Viimeisimmät julkaisut

Sten-Kimet -konsernin teräspalvelukeskus

Stén-Kimet avasi uudenajan teräspalvelukeskuksen

Stén-Kimet –konsernin uusi teräspalvelukeskus valmistui Nurmijärvelle kuluvan vuoden kesäkuussa. Toiminnallisuutta korostavista lähtökohdista suunniteltu keskus hyödyntää erityisen kehittynyttä talotekniikkaa.

kimet5Vuonna 1932 perustettu terästukkukauppa Stén & Co Oy Ab osti viisi vuotta sitten ruostumattoman teräksen kauppaan keskittyvän Kimet Oy:n. Perheyhtiönä koko ajan säilynyt konserni toimi tuolloin Tuusulassa.

”Haimme Tuusulasta tonttia uudishankkeellemme sen jälkeen, kun teimme tätä hanketta koskevan investointipäätöksen. Sopivin tontti löytyi kuitenkin Nurmijärveltä, Hämeenlinnanväylän kupeesta”, kertoo Mikko Stén, Kimet-yhtiön toimitusjohtaja, joka ennen siirtymistä perheyhtiöön työskenteli useita vuosia Kone Oyj:ssä.

Tontti Ilvesvuoren uudella teollisuusalueella oli rakennuttajan valinta erityisesti hyvien logististen yhteyksien ansiosta. Myöskään pohjasuhteet eivät olleet geoteknisessä mielessä vaikeat, työläät kylläkin. Kymmenen jääkiekkokaukaloa ”nielevien” kahden rakennuksen sovittamiseksi suunniteltuun perustamistasoon tontilta oli louhittava kalliota noin 50 000 kiintokuutiometriä.

”Suuri louhinnan tarve oli seurausta siitä, että kyseessä on rinnetontti. Pohjatutkimusten perusteella alun perin arvioitu kuutiomäärä oli selvästi pienempi, mikä aiheutti aikataulupaineita erityisesti hankkeen alussa”, kertoo työpäällikkö Tuomas Mäkelä KVR-pääurakasta vastanneesta Rakennusliike Lehto Oy:stä.

Valtaosa irrotetusta louheesta voitiin hyödyntää rakennuksen täytöissä. Mursketta tarvittiin sekä tavanomaisina piharakennekerroksina että kapillaarisen katkon muodostavana kerroksena rakennusten alla.

Isoja halleja ja lattiakuormiakimet1

Hyötyalaltaan yhteensä 14 772 neliömetrin suuruinen teräspalvelukeskus sisältyy tuotantotilaa noin 13 000 neliötä; loppu on toimistokäytössä. Tuotantotilojen runko on betonielementtirakenteinen, ja julkisivut ovat – luonnollisesti, rakennuttajan toimiala huomioon ottaen – terästä.

”Rakennesuunnittelussa vaativinta oli tuottaa erittäin laaja suunnitelma-aineisto ajoissa. Pilarien ja palkkien sekä seinä- ja kattoelementtien määrä oli valtava”, kertoo hankkeen rakennesuunnittelusta vastaava Jukka Pelo Insinööritoimisto Oulun Talorakenne Oy:stä.

Rakennesuunnittelun kannalta maininnanarvoinen seikka on myös lattioiden mitoittaminen. Lattiat oli suunniteltava järeiksi, koska niillä varastoidaan yli kymmenen tonnia painavia terästankoja. Lisäksi lattiat suunniteltiin ja toteutettiin kuitubetonirakenteisina; tämän ratkaisun myötä betonia tarvittiin selvästi vähemmän kuin jos lattia olisi rakennettu perinteisin harjateräksin raudoittamalla.

Kattorakenne puolestaan toteutettiin Rakennusliike Lehdon itse kehittämillä puuelementeillä. Yksi etu niiden käytössä on se, että myös vesikate, yksikerroksinen Protan-kate on asennettu elementtiin jo tehtaalla.

Rakennuttajatoimisto HTJ Oy vastasi hankkeen rakennuttamis- ja työmaavalvontatehtävistä urakkalaskentavaiheesta alkaen. Rakentaminen toteutettiin KVR-muotoisena ja se vaati rakennuttajalta selkeitä ja riittäviä lähtötietoja urakkasopimukseen. Urakoitsija vastasi urakkamuodon mukaisesti teknisestä suunnittelusta. Urakoitsija sai vapauksia hakea omilleen kustannuksilleen säästöä hakemalla tuotantoteknisesti edullisia ratkaisuita toteutusvaiheessa – laatutason kärsimättä. Tilaajan valtuuttamana takuumiehenä tämän toteutumiseksi toimi Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:n projektijohtaja Pentti Schroderus. Tilaaja kiittelee ammattitaitoisen rakennuttajakonsultin mukanaolon välttämättömäksi, koska heillä rakennuttajana ei olisi ollut osaamista valvoa etujaan rakentamisessa.

Ammattitaitoa tarvittiin muun muassa siihen, miten saada kustannukset pysymään kurissa. Tontti oli valittu logistisista syistä niin, että louhintaa tarvittiin paljon.

kimet4Rungon mittoihin tonttivalinta ei juuri vaikuttanut, sillä hallien muoto ja mitat määräytyivät sen mukaan, mikä oli tilaajan toimintojen kannalta tarkoituksenmukaista.

– Tarkemmin sanoen määräävintä oli kiintokalustuksen ja laitteistojen kuten nosturiratojen ja varastohyllyjen mitoitus. Toimistosiivessä puolestaan lähdettiin toimistohuonetta perusyksikkönä käyttävästä mitoituksesta, täsmentää pääsuunnittelija, arkkitehti Jani Hämäläinen Arkkitehtitoimisto Jani Hämäläinen Oy:stä.

Yhteensä noin 12 miljoonan euron investoinnista rakentamisen sekä tontin, liittymien ja viranomaismaksujen osuus oli noin 11 miljoonaa. Loppu kului laitteisiin, muun muassa terästen työstössä tarvittaviin sahoihin sekä korkeavarastohyllyihin.

Ennakkoluulottomia talotekniikkavalintoja

Myös logistiikkaa palvelevien kahden jättihallin suunnittelussa ja rakentamisessa on luonnollista, että energiataloudella on teknisissä ratkaisuissa suuri painoarvo. Itse rakenteet on tietysti toteutettu voimassa olevien energiatehokkuuskriteerien mukaan. Jotta lopputulos olisi sekä taloudellinen että miellyttävä ja teknisesti luotettava, talotekniikka on valittava tarkoituksenmukaisesti.

– Tilaaja halusi kiinteistön logistiikka- ja varastotiloihin helposti säätyvän ja energiatehokkaan lämmitysjärjestelmän, joksi pohdintojen jälkeen valittiin vesikiertoinen kattosäteilylämmitys”, kertoo kohteen LVI-suunnittelusta vastaava suunnittelupäällikkö Esa Jussinniemi AIRIX Talotekniikka Oy:stä.

Jussinniemi kertoo, että toimistoihin tilaaja puolestaan halusi geoenergiaa sekä kesällä että talvella tehokkaasti hyödyntävän lämmitys-jäähdytyskaton. Geoenergian hyödyntämiseksi tontille porattiin pohjarakennusvaiheen jälkeen seitsemän maalämpöporakaivoa.

– Lämmitys ja jäähdytys on integroitu ja automatisoitu niin, että eri huoneita voi samaan aikaan joko lämmittää tai jäähdyttää. Tämä on tarpeen erityisesti keväisin ja syksyisin, hän lisää.

kimet3Logistiikkatilojen lämmönlähteiksi valittujen kattosäteilijöiden vaihtoehtoina olivat alkuvaiheessa ilmalämmitys ja lattialämmitys. Ilmalämmityksen etuna kattosäteilijöihin verrattuna olisi ollut hiukan pienempi investointikustannus, mutta koko elinkaaren huomioon ottava, huolto- ja käyttökustannukset sisältävä kustannusvertailu käänsi ratkaisun kattosäteilijöiden eduksi.

– Kattosäteilylämmityksen lisäetuna on puhdas työympäristö, koska ilmaa ei pyöritetä, Jussinniemi perustelee.

Toimistoissa jäähdytys-lämmityspalkit asennettiin alakaton osaksi, mikä osoittautui Jussinniemen mukaan myös esteettisesti onnistuneeksi ratkaisuksi. Samalla täyttyi S1-luokan mukainen sisäilman laatukriteeri.

Lisäksi toimistojen jäähdytystä tehostettiin maaviileää hyödyntämällä. Tämä piti ottaa huomioon ilmanvaihdon mitoituksessa.

– Kaiken kaikkiaan energiankäytön ja muissa taloteknisissä ratkaisuissa oli tärkeää ottaa huomioon kohteen ominaispiirteet sekä tietysti käyttäjän toiveet. Siksi emme tukeutuneet valmiisiin perinteisiin ratkaisuihin, Jussinniemi sanoo.

Kaikki talotekniikkaurakat olivat aikataulultaan erittäin tiukkoja. Esimerkiksi sähköurakka, josta vastasi Zedimex Oy, pääsi alkamaan viime vuoden syys-lokakuun vaihteessa, ja valmista oli jo tammikuussa.

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail