Viimeisimmät julkaisut

SOK:n Sipoon logistiikkakeskus

Miljoonan kuution automatisoitu vähäpäästöinen logistiikkakeskus

Sipoon Bastukärrin teollisuusalueelle on valmistunut S-ryhmän uusi käyttötavaran logistiikkakeskus. Kymmenen eduskuntatalon kokoinen, pitkälle automatisoitu logistiikkakeskus on monella tavoin ainutlaatuinen hanke Suomessa. Kiinteistö saa energiansa 95 -prosenttisesti uusiutuvasta energiasta. Sipoon uuteen logistiikkakeskukseen siirretään SOK:n vanhan Hakkilan logistiikkakeskuksen toiminnot.

Sk_005Teksti: Jari Peltoranta Kuvat: Matti A. Kallio

– Sipoon logistiikkakeskus eroaa Hakkilan varastosta kuin yö päivästä. Tämä on pitkälle automatisoitu logistiikkakeskus, kun Hakkilan toiminta perustui käsikeräilyyn. Näin pitkälle viety automaatio on aivan uutta koko Suomessa tässä mittaluokassa. Kuutioissa mitattuna tämä on Suomen suurimpia logistiikkakohteita. Täällä käsitellään kaiken kokoisia ja muotoisia tuotteita. Tuotenimikkeitä on yli puoli miljoonaa, SOK:n rakennuttajapäällikkö Juha Äijälä kertoo.

Uuden logistiikkakeskuksen myötä muutettiin samalla koko S-ryhmän toimintamallia. Tavarataloista ja Prismoista on takaliiketoiminta ja takavarastot siirretty mahdollisimman suurelta osin Sipoon logistiikkakeskukseen. Hinnoittelu, turvamerkinnät, erillispakkaamiset ja myyntikunnostus tehdään nyt pääsääntöisesti valmiiksi jo logistiikkakeskuksessa.

SK_uudet_013

Yli 5000 betonielementtiä

Laajassa kohteessa on suuret maarakennustyöt. Erilaisia kaivuu- ja louhintamassoja syntyi noin 250 000 tonnia. Mitään ei viety pois, vaan kaikki käytettiin rakentamisen yhteydessä paikan päällä. Maarakennustöistä ja alkuvaiheen perustusrakenteista vastasi Maarakennusliike Lehtonen Oy.

Itse logistiikkarakennus on betonirunkoinen. Yläpohjassa on käytetty kevennettyä TT-laattaa. Julkisivun sokkelissa on kolmen metrin korkuinen vahvempi betonielementti ja muuten julkisivussa on käytetty tummanharmaita Ruukin pelti-villa-pelti -elementtejä. Vesikatossa on yksikerroskate.

– Alkuvaiheessa kaikki katsoivat ensin A3-kokoisista piirustuksista, että onpas tässä paljon pilareita. Vasta sitten huomasivat, että pilariväli oli normaali. Rakennuksen koko hämäsi, kohteen pääsuunnittelijana toiminut rakennusarkkitehti Juha Heiska Parviainen Arkkitehdit Oy:stä havainnollistaa hankkeen kokoa.

Heiskan mukaan suuren mittakaavan ongelma on arkkitehdin kannalta siinä, että toistokerroin on aina valtavan suuri, vaikka keksisi mielestään jonkun hyvän ratkaisun. Jos ratkaisu maksaa euron enemmän kuutiolta, siitä tulee miljoonan euron lisälasku koko rakennuksessa. Siksi ratkaisujen pitää olla perinteisiä ja koeteltuja. Suuressa kohteessa ei muutenkaan uskalla käyttää riskialttiita prototyyppiratkaisuja.

SK_uudet_005– Mittakaavan vuoksi rakennukseen piti sijoittaa myös henkilömitoitusta suurempi määrä wc-tiloja. Muuten vessareissusta olisi voinut tulla kilometrin lenkki, Heiska naurahtaa.

– Äkkiseltään näyttää, että tämä on iso ja toistuva rakennus. Betonielementtien toistuvuus oli kuitenkin hyvin pieni. Teimme tähän kohteeseen myös elementtisuunnittelun ja laskimme, että tässä oli kaikkiaan yli 5000 betonielementtiä, kertoo kohteen rakennesuunnittelusta vastannut Mikko Sirén Narmaplan Oy:stä.

Sirénin mukaan suunnittelutyötä tehtiin paljon itse rakentamisen aikana. Samaan aikaan tehtiin perustustöitä, rungon nostoa ja sisävalmistustöitä rakennuksen eri päissä. Kaikkia osa-alueita suunniteltiin vielä rakentamisen aikana.

– Rakennuksen runko- ja pilarijako lyötiin ensin lukkoon. Mittavan 160 geoenergiakaivon sijoitukset ja putkistojen vedot mentiin sitten rungon asettamilla ehdoilla. Mallinnus tehtiin Tekla struktures 3D-ohjelmalla, ja pääsimme näin lähes virheettömään suoritukseen, Sirén kertoo.

Rungon jäykistys oli ongelma, kun hyllyjärjestelmän sisälle ei oikein voinut jäykistystä tehdä. Jäykistys tehtiin tilansäästön vuoksi ulkopuolelle päätyihin teräsristikoilla. Samalla punaiset ristikot toimivat suuren massan koristeaiheena.

SK_uudet_009

Valtava logistiikka-automaatio

Hankkeen suunnittelu käynnistyi 2008 keväällä, mutta kaavavalitukset viivästyttivät työn etenemistä puolella vuodella. Itse rakentaminen aloitettiin marras-joulukuussa 2009. Rakentaminen ja talotekniikkatyöt olivat koko ajan kytköksissä keräilyautomaatiojärjestelmien rakentamisen kanssa. Talotekniikka tehtiin viimeisenä vaiheena automaatiojärjestelmien valmistumisen mukana.

Suuri osa 70 000 neliön päärakennuksesta täyttyy valtavista, yli 20 metriä korkeista varastoautomaatiorakennelmista. Logistiikka-automaation on toimittanut saksalainen Witron-yhtiö. Osa rakennuksesta on automaattivarastoa, osa korkeata lavavarastoa. Niille on jäänyt vielä vähän laajennusvaraakin.

– Valtava keräysautomaatiojärjestelmä on logistiikkakeskuksen kaikkein suurin yksittäinen toimitus, hinnaltaan suurempi kuin itse varsinainen rakennusurakka. Kokonaisinvestointi oli laiteautomaatioineen 150 miljoonaa euroa. Tarkemmin emme halua eritellä tätä hanketta, Äijälä toteaa.

Osassa rakennusta on kerroskorkeus jaettu kahteen kerrokseen. Toisessa kerroksessa on lähinnä aputiloja ja toimistotiloja.

Automaatiojärjestelmien väleissä sijaitsevilla keräilytasoilla on ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmät automaatiohyllyjen väleissä. Samoin itse hyllyjärjestelmissä on suuret määrät erilaisia sprinklauslaitteita. Nämä vaikuttivat rakentamisen kokonaisaikatauluun.

Yläpohjaan on tehty valmiiksi kiskoilla liikkuvat huoltokelkat, joiden avulla voidaan hoitaa kaikki yläpohjan alueelle kohdistuvat huoltotyöt. Jokaisessa moduulivälissä on oma kattokelkka. Hallin vapaa korkeus on 22 metriä, mutta keräilyautomaatiojärjestelmä nousee niin korkeaksi, että kelkat saatiin juuri ja juuri sovitettua paikoilleen.

Sk_010

Suuri lattiaurakka

Lattiat tehtiin työsaumattomina kutistumakompensoidusta kuitubetonista. Normaalit liikuntasaumat toki tarvittiin tässäkin kohteessa. Työsaumattomuuden ansiosta voidaan suuressa tilassa ajaa trukeilla tavallista suuremmilla nopeuksilla. Kalustokin kestää paremmin tasaisella lattialla. Lattiaurakan teki Primekss Suomi Oy.

– Laajat kuitubetonilattiat olivat varmasti rakennusteknisesti yksi haastavimmista osuuksista tässä kohteessa. Työ onnistui erinomaisesti, kertoo kohteen päävalvojana toiminut Timo Laakkonen Projektipalvelu Tila Oy:stä.

– Lattioiden tekemisellä oli kiire syksyllä 2010, koska lattiat piti saada laadullisista syistä tehtyä ennen pahinta talvea, jotta muut työt päästiin tekemään lattian päältä ja halli saataisiin valmiiksi automaatioasennuksen aloittamista varten, toteaa projektinjohtourakoitsijana toimineen Lemminkäinen Talo Oy:n työpäällikkö Kim Bono.

Rakennusaikaisessa lämmittämisessäkin oli haastetta, kun miljoona kuutiota tilaa pitiSk_011
lämmittää väliaikaisilla lämmittimillä ensimmäisenä talvena. Ulkona oli öljykontit ja lämpö jaettiin puhaltimilla. Kulunut talvi mentiin sitten jo varsinaisella kiinteällä lämmitysjärjestelmällä, Laakkonen sanoo.

Samaan kokonaisuuteen kuuluvat porttirakennus ja aputoimintarakennus sekä huoltorakennus häviävät suuren hallin vieressä lähes kioskeiksi, vaikka esimerkiksi aputoimintarakennus on ihan hyvän kokoinen rakennus sinänsä, noin 1300 k-m2.

Sipoon logistiikkakeskuksen energiantuotantoa varten rakennettu geobiohybridienergialaitos on esitelty Projektiuutisten numerossa 6/2011.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail