Viimeisimmät julkaisut

Solo Sokos Hotel Paviljonki Jyväskylä

Klassisen tyylikästä ja modernia ilmettä

Jyväskylän Solo Sokos Hotel Paviljonki on Suomen ensimmäinen kaupungin keskustassa sijaitseva messu- ja kongressikeskuksen yhteyteen rakennettu hotelli. Yhdeksänkerroksisen hotellin sisutukseen on kiinnitetty poikkeuksellisen paljon huomiota.

_DSC8025Jo Jyväskylän Solo Sokos Hotel Paviljongin aula kertoo, että vieras ei ole tullut ihan tavalliseen hotelliin. Pääsisäänkäynnissä katse kiinnittyy ensin näyttävään valoinstallaatioon istuinryhmän yläpuolella. Vasemmalla on suuri viherseinä ja sen edustalla suomalaista huippudesignia: Eero Aarnion pallotuoleja. Tyylikkään kokonaisuuden täydentää näyttävästi muotoiltu vastaanottotiski.

Keskimaa Osk:n kiinteistöjohtaja Matti Vihinen ja hotellinjohtaja Hannu Nirkkonen ovat syystäkin ylpeitä uudesta hotellistaan. Vihisen mukaan laatua lähdettiin hakemaan ja sitä myös saatiin.

– Tämä oli vaativa hanke, jossa vaikeusastetta lisäsivät Lutakon kaupunginosan erityispiirteet: lähelle maanpintaa nouseva pohjavesi sekä alueen tiivis rakentaminen, Vihinen toteaa.

Keskimaa teki aiesopimuksen hotellin rakentamisesta Jyväskylän kaupungin kanssa toukokuussa 2007. Tonttikauppa tehtiin vuonna 2008, minkä jälkeen otettiin vuoden aikalisä. Sen aikana Keskimaa laati tarkan markkinatilanneselvityksen, jonka pohjalta päätettiin rakentaa yhdeksänkerroksinen 170 huoneen hotelli.

– Kaava olisi mahdollistanut 1–2 kerrosta korkeammankin rakennuksen. Pohjarakenteet ja runko on tehty siten, että hotellia on mahdollista laajentaa 50 huoneella ilman, että toiminta häiriintyy, Vihinen sanoo.

Aikataulu piti hyvin

Hotellin rakennustyöt käynnistyivät lokakuussa 2010 pohjaveden pinnanalennuksella. Pontitus- ja paalutustyöt aloitettiin marraskuun alussa ja perustusten tekoon päästiin joulukuun puolivälissä.

Perustustyöt saatiin päätökseen huhtikuussa 2011, jolloin päästiin aloittamaan runkovaiheen elementtiasennus. Alimpien kerrosten kylpyhuone-elementtien asennukseen päästiin kesäkuussa, ja sisustusurakoitsija aloitti työnsä elokuussa ensimmäisen kerroksen ravintolasta.

Runkotyöt etenivät aikataulussaan siten, että vesikattotöihin ryhdyttiin syys–lokakuun vaihteessa. Runkovaihe valmistui lokakuussa ja julkisivutöihin päästiin käsiksi marraskuussa. Hotellin harjannostajaisia vietettiin 20. tammikuuta 2012 ja käyttöön valmis hotelli otettiin 19. kesäkuuta.

– Alusta lähtien tavoitteena oli, että hotelli olisi sataprosenttisesti valmis avajaispäivänä, eikä mitään viimeisiä fiksauksia tarvitsisi enää tehdä. Tämä heitti kolmella päivällä, joten mielestäni tavoite toteutui, Vihinen sanoo.

Noin 3000 automaatiopistettä

_DSC7626Koska rakentaminen tapahtui pohjaveden pinnan alapuolella, vaadittiin perustusten teossa äärimmäistä huolellisuutta. Paalutus- ja perustusvaiheista selvittiin Vihisen mielestä kuitenkin hyvin.

Hankkeen pääurakoitsijana toimi NCC Rakennus Oy. Lisäksi putki-, sähkö-, ilmastointi- ja sisustustyöt olivat erillisiä urakoita. Työssä haluttiin käyttää mahdollisimman paljon paikallisia keskisuomalaisia yrityksiä. Arkkitehteja oli kaikkiaan kolme ja valvojia neljä.

Hotelli on hyvin tekninen tuote, joten sen suunnittelu ja toteutus poikkeavat melkoisesti esimerkiksi toimistorakentamisesta. Muun muassa äänen hallinta on tärkeää, joten äänieristykseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Rakennushankkeessa olikin erilliset äänisuunnittelijat.

– Huoneiden tekniikka on keskitetty käytäviin. Jos esimerkiksi sähköissä tai wc:ssä on ongelmia, voidaan ne huoltaa siten, että asukasta ei tarvitse häiritä, Vihinen kertoo.

Sokos Hotel Paviljongissa on noin 3 000 automaatiopistettä, mikä tuo lisähaastetta valvomotoimintaan. Kaikilla Keskimaan kiinteistöillä on keskitetty valvonta.

Tontin ahtaus toi omat vaikeutensa

Vihisen mukaan rakennuksen ulkoseinä on käytännössä tontin raja. Kun vieressä rakennettiin samaan aikaan Technopolis Oyj:n Innova 2 -toimistokiinteistöä sekä maanalaista pysäköintitaloa oli selvää, että varastointi tuotti hankaluuksia. Niistäkin selvittiin, kun työmaa eli ja mukautui ympäröivän infrastruktuurin muutosten myötä.

– Ahtaus merkitsi esimerkiksi sitä, että torninosturille oli vain yksi paikka, eikä sitä voinut siirtää, Vihinen valottaa.

Messu- ja kongressihotellin rakentaminen on osa Jyväskylän Paviljongin kokous- ja tapahtumaverkoston kehittämissuunnitelmaa. Paviljongin Master Plan 2015 sisältää messu- ja kongressikeskuksen laajentamisen, pysäköintitalojen ja hotellin lisäksi Lutakon alueen aukioiden ja Jyväskylän sataman liittämisen kiinteäksi osaksi Paviljonkia.

– Hotellin sijainti Jyväskylän keskustassa matkakeskuksen vieressä on erinomainen. Hotellin yhteydessä toimii yksi Suomen vilkkaimmista messu- ja kongressikeskuksista. Teemme paljon yhteistyötä Jyväskylän Messut Oy:n ja Jyväskylän Kongressikeskus Oy:n kanssa, Vihinen sanoo.

– Tapahtumamatkailu on meille tärkeää. Esimerkiksi Jyväskylän Neste Ralli on ainoa MM-ralli maailmassa, jonka kilpailukeskuksen keskellä toimii hotelli, hän jatkaa.

Yökerhon tilalla kuntosali

_DSC7625Solo Sokos Hotel Paviljongissa on 170 tilavaa huonetta, joista kuusi on sviittiä. Niistä avautuu huikeat näkymät Paviljonki-aukion yli Jyväskylän satamaan ja Jyväsjärvelle. Pohjakerroksessa toimii 150-paikkainen italialaisravintola Trattoria Aukio. Toisessa kerroksessa on hotellin aamiaisravintola, joka toimii myös tilausravintolana.

– Hotellissa ei ole yökerhoa, vaan valitsimme toisenlaisen toimintamallin. Ylimmässä kerroksessa on noin 100 neliön hyvin varusteltu kuntosali sekä pelitila, josta löytyy muun muassa golfsimulaattori, hotellinjohtaja Hannu Nirkkonen kertoo.

Kattokerroksessa sijaitsevat myös naisten ja miesten saunat sekä 22 hengen tilaussauna saunabaareineen.

Se on kaupungin suurin tilaussauna, joka on mitoitettu sellaiseksi, että jääkiekkojoukkue mahtuu sinne hyvin juhlimaan mestaruuttaan, Nirkkonen heittää.

Kaava määräsi rakennuksen muodon

Paviljonki-hotellin pääsuunnittelija oli arkkitehti Kari Somma Arkkitehtitoimisto CJN Oy:stä. Lutakon alue oli Sommalle jo pitkältä ajalta tuttu. Hän on suunnitellut muun muassa Jyväskylän Paviljongin auditorio-osan sekä laatinut Lutakon Master Planin.

– Olen lopputulokseen todella tyytyväinen. Tästä tuli juuri sellainen talo kuin piti. Alueen kaava määräsi rakennuksen L-muodon, ja kaava puolestaan pohjautui Master Planiin. Mielestäni muoto on tähän paikkaan ihanteellinen. Toinen siipi rajaa kauniisti Paviljonki-aukiota ja useasta huoneesta saatiin näkymä Jyväsjärvelle, Somma sanoo.

Kunhan satamaan vievän aukion väliaikainen asfaltti vaihtuu kiveykseen ja istutuksiin, on kokonaisuus todella upea. Valitettavasti maanalaisen pysäköintitalon vuoksi aukion pinta nousi sen verran, että hotellin edestä ei enää näy vettä, hän jatkaa.

Lutakko on Kari Somman mukaan kaupunkikuvallisesti vaativa paikka. Haastavaksi rakentamisen tekee se, että toimitaan pohjaveden pinnan alapuolella. Vielä jokunen vuosi sitten Lutakkoon ei esimerkiksi kellareita saanut edes rakentaa.

– Hotellin suunnittelu on aivan oma taiteenlajinsa. Alakerrosten huolto- ja henkilöliikenne on mietittävä tarkkaan. Sama koskee ravintoloita ja vaikkapa huonekorkeuksia. Lisäksi kaikki pitää pystyä toteuttamaan kustannustehokkaasti, mutta normaalia laadukkaammin, hän muistuttaa.

Klassisen tyylikästä

_DSC7514Sisustusarkkitehti Kaisa Blomstedt ja Katja Lampinen Studio Kaisa B Oy:stä vastasivat Paviljonki-hotellin aulan, kerroskäytävien ja huoneiden sisustuksesta. Blomstedt kiittää tilaajana ollutta Keskimaata ennakkoluulottomasta, avoimesta ja kannustavasta suhtautumisesta suunnittelijan ajatuksiin.

– Hyvä esimerkki tästä on Suomessa ensimmäisiä kertoja hotellihuoneissa käytetty punottu vinyylimatto. Asiakkailta myönteistä palautetta saaneen maton hygienia-, paloturvallisuus- ja muut ominaisuudet testattiin tarkkaan, Blomstedt sanoo.

Koska hotelliprojektit ovat useiden vuosien mittaisia, täytyy sisustussuunnittelijan pystyä näkemään tulevaisuuteen. Suunnittelija ei voi seurata aloitusajan trendejä. Muuten vaarana on se, että hotelli on jo avaamispäivänä vanhanaikainen.

Kaisa Blomstedt ei usko ”vau-sisustukseen”, koska sellainen tuottaa halutun reaktion vain kerran. Paviljonki-hotellin sisustus pohjautuu klassisen tyylikkääseen, kodikkaaseen ja iloiseen ilmeeseen, jota piristävät modernit yksityiskohdat. Näistä hyvä esimerkki on aulaa hallitseva isoista lieriöistä tehty kattovalaisin.

– Itse pidän erityisesti aulan viherseinästä ja sen vieressä olevista Eero Aarnion pallotuoleista. Suomalainen huippudesign sopii erityisen hyvin messu- ja kongressihotelliin, jonka asiakkaat matkustavat maailmalla paljon, Blomstedt sanoo.

Huoneet ovat rauhallisia ja harmonisia. Asukkaat kaipaavat hotellihuoneelta erityisesti hyvää sänkyä ja toimivia tilaratkaisuja. Juuri näihin puoliin Kaisa Blomstedt halusi panostaa.

Vanhojen kattiloiden uusi elämä

Hotellin ravintola- ja kokoustilojen sisustuksesta vastasi sisustusarkkitehti Hanna Gullstén Sisustusarkkitehtitoimisto Gullstén-Inkinen Oy:stä. Solo Sokos Hotel Paviljongin italialaisravintola sijaitsee pohjakerroksessa ja aamiaisravintola toisessa kerroksessa.

Alakerran ravintolaa Gullstén kuvaa moderniksi ja lämminhenkiseksi tilaksi, jossa oman lisänsä tunnelmaan tuo pizzauunista näkyvä tuli. Värimaailmasta löytyy mustaa ja punaisen sävyjä.

– Toisen kerroksen ravintola on valoisa ja raikas. Sen ilme sopii paremmin hotellivieraiden aamiaistarjoiluun. Koska aamiaisravintola toimii myös tilausravintolana, oli tilojen muunneltavuus tärkeää, Gullstén kertoo.

Pirteän lisän aamiaisravintolaan tuovat vanhoista kattiloista ja mehumaijoista tehdyt valaisimet. Tarvikkeita lamppuihin piti etsiä kirpputoreilta eri puolilta Suomea.

Hotellin suunnittelu käynnistyi jo vuoden 2008 lopulla, mikä teki projektista poikkeuksellisen. Koska aikaa suunnittelun alusta toteutukseen kului näin paljon, ei kaikkia alkuperäisiä pintamateriaaleja enää ollut saatavilla.

– Moni asia suunniteltiin tavallaan kahteen kertaan, eikä kaikkia ideoita pystytty enää toteuttamaan. Lopputulos oli tästä huolimatta hieno, Gullstén sanoo.

Ihmismassojen ja liikenteen sovittamista

_DSC8002Pääurakoinnista vastanneen NCC Rakennus Oy:n työpäällikkö Ilkka Kujala sanoo, että uusi hotelli on Jyväskylässä sangen harvinainen tapaus. Edellisestä kokonaan uudesta hotellista on kulunut parikymmentä vuotta.

Kyseessä oli yhdeksänkerroksinen rakennus, joka tehtiin Lutakon hankalissa olosuhteissa. Kun lisäksi tilaajan laatuvaatimukset olivat todella korkealla, riitti projektissa haastetta.

– Pääurakoitsijan lisäksi työmaalla toimi lukuisia ali- ja sivu-urakoitsijoita. Koko paletin aikatauluttaminen ei ollut helppoa, mutta koko porukka onnistui hyvin, Kujala sanoo.

Tiiviisti rakennettu ja ahdas ympäristö teki varastoinnista ja logistiikasta vaikeaa. Messukeskuksen ihmismassojen ja työmaaliikenteen yhteensovittaminen ei olisi onnistunut ilman kaikkien osapuolten tiivistä yhteistyötä.

Rakennustyöt kestivät noin 18 kuukautta. Kujalan mukaan projekti voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan. Ensimmäiset kuusi kuukautta tehtiin perustuksia ja kellaria, jotta päästiin pohjaveden yläpuolelle.

– Toinen puolivuotiskausi oli runko- ja vesikattovaihetta, jolloin asennettiin noin 2 500 elementtiä. Parhaimmillaan työmaalle tuli yli 30 elementtirekkaa päivässä. Paviljongin yleisötapahtumien aikaan rekkaliikenne piti aikatauluttaa todella tarkkaan, Kujala sanoo.

Viimeiset kolme kuukautta kului sisustamisessa ja talon käyttövalmistelussa. Koska tilaajalla oli korkeat laatuvaatimukset, eivät sisustusmateriaalitkaan olleet mitään perustavaraa.

– Luovutusvaihe kesti noin kaksi kuukautta. Käyttövalmistelun aikana talon tekniikkaa mitattiin, testattiin ja säädettiin huolellisesti. Mikään ei saanut olla kesken, kun hotelli avasi ovensa asiakkaille.

Kellarikerroksessa riitti haastetta

Hotellihankkeen rakennesuunnittelijana toimi Vahanen Jyväskylä Oy. Toimitusjohtaja Reino Hiltunen sanoo, että rakennus on perustettu noin 25-metrisille teräsputkipaaluille. Kellarikerroksessa on kaksi väestösuojaa ja teknisiä tiloja. Kellarista on yhteys uuteen maanalaiseen pysäköintitaloon.

– Koska kellarikerros on pohjaveden pinnan alapuolella, mitoitettiin rakenteet vedenpaineelle. Kellarin seinät ja kantava alapohja tehtiin massiivisina vesitiiviinä teräsbetonirakenteina. Paaluanturat ovat osa kellarikerroksen ja ensimmäisen kerroksen pohjalaattaa, Hiltunen kertoo.

_DSC7567Kellarin pohjalaatan ja varsinaisen lattian väliin tuli salaojakerros. Lattioiden alustäytöt tehtiin vasta sen jälkeen, kun pohjavesi voitiin nostaa rungon etenemisen myötä lopulliseen korkeuteen mahdollisten vuotojen selvittämiseksi.

– Kellarin rakenteiden haasteellisin kohta oli niiden liittäminen aikaisemmin vesitiiviisti rakennetun Paviljongin pysäköintitalon rakenteisiin. Liittymäkohdan tuli joustaa pystysuunnassa, mutta olla samalla vesitiivis. Rakentamisajankohdaksi sattui vielä pakkaskausi, Hiltunen sanoo.

Hotellin kantavina pystyrakenteina ovat teräsbetoniset pilarit ja seinät. Tasojen kantavat vaakarakenteet koostuvat pääsääntöisesti Delta-palkeista ja ontelolaatoista. Rungon jäykistyksen hoitavat porras- ja hissitornien sekä päätyjen teräsbetoniseinät.

Ulkoseinät ovat pääosin betonipintaisia sandwich-elementtejä, jotka verhottiin tiililaatoilla. Sandwich-elementti eristää hyvin ääntä ja se toimi samalla työnaikaisena sääsuojana.

Tiukat sisäilma- ja energiatehokkuusvaatimukset

Talotekniikan pääsuunnittelusta vastannut Granlundin toimitusjohtaja Jukka Vasara sanoo, että Paviljonki-hotellin suunnittelun lähtökohtana oli korkeat sisäilma- ja energiatehokkuusvaatimukset. Sisäilman laatutavoitteeksi asetettiin S2-taso.

– Simuloimme rakennuksen energiatehokkuutta ja sisäilmaolosuhteita todella tarkkaan. Testasimme erilaisia ikkunoita ja aurinkosuojuksia sekä niiden vaikutusta energiatehokkuuteen. Kaikissa ilmanvaihtokoneissa on tehokas lämmön talteenotto, myös keittiöiden poistoilmakoneissa. Tämä mahdollistui keittiöhuuvien tehokkaiden rasvasuodattimien ansiosta, Vasara toteaa.

Hotellihuoneissa ei ole ikkunoiden alla lämpöpattereita. Ainoastaan sviittien isojen ikkunoiden alle patterit laitettiin varmistamaan, ettei vetoa synny missään olosuhteissa. Ilmastointimoduulit huolehtivat hotellihuoneiden lämmityksestä ja jäähdytyksestä ilman häiritsevää ääntä.

Koko talo on jäähdytetty, ja jäähdytystä voidaan säätää tilakohtaisesti. Talon lämmitysteho on 2,8 megawattia ja jäähdytysteho 460 kilowattia. Energiankulutus on 220 kilowattituntia bruttoneliötä kohti ja energiatehokkuusluku C, mikä on erittäin hyvä tulos rakennuksessa, joka on toiminnassa 24 tuntia vuorokaudessa ympäri vuoden.

– Ulko-ovien edessä on lumensulatusjärjestelmä, joka toimii kaukolämmön paluuvedellä. Näin sulatus ei kuluta primäärienergiaa, Vasara kertoo.

Huomio myös ulkovalaistukseen

_DSC7602Granlundin projektipäällikkö Seppo Mäkelä sanoo, että hotellin valaistuksessa on hyödynnetty uusinta tekniikkaa. Koska Jyväskylä on valon kaupunki, panostettiin ulkovalaistukseen erityisen paljon. Ratkaisut hyväksytettiin etukäteen kaupungin virkamiehillä.

Ravintolan terassilla valaisinpilarit ja kaiuttimet on integroitu. Kun musiikki tulee ihmisen vierestä seinäkaiuttimen asemesta, ääni on korvalle miellyttävämpi ja selvitään pienemmillä äänitehoilla.

– Sisävalaistuksessa käytimme uusinta himmennettävää led-tekniikkaa. Ohjauksissa on KNX-väylä-ohjausjärjestelmä, jolla ohjataan myös valaistusta. Esimerkiksi ravintoloihin on ohjelmoitu valmiiksi erilaiset valaistustilanteet eri tilaisuuksiin, Mäkelä toteaa.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail