Viimeisimmät julkaisut

Someron uimahalli

Tyyliä, iloa ja urheilumieltä

Someron kaupungin uusi uimahalli avaa ovensa syksyllä 2012 vesiliikunnan ja kilpauinnin harrastajille. Tarjolla on myös kylpylöistä tuttuja herkkuja kuten vesiliukumäki. Liikuntahallin yhteyteen rakennettu uimahalli tarjoaa terveyttä ja reippautta kaikille ikäluokille ja on samalla osa Someron kulttuuri- ja liikun-tapuistoa. Arkkitehtuuriltaan halli on raikas, valoisa ja avara.

SomeroUH_F_001aKaupunginjohtaja Leo Haltsonen toteaa tyytyväisenä, että Someron kaupunki on saanut hienon uimahallin.

– Vanha 1972 käyttöön otettu uimahalli olisi pitänyt peruskorjata. Vaihtoehtona oli se ja laajentaminen tai uuden hallin rakentaminen. Päätimme purkaa vanhan hallin ja rakennuttaa uuden. Somero on tunnettu uimareistaan ja tahdomme tarjota nuorille mahdollisuuden harjoitteluun ja kilpailemiseen kotikaupungissamme. Siksi hallissa on sähköisen ajanoton tekniikka. Siellä on niin ikään tuomaristolle oma aitio, josta he voivat seurata kilpailun etenemistä. Myös katsomo on mahdollista rakentaa, jos sille osoittautuu tarvetta.

Haltsonen kertoo, että alkusyksystä avautuva uimahalli on paikka, jossa voi myös nauttia kylpyläpalveluista ja harrastaa vesikuntoilua terapia-altaassa. Hallin vesipinta-ala on 2,5-kertainen vanhaan hallin allaspinta-alaan verrattuna.

– Mielestäni kaikki osapuolet saavat nauttia kiitoksen sanoista, sillä halli on tyylikäs. Arkkitehtitoimisto Jarmo Saarisen käden jälkeä oleva rakennus sointuu hyvin ympäristöönsä ja Aarne Ervin 1957 suunnittelemaan Kiiruun kouluun. Sisältä kuntalaiset eivät ole vielä päässeet näkemään Loiskeeksi kastettua uimahalliamme, mutta yleinen kiinnostus kertoo siitä, miten hartaasti sitä on odotettu, summaa kunnanjohtana Leo Haltsonen.

Uimahalli täydentää kaupunkirakennetta

SomeroUH_Uh_005Hankkeen suunnitteluvaiheessa Someron kaupunkia edustivat kaupunginjohtaja, tilakeskuksen päällikkö Jouni Elo ja rakennusmestari Kari Kostiander. Tukenaan heillä oli kunnan luottamushenkilöistä valittu ohjausryhmä.

– Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Jarmo Saarinen arkkitehtitoimisto Jarmo Saari-nen Oy:stä ja projektiarkkitehtina arkkitehti Kari Hanhiniemi. Ulkopuolisena asian-tuntijana on toiminut liikuntapäällikkö Jarmo Rosama Uintikeskus Ulpukasta Raisi-osta, kertoo Someron kaupungin tekninen johtaja Marko Mäkinen.

Kuten tämän päivän rakentamisen kulttuuriin kuuluu, oli Someronkin hallin suunnittelu- ja toteutusaikataulusta karsittu ”tyhjät” pois.

– Tämä piti suunnittelijat ja urakoitsijat kiireisinä, mutta hanke eteni muitta mutkitta ja on nyt päätöksessä. Osa istutuksista tehdään jo nyt, mutta muu pihamaa saa aset-tua yli talven. Toki rakennamme pihapinnat kaatokaltevuuksia myöten valmiiksi alkukesästä 2012, joten ensi vuonna edessä on enää nurmien istutus ja asfaltointityö.

Hanke toteutettiin jaettuna urakkana, jossa rakennusurakoitsija toimi pääurakoitsija-na ja sivu-urakat, putki-, ilmastointi-, sähkö-, rakennusautomaatio- ja vedenkäsittely-urakat alistettiin pääurakkaan. Pääurakoitsijoita oli hankkeessa kaksi. Perustamisen suoritti YIT. Rakennusurakasta vastasi Ojarannan Rakennus Oy.

Aikanaan urheilu- ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi kaa-voitetulla tontilla oli riittävästi jäljellä rakennusoikeutta, joten poikkeuksia kaavasta ei tässä suhteessa tarvittu.

– Uimahallin sijoittumisesta käytiin kuitenkin keskustelua suunnitteluvaiheessa. Päädyimme rakennuttamaan uuden hallin vanhan hallin paikalle. Näin kaupunkirakenteellisesti hyväksi todettu koulu-, liikunta- ja kulttuurikeskus säilyy toiminnallisena kokonaisuutena, Jouni Elo toteaa.

– Uusi uimahallirakennus täydentää ja tiivistää tilallisesti koulukeskuksen, palloiluhallin ja kirjastorakennuksen rajaamaa aukiota, jonka liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen tehokkuutta parannettiin. Alueen toiminnallisuutta parannettiin myös siten, että Kiiruuntien katulinjausta korjattiin suojaistutusalueen laajentamiseksi, pääsuunnittelija Jarmo Saarinen tiivistää alueen kehittämisestä.

Someron kaupunki on myös tehnyt päätöksen liikuntahallin korjaamisesta niin sisä- kuin ulkopuoleltakin.

Kaksi päällekkäisesti etenevää urakkaa

SomeroUH_Int_002Vastaava mestari Saku Kanasuo Ojarannan Rakennus Oy:stä kertoo, että hank-keeseen ryhdyttiin kahden päällekkäisesti etenevän urakan kanssa. Työnjohtajana toimi Marko Seitz, työmaamestarina Antoni Salminen ja hankinnoista vastasi Unto Hangas. Parhaimmillaan työmaalla on ollut 90 henkilön miehitys.

– YIT suoritti vielä osuuttaan, kun me tulimme mukaan hankkeeseen. Tämä tarkoitti sitä, että työmaalla teki työtä kaksinkertainen miehitys, jolla oli oma työorganisaa-tionsa, oma kalustonsa ja omat varastonsa sekä sosiaalitilansa, Saku Kanasuo tote-aa.

– Me suoritimme perustusten rakentamisen, eli muottien rakentamisen ja betonoin-nin, urakkaamme kuului niin ikään pohjalaatan eristäminen ja betonointi sekä maanpaineseinien rakentaminen, kertoo vastaava mestari Jussi Uusitalo YIT:stä.

Hankkeen primus motor eli mittamies oli Jorma Lehtonen. Nimenomaan tässä hankkeessa mittatarkkuus on ollut kriittinen tekijä: muun muassa liittyminen van-haan, muottien ja ovaalin tornin mittojen tarkkuus.

Valutöiden suorittamisen huolellisuutta ei voi uimahallirakentamisessa liioitella. Jos valu ei onnistu, se näkyy helposti kaakelointiurakan aikana.

– Käytimme paljon aikaa vaikeiden muotojen valujen täryttämisessä, kysehän ei ole pelkästään muodoista vaan vesitiiviydestä, Saku Kanasuo.

Osa muoteista valmistettiin konsernin omassa kattotuolitehtaassa. Suurin tuote-osakauppa oli lasi-teräs-julkisivun hankinta.

– Laatoitus oli suurin yksittäinen aliurakkamme. Työn suoritti Mestarilaatoitus Oy. Se, että laatoitustyö onnistui näin hyvin, on merkki siitä, että sitä edeltäneet työvaiheet on suoritettu huolella. Palaan jälleen siihen, että mittaaminen on ensisijaisen tärkeää tämäntyyppisissä hankkeissa: vesiliukuradan ympärille sijoittuva kylpylämäinen terapia- ja vesiviihdeallas muodostaa varsin monimuotoisen ja mietettä vaativan kaakelointikokonaisuuden. Myös simpukan muotoa muistuttavan tenava-altaan kaakelointi onnistui siksi, että kaakeloinnin alusta, altaan reunat ja kallistukset ja kaarrokset ovat juuri oikean muotoiset mitoiltaan, kertoo Saku Kanasuo.

Lasia ja ovaalimuotoa

SomeroUH_Uh_009Someron vanha uimahalli ei mitenkään riittänyt palvelemaan suurta kävijämäärää eli 50 000 60 000 henkilöä vuodessa puhumattakaan siitä, että siellä olisi ollut tarjolla moderneja uimahallipalveluja.

– 1970-lvulla suunniteltiin virtaviivaisia halleja, joissa oli allas ja se siitä. Myöskään liikuntaesteisten tarpeisiin ei kiinnitetty huomiota. Toivomuslistalla oli siis paljon uutta: 6-ratainen 25 metrin kansallisen tason määräykset täyttävä ja kiinteällä sähköisellä ajanottolaitteistolla varustettu kilpauintiallas, 8 x 10 metrin kokoinen lasten opetusallas, sekä vesiliukurata ja vesihierontapistein varustettu poreallas rentoutumista ja terapiatoimintaa varten, pääsuunnittelija Jarmo Saarinen toteaa.

Liikunta- ja monitoimihalli tuli jäsentää toisiinsa siten, että osa uuden uimahallin toiminnosta siirtyy siihen vapauttaen tilaa vanhassa hallissa, ja että asiakasvirta hallitaan yhdestä pisteestä molempiin rakennuksiin. Hyvä ja toimiva kokonaisuus oli määräävä tekijä arkkitehtuurin suhteen.

– Rakennuksen pohjan muoto on pääpiirteiltään neliömäinen ja rungoltaan se on syvä, sillä ahdas rakennuspaikka ja uuden uimahallin liittäminen vanhaan palloiluhalliin asettivat rajoituksia pohjaratkaisun suunnittelulle. Vaikka kattomuoto poikkeaakin palloiluhallin katon muodosta, niin saimme massan tasakattoratkaisulla matalammaksi ja näin paremmin sopeutumaan ympäristön mittakaavaan. Tasakattoisen massan dominantiksi suunniteltu pulpettikattoinen lasiovaali ja sen sisältämä vesiviihdeosasto liukuratoineen näkyvät houkuttelevana maamerkkinä kauas kyläraitille asti. Allas- ja aulatilat avautuvat ympäristöönsä suurten lasipintojen läpi. Näkymät sisälle parantavat orientoitumista jo hallia lähestyttäessä. arkkitehti Kari Hanhiniemi kertoo.

Pysäköintipaikat ovat välittömästi pääoven tuntumassa. Pääovi avautuu avaraan aulaan, jossa turkoosinsininen seinä herättelee ajatukset uintielämyksiin. Kaareva kassatiski on välittömästi pääsisäänkäynnin tuntumassa.

Kulunvalvontaportin jälkeen aulasta avautuu valoisa ja korkea lasikatteinen käytävä, joka syöttää liikenteen pukuhuoneisiin. Pukukaappien värit ovat trendikkäät, samat väriaiheet toistuvat lattialaatoituksen kuvioinneissa yksinkertaistettuna ja yhdistettynä heikkonäköisiä ohjaaviin linjakuvioihin.

– Hallin perusväritys on hillitysti valkoisen tukemaa sinivihertävää, jota on maustettu akustointirimoituksen luonnonpuupinnan lämpöisin sävyin. Allashuone aukeaa valoisana ja runsaat lasipinnat liittävät rakennuksen visuaalisesti pihamaan maisemaan. Kävijöiden huomio kiinnittyy palkkien lomassa aaltoilevaan sisäkattoon, joka heijastelee veden sinistä leikkiä. Silmän iloa antavat myös ovaali torni, ja sen syleilyssä oleva vesiliukurata viihdealtaineen, kertoo Jarmo Saarinen.

Kilpauintiallas rajaa allastiloja siten, että lähtökorokkeiden puoleiseen päähän muo-dostuu alue, jossa uimarit voivat muun samanaikaisen asiakasliikenteen häiritsemättä levitellä varusteitaan ja keskittyä suoritukseensa.

Aulasta on suora näkö- ja kulkuyhteys ison altaan vieressä olevalle alueelle, johon voidaan kytkettävin ja tarvittaessa varastotiloihin pinottavin irtotuolein järjestää paikat noin 60 katsojalle. Lisäksi isoa allasta ympäröivien ikkunoiden edessä olevat penkit palvelevat niin katsojia kuin kilpauimareitakin. Kilpauintia palvelee myös allashuoneen yläosaan sijoitettu pieni selostamo.

Vesiliukuradan ympärille sijoittuvan kylpylämäisen terapia- ja vesiviihdealtaan veden syvyyttä voidaan säädellä tarpeen mukaan kahteen eri korkeuteen. Terapia-altaassa on lisäksi eri korkeuksiin sijoitettuja porehierontasuuttimia ja erityyppisiä niskahierontasuihkuja. Erillinen poreallasta muistuttava porepenkki on sijoitettu vesiliukuradan alle silkkikasvien suojaan. Kylpylämäisen tunnelman kruunaa kaarisilta.

Lasten opetusaltaan viereisellä seinällä on penkki, johon ryhmät voivat kokoontua. Simpukan muotoa muistuttava tenava-allas on varustettu vettä suihkivalla helmellä.

– Lastenaltaan kiintoisia tapahtumia voi seurata tenava-altaan korotetun reunan yli, ja lastenaltaaseen laskeva pieni eläinaiheinen liukumäkikin rohkaisee siirtymään syvempiin vesiin, arkkitehti Kari Hanhiniemi toteaa.

Turvallisuus on uimahallin toiminnan perusta. Eri käyttäjäryhmät eivät saa häiritä toisiaan liiaksi ja valvojien on nähtävä esteettä tiloistaan, mitä hallissa kulloinkin tapahtuu.

– Siksi sijoitimme lattialtaan korotetun pyöreän lasivalvomon, josta on 360 asteen näkyvyys kaikkialle allashuoneeseen, keskeisesti lastenaltaan viereen, Kari Hanhi-niemi kertoo.

Betonin ja teräsrakenteiden rasituksen hallintaa

SomeroUH_Int_003Uimahalli on perustettu kokonaisuudessaan pieniläpimittaisille, 115 170 mm halkaisijaltaan oleville lyömällä asennetuille RR-teräsputkipaaluille, jotka toimivat tuki-paaluina. Paalujen kantavuus on varmistettu paalutuksen yhteydessä tehdyillä PDA-mittauksilla. Paalujen kärkitaso on yli 20 metrin syvyydessä mitattuna nykyisestä maanpinnasta, kertoo aluetoimiston päällikkö Kari Salmi Ramboll Finland Oy:stä.

Verrattaessa tämän päivän perustamistapaan esimerkiksi uimahallin viereinen ra-kennus, vanha kellariton monitoimitalo, on perustettu 13–15 metriä pitkille ko-heesiopaaluille savikerrostuman varaan.

– Uimahallin kellari ja altaat on paikalla valettu ja ne ovat vesitiivistä teräsbetonia. Altaissa ei siis ole erillistä vesieristystä. Allashuoneiden ja aulan kantavina pystyra-kenteina ovat betonielementtipilarit ja yläpohjan kantavina vaakarakenteina ovat esijännitetyt I-palkit sekä leukapalkit ja ontelolaatat, Kari Salmi kertoo.

Ilmastointikonehuoneen runkona ovat teräsputkipilarit ja teräsrakenteiset matalat WQ-palkit sekä ontelolaatat.

– Kellari seinineen toimii ”jäykkänä laatikkona” kellarin kattotason korkeudelle saak-ka. Kellarin kattotasosta ylöspäin rakennus on jäykistetty mastopilareina toimivilla betonielementtipilareilla ja jäykistävillä seinäelementeillä. Väli- ja yläpohjien ontelolaattatasot toimivat jäykistävinä tasorakenteina.

Yläpohjan ontelolaattatason päälle on rakennettu puurakenteinen tuulettuva matala ”ullakkotila”. Ruodelaudan päällä vesieristeenä on kumibitumikermikate ja sadevesi johdetaan katolta sisäpuolisen vedenpoistojärjestelmän kautta.

SomeroUH_Pusatec_01425 metrin uima-allas on rakennettu kantavien paikalla valettujen teräsbetonirakenteisten seinien varaan. Muut altaat on rakennettu pääosin paikalla valettujen peruspilareiden ja osin seinien varaan. Allashuoneen kantavina pystyrakenteina ovat betonielementtipilarit ja yläpohjan kantavina vaakarakenteina esijännitetyt I-palkit sekä leukapalkit ja ontelolaatat.

– Vesi painaa tuhat kiloa kuutiolta, eli esimerkiksi kahden metrin vedensyvyydellä altaan pohjaan kohdistuu kaksituhatta kiloa painoa per neliömetri vesikuormaa. Betonin tilavuuspaino on 2,5 kertaa suurempi kuin veden, toisin sanoen metrinen vesipatsas vastaa 0,4 metrin betonirakennetta. Altaiden pohjalaattojen paksuus on 0,3 m. Altaiden rakenteiden vahvuus määräytyy vesitiiviysvaatimuksista. Altaiden ympärillä olevien tasojen hyötykuorman mitoittavana lukemana on käytetty 400 ki-loa/m2 (4 kN/m2), Kari Salmi tiivistää.

Altaat on irrotettu muista rakenteista liikuntasaumoin ja perustettu omille perustuksilleen teräsputkipaalujen varaan. Näin menetellen altaiden perustusrakenteista ei ole muodostunut merkittävän järeitä.

– Tärkein ja vaativin rakennesuunnittelun osuus on allashuoneen kosteudesta ja kloorista johtuvan betonin ja teräsrakenteiden rasituksen hallinta. Haastavana suunnittelun yksityiskohtana on myös ollut monimuotoinen viihde- ja terapia-allas, sekä sen ympärillä olevat lasiseinät ja lasiovaalin kattorakenne, joka on kannateltu kahdelta betonipilarilta liimapuusormien varaan.

Vesi on nautinnon elementti

SomeroUH_Uh_015bLähtökohtana uimahallien veden laadun määrittelylle on terveydensuojelulaki 763 vuodelta 1994. Laitos on suunniteltava, sitä on pidettävä kunnossa ja hoidettava siten, että uimahallissa kävijöille ei aiheudu terveyshaittaa. Turvallisuuden lisäksi on kysymys viihtyvyydestä. Eri altaiden puhtaat ja sopivan lämpöiset vedet luovat osaltaan viihtyvyyttä.

Someron uimahallin osalla kaupunki päätti keskustelujen jälkeen suunnitteluttaa ja rakennuttaa perinteisen painesäiliön hiekka- ja hiilisuodatukseen. Menetelmä on pitkäikäinen sekä investointikustannuksiltaan ja käyttökuluiltaan edullinen.

– Kyseinen menetelmä on tunnettu jo yli sadan vuoden ajalta. Veden desinfiointiin käytetään klooria, kuten kaikissa Suomen uimahalleissa tehdään. Tämäkin on asetusteitse säädelty asia. Kloorin haittoja tässä kohteessa vähennetään käsittelemällä vettä UV-valolla. UV desinfioi ja hajottaa tehokkaasti ärsyttäviä kloorin reaktiotuotteita ja poistaa ärsyttävää ”kloorin käryä”, kertoo Pekka Orava Suomen Kylpyläsuunnittelu Oy:stä.

– Kun teknistä ratkaisua vedenkäsittelyyn valitaan, pitää ottaa huomioon investointikulut, veden puhdistustarve ja tavoitteet, joihin ratkaisua haetaan, sekä järjestelmän elinkaari. Investoinnin tulee olla kohtuullinen, laitosta on kyettävä helposti huolta-maan ja tarvittaessa muokkaamaan. Kohtuullisin huoltokuluin on saavutettava pit-kä käyttöikä. Puhdistetun veden tulee olla riittävän puhdasta käyttötarkoitukseensa.

Perinteinen avohiekkasuodatus, joka sekin on tunnettu jo yli sadan vuoden takaa, tai kalvosuodatustekniikka, joka on uudempi tulokas, olisivat toimineet Somerolla hyvin. Kalvosuodatuksessa vesi puristetaan erityismenetelmin huokoiseksi valmistetun muovikalvon läpi paineella. Kalvosuodatuksesta tällaisessa yhteydessä käytetään usein markkinointinimikettä ultrasuodatus, joka tavallaan määrittelee suodattimen erottelukykyä.

SomeroUH_Punta_010– Vedenkäsittelymenetelmien kehitys ei todellakaan ole pysähtynyt, vaan muutoksia tulee koko ajan. Arviolta kolmen vuosikymmenen kuluttua, kun Someron suodatusjärjestelmässä tullaan tekemään peruskorjaus, saattaa silloinen kaupungin johto päätyä uuden järjestelmän hankinnan kannalle, pohtii Pekka Orava alansa kehityk-sen vaikutuksesta hankintapäätöksiin.

Tämänkaltaisiin laitoksiin laaditaan erityistilannesuunnitelma, jossa huomioidaan ennakkoon muun muassa sähkö- ja lämmityskatkoksia ja veden saastumistapauksia. Tämänkin suunnitelman laatiminen perustuu lainsäädännön asettamiin velvoitteisiin. Näin suunnitellen ja ennakoiden mahdollisten häiriöiden vaikutus jää mahdollisimman vähäiseksi ja lyhytaikaiseksi.

Toki aina voi sattua sellaista, jota ei jostakin syystä ole osattu ennakoida.

– Kunhan yleistä siisteyttä, hyviä tapoja ja huolellisuutta noudatetaan, niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin toimesta, ovat uimahallit äärimmäisen turvallisia paikkoja ja liikuntapaikkoina suosittuja. Vuonna 2009 Suomessa tilastoitiin noin 35 miljoonaa uimahallikäyntiä. Mitä muuta liikuntapaikkatyyppiä kansalaiset yhtä ahkerasti käyttävät? Pekka Orava Suomen Kylpyläsuunnittelu Oy:stä alleviivaa.

Hyvä lopputulos vaatii hyvää valvontaa

Valvonnan merkitys korostuu, kun rakenteet ja ratkaisut eivät ole jokapäiväisiä.

– Valvonta on tärkeä osa-alue tällaisessa hankkeessa ja valvojan mukanaolo jo suunnitteluvaiheessa auttaisi sisälle hankkeeseen, mutta tämä ei aina toteudu. Meidän hankkeessamme valvojana toimi Kullervo Kuparinen ja hänellä on tunnetusti vankka osaaminen uimahallien ja kylpylöiden rakentamisesta, tekninen johtaja Marko Mäkinen summaa.

– Voin sanoa, että kokenut ammattilainen löytää suunnitelmistakin mahdolliset vir-heet ja osaa esittää myös vaihtoehtoisia toteutustapoja. Hän myös osaa esittää nämä asiat yhteishenkeä rakentavasti tilaajalle, suunnittelijoille ja urakoitsijalle, Kari Hanhiniemi täsmentää.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail