Viimeisimmät julkaisut

Snowpanda House

Pandatalo on rakentajilleen ikimuistoinen projekti

Jättiläispandat Lumi ja Pyry saapuivat Kiinasta Suomeen 18. tammikuuta mediamylläkän keskelle. Ennen eläinten saapumista rakennusalan ammattilaiset tekivät tiivistä työtä parin vuoden ajan kodin rakentamiseksi pandoille.

« 1 / 2 »

Teksti: Timo Sillanpää | Kuvat: Petteri Kivimäki

Ähtärin pandatalon rakentaminen opetti monelle rakennusalan ammattilaiselle paljon uutta bambuilla herkuttelevista jättiläispandoista. KVRurakoitsijana toimineen Lemminkäinen Talo Oy:n aluepäällikkö Anssi Mäkelä kertoo lukeneensa kotonaankin teosta ”Guidelines for the Housing and Husbandry of the Giant Panda” ymmärtääkseen pandoja.

Pandatalo eli Snowpanda House on ennen kaikkea isopandojen koti, mutta yleisön viihtymiseksi sieltä löytyvät myös kahvila-ravintola terasseineen, matkamuistomyymälä sekä tietysti pandojen katselutila.

– Suomessa ei aikaisemmin ole rakennettu pandataloa, mikä oli suurin haaste projektin alkuvaiheessa, Mäkelä sanoo.

– Suunnittelun pohjaksi kävimme Hollannissa Ouwehandsin eläintarhassa katsomassa Pandasian ratkaisuja, mutta Ähtärissä asiat on toteutettu monestakin näkökulmasta eri tavalla. Ähtärissä on mielestäni jopa Ouwehandsia paremmin otettu huomioon yleisön mahdollisuus seurata pandoja.

Suurin haaste rakentamisessa olivat erityisratkaisut, joilla mahdollistettiin optimaaliset olosuhteet pandoille. Koska pandat saavat lähes vapaasti liikkua sisä- ja ulkotilojen välillä, oli kehitettävä ratkaisuja muun muassa lämmön ja kosteuden tasaiseen ylläpitoon.

– Mistään ei voinut tilata valmista pandateknologiaa, vaan olemassa olevaa teknologiaapiti soveltaa pandojen tarpeita ajatellen, Mäkelä toteaa.

Monipuolista talotekniikkaa

Granlund Oy:n talotekniikkasuunnittelun projektipäällikkö Vikke Niskasen mukaan kohde on talotekniikan näkökulmasta monipuolinen kokonaisuus. Pandatilojen ulkopuolella talotekniikka on kuitenkin tavanomaista.

– Haasteellisimpia kysymyksiä talotekniikan suunnittelussa olivat pandatilojen ilmanvaihdon ja olosuhteiden hallinta.

Panda ei pidä liian kuumasta eikä kylmästä. Siksi pandatilojen maksimilämpötila kesällä on 25 astetta ja talvella 10. Lisäksi pandat viihtyvät kosteassa.

– Eläintiloissa ilman suhteellinen kosteus on 50–60 prosenttia. Kosteutta ylläpidetään korkeapainesumuasemalla, joka puskee ilmaan kosteutta suuttimien kautta. Sisätarhoja lämmitetään ja viilennetään ilmanvaihtokoneen avulla, Niskanen kertoo.

Pandojen katselutilaa ei ole kokonaan erotettu lasiseinällä itse pandatilasta, joten myös katselutilassa on normaalia korkeampi kosteus.

– Professori Jukka Salo antoi suunnittelijoille arvokasta taustatietoa, jota ilman emme olisi pystyneet luomaa pandoille oikeanlaisia olosuhteita, Niskanen toteaa.

Myös yleisötilojen alapuolella olevan bambujen 20-neliöisen säilytystilan olosuhteet on tarkasti määritelty. Lämpötilan pitää olla ympäri vuoden viisi astetta ja suhteellisen kosteuden 90 prosenttia, jotta Hollannista tuotava bambu säilyy.

Alakerran laboratorio- ja huoltotiloista löytyy myös keskoskaappi, sillä pandojen toivotaan lisääntyvän Ähtärissä. Viemäröinnin kautta voidaan seurata naaraspandan virtsan hormonitasoja, mikä on tarpeen kiima-ajan määrittämiseksi.

Pandatilojen talotekniikka on mitoitettu toimimaan kovissakin pakkasissa. Ulkotiloihinpääsyä varten tehtiin moottoroitu luukku, joka toimii liiketunnistimen avulla. Eläintenhoitajat voivat halutessaan sulkea luukun toiminnan. Jotta pandojen liikkuminen sisä- ja ulkotilojen välillä ei aiheuttaisi suurta lämmönhukkaa, luukkujen yhteydessä on ilmaverhokojeet. Pandojen seurantaa varten on asennettu videovalvonta.

Rakennuksessa on kuusi ilmanvaihtokonetta ja neljä huippuimuria erillispoistoille. Keittiön tarpeista huolehtii oma ilmanvaihtokone. Pandatilojen lämmitys hoidetaan ilmalämmityksellä, muissa tiloissa lämmönjaossa hyödynnetään vesikiertoisia lämmityspattereita.

– Kaikkien tilojen iv-koneissa on lämmön talteenotto, myös keittiön rasvakanavassa, Niskanen kertoo.

Rakennuksessa on runsaasti kasvillisuutta, joten kasvien kosteus- ja lämpöolosuhteet oli suunniteltava optimaalisiksi. Osa viherkasveista on automaattisessa kastelujärjestelmässä, jossa kasteluvesi on termostaattiohjatusti 17-asteista. Kasveilla on myös lämmitettäviä kasvualustoja.

Tilaaja halusi, että pandatalo on energiatehokas ja ekologinen. Rakennuksen lämmitys ja jäähdytys on toteutettu mittavalla maalämmitysjärjestelmällä: 300 metriä syviä porakaivoja on kaikkiaan 12.

– Järjestelmä on mitoitettu siten, että huippupakkasten aikana käyttöön otetaan myös sähkölämmitys. Ratkaisulla optimoitiin maalämpöjärjestelmän investoinnit, Vikke Niskanen kertoo.

Suunniteltu Suomen luontoon

– Kun Lemminkäisen Anssi Mäkelä soitti minulle ja kysyi kiinnostustani kohteeseen, ajatus oli, että tähän on pakko lähteä mukaan hankkeen ainutkertaisuuden vuoksi, arkkitehti Jyrki Jääskeläinen Arkkitehtitoimisto Jääskeläinen Oy:stä kertoo.

Jääskeläisen mukaan lopputulos istuu hyvin luontoon sekä lähiympäristön muihin rakennuksiin.

– Ähtärin eläinpuiston rakennukset ovat väritykseltään metsänvihreitä. Halusin kuitenkin,että pandatalo erottuu erityislaatuisuutensa vuoksi muusta rakennuskannasta.

Puupaneelin väriksi valittiin siksi kaarnanruskea väri, sisäänkäyntien kohdalla väri on vihreä.

Puupaneelin kanssa vuorottelee liuskekivipinnoite. Lehtikuusta on käytetty materiaalina terassilla, josta aukeaa näkymä Ähtärijärvelle.

– Korkeuserot aiheuttivat jonkin verran haasteita 10 000 neliön suuruisen tontin kulkureittien suunnitteluun, Jääskeläinen kertoo.

Myös rakennuksen sisällä on runsaasti puu- ja kivipintaa sekä viherseiniä. Hollannin Pandasiaan verrattuna suurin ero on se, että yleisö voi olla samassa tilassa pandojen kanssa. Tilan kosteus ja valaistus luovat arkkitehdin mukaan kokonaisvaltaisen kokemuksen pandoista.

– Halusimme, että rakennuksen ulkoinen olemus ja sisätilat ovat osa sitä ainutkertaista kokemusta, jonka vierailijat saavat käydessään katsomassa pandoja, Jääskeläinen toteaa.

Sisätarhassa on samankaltainen Himalaja- maisema kuin muissakin pandataloissa. Pandojen ulkotarha sijaitsee rakennuksen sisäpihalla, jonne avautuvat suuret ikkunat.

KVR-urakka paras ratkaisu

Rakennuttajakonsultti aloitti työnsä hankesuunnittelun laatimisella kevättalvella 2016. Siinä vaiheessa olivat olemassa arkkitehtiluonnokset ja tilaohjelma, mutta konsultin tehtävänä oli selvittää Ähtärin päätöksenteon pohjaksi, miten hanke toteutetaan ja mitkä ovat sen kustannukset.

Koska kyseessä oli julkisen hankintalain alainen kokonaisuus, rakennuttajakonsultti huolehti kilpailutukseen liittyvistä järjestelyistä ja sopimusasioista.

– Päädyimme KVR-urakkaan, jossa urakoitsija itse ohjaa pitkälle omaa suunnitteluaan. Meidän tehtävämme oli tilaajan asiantuntijana ohjata hankkeen etenemistä sekä koordinoida suunnittelua ja toteutusta,  rakennuttajakonsultti Saara Kippo Ahma Insinöörit Oy:stä kertoo.

Hankkeessa oli useita tilaajan erillishankintoja, jotka eivät sisältyneet KVR-urakkaan. Rakennuttajakonsultti huolehti kilpailutuksista niissä urakoissa, jotka hankintalain mukaan oli kilpailutettava.

– Julkiset kilpailutukset järjestettiin KVRurakasta,  sisustusurakasta ja ulkotarhojenkulkusilloista.

Työmaan aikana Ahma Insinööreille kuului myös työturvallisuuskoordinaattorin tehtävät sekä työmaa- ja turvallisuuskokousten organisointi. Työturvallisuuden kannalta haasteena oli se, että eläinpuisto oli toiminnassa koko rakennusajan ja pandatalo sijaitsee eläinpuistossa keskeisellä paikalla.

Työmaakokouksissa oli mukana edustajia rakennusvalvonnasta ja pelastuslaitokselta, ja viranomaisyhteistyö toimi Kipon mukaan poikkeuksellisen hyvin.

– Siellä oli sitoutunutta porukkaa. Kukaan ei purnannut aikataulusta, vaikka se oli tiukka.

Betonia, terästä ja puuta

SS-Teracon Oy:n rakennesuunnittelijan Jyrki Vainion mukaan rakennesuunnittelun näkökulmasta pandatalo ei juurikaan poikkea julkisesta rakentamisesta. Tietomallinnukseen yhdistettiin lvi-, sähkö- ja rakenne- ja arkkitehtisuunnitelmat, mikä mahdollisti erilaisten törmäysten ehkäisemisen jo suunnitteluvaiheessa.

– Rakennuksen runko muodostuu betonipilareista, jotka on jäykistetty teräksellä. Primaarikannattajat muodostuvat liimapuupalkeista, jotka on jätetty näkyviin. Niiden päällä on puurakenteiset suurelementit ja huopakate, Vainio kertoo.

Yleisö näkee eniten betonia, puupintaa, liuskekiveä ja kasveja. Yleisötilan alla sijaitsevissa pandojen tutkimus- ja hoitotiloissa on maanpaineseiniä. Välipohjan ontelolaatat ovat 320-millisiä.

– Pandatiloissa kaikki seinät ovat betonirakenteisia. Näin kaikki rakenteet, kuten kalterit, portit ja luukut, saatiin lujasti kiinni.

Kaksikerroksinen toimisto-osa Ähtärihallin kupeessa on toteutettu teräsrunkoisena.

– Rinne, johon rakennus tehtiin, oli aika haastava. Sen vuoksi perustuksia tehtiin moneen eri korkoon, jotta rakennus saatiin istutettua hyvin maastoon. Rakennuksen muoto ja perustuksen monet eri korot aiheuttivat sen, että yhtään samanlaista elementtiä ei tullut koko rakennukseen. Elementtejä tuli rakennuksen kokoon nähden paljon, Vainio sanoo.

Eläinten tilassa päästiin hieman kevyemmällä eristevahvuudella, koska se on puolilämmintä tilaa.

– Pandatilojen lattioiden betonissa on otettu huomioon eläinsuojan rasitusvaatimukset, minkä vuoksi lattiassa on normaalia kestävämpää betonilaatua, Jyrki Vainio kertoo.

Snowpanda House, Ähtäri
Rakennusaika: 2/2017–1/2018
Koko: pinta-ala 2400 m², tilavuus 7423 m³,
pandatilojen osuus 500 m², ulkotarhat 3000 m²
Kustannukset: 8,2 miljoonaa euroa
Tilaaja: Ähtärin Eläinpuisto Oy
Arkkitehti: Arkkitehtitoimisto Jääskeläinen Oy
Pääurakoitsija: Lemminkäinen Talo Oy

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail