla hyvinkin monialaista, avointa ja kokeilevaa.

Kaupunki kohtaamispaikkana

YIT:n kestävän kaupunkikehityksen johtaja Juha Kostiainen pitää kaupunkimuotoilun nousua erittäin tervetulleena ilmiönä Suomessa, jossa kaupungistuminen vain kiihtyy.

”Ihmisten elämä siirtyy entistä enemmän kaupunkeihin ja samalla myös yksityisistä tiloista julkisiin”, Kostiainen sanoo. Hän pitää tärkeänä, että julkisia oleilupaikkoja tulee jatkuvasti lisää.

”Hyvässä kaupungissa on maksimoitu mahdollisuus satunnaisiin sosiaalisiin kohtaamisiin”, kiteyttää Melbournen yliopiston professori Kim Dovey kirjassaan Urban Design Thinking: A Conceptual Toolkit.

Mitä kohtaamiset sitten edellyttävät, on kysymys, johon muuttuvassa kaupungissa on vastattava jatkuvasti uudestaan. Dovey korostaa, että rakennusten ja ihmisten keskittyminen itsessään ei riitä, vaikka tietty tiheys kaupunkeja määrittääkin.

Monimuotoista kaupunkielämää

Kostiaisen mukaan kaupunkia kehittää osaltaan jokainen, joka perustaa uuden kahvilan, järjestää tapahtuman – tai rakentaa talon.

”Kaupunkia ei kehitetä vain osallistumalla muodolliseen päätöksentekoon vaan ihan konkreettisesti tuottamalla kaupunkitilaa”, hän toteaa. Yksi tuottajista on YIT, jonka tavoitteena on vaikuttaa yhä vahvemmin vetovoimaisen ja kestävän kaupunkiympäristön kehittymiseen.

”Haluamme kehittää alueita, joissa on hyvät joukkoliikenneyhteydet ja monimuotoista, paikallista elämää”, Kostiainen kertoo. Tämä tarkoittaa yhä useammin brownfield-rakentamista, jossa jo tehtävänsä suorittaneet rakennukset saavat uuden käyttötarkoituksen. Samalla niiden ympärille rakennetaan uutta. Näin YIT teki muun muassa Helsingissä Konepajan alueella, jossa VR:n yli satavuotiaat pajat loivat tunnelmaa ja houkuttelivat kaupunkilaisia tapahtumiin jo rakennusurakan alussa.

Uusiutumiskykyä muutosten keskellä

Yhä useampi rakennus suunnitellaan jo alun pitäen muuttumaan kaupunkilaisten tarpeiden mukaan, siis muuntojoustavaksi. Aalto-yliopiston professori Ramia Mazé peräänkuuluttaa joustavuutta ja uusiutumiskykyä kokonaisilta kaupungeilta. Hän kutsuu ominaisuutta resilienssiksi, kuten tutkijoilla on tapana.

Mazén mukaan uusiutumiskykyä tarvitaan nopeasti muuttuvassa maailmassa entistä enemmän. Kaupungistumisen kiihkeän kasvun ohella ilmassa on muita sosiaalisia haasteita, muuttuvasta ikärakenteesta alkaen. Lisäksi kaupunkielämään vaikuttavat vahvasti niin ekologiset kuin taloudellisetkin tavoitteet, muutokset ja mullistukset.

”Uusiutumiskyky edellyttää uutta ajattelua kaupunkien suunnittelussa. On otettava huomioon, miten elämme yhdessä yhä monimuotoisemmissa ja monimutkaisemmissa kaupunkiympäristöissä ja miten selviämme muutoksista pitkällä aikavälillä”, Mazé sanoo.

Hän pitää tärkeänä, että tutkijat ja suunnittelijat tähtäävät ekologisesti kestävien ja sosiaalisesti oikeudenmukaisten kaupunkien kehittämiseen.

Lue myös:
Joustava koti joustavassa kaupungissa käy kaupaksi: http://ow.ly/HapM308Z1P3

Kaupunkimuotoilu…

…on ihmiskeskeistä kaupunkisuunnittelua, jonka lähtökohtana ovat kaupungin asukkaiden ja muiden käyttäjien tarpeet ja toiveet. Muotoilun menetelmillä pyritään varmistamaan, että kaupunkiorganisaatio kehittää kaupunkia vuorovaikutuksessa kaupunkilaisten kanssa ja laajentaa kaupunkisuunnittelua fyysisestä ympäristöstä ihmisten toimintaan. Kaupunkimuotoilun menetelmiin sisältyy esimerkiksi käyttäjälähtöisyyttä painottava palvelumuotoilu ja osallistavat suunnitteluprosessit.

 

YIT luo parempaa elinympäristöä kehittämällä ja rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Visionamme on tuoda enemmän elämää kestäviin kaupunkeihin. Haluamme erottautua välittämällä aidosti asiakkaista, näkemyksellisellä kaupunkikehityksellä, sitoutuneella projektien toteuttamisella ja innostavalla tavalla johtaa. Kasvumoottorinamme toimii kaupunkien kehittäminen kumppaneita osallistaen. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan. Vuonna 2016 liikevaihtomme oli lähes 1,8 miljardia euroa, ja työllistämme noin 5 300 henkilöä. Osakkeemme noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail