Viimeisimmät julkaisut

Scandic Tampere Station

– moderni ja trendikäs keskustahotelli

Aivan Tampereen ydinkeskustassa avautunut Scandic Tampere Station on aikaansa edellä. Sisustus hehkuu värejä ja valoja, jotka vaihtuvat vuorokaudenajan mukaan. Arkkitehtuuriltaan talo on jyhkeän rauhallinen ja istuu vaativaan ympäristöön.

Scandic TampereToukokuun lopussa avattu Scandic Tampere Station sijaitsee aivan rautatieaseman ja radan vieressä Itsenäisyydenkadun ja Murtokadun kulmassa. Sijainti vahvasti kehittyvällä ja keskeisellä radanvarren alueella on mitä parhain.

– Jos emme me, joku kilpailija olisi asettunut kasvukeskukseen Tampereelle näin hyvin sijoittuvalle tontille, hotellinjohtaja Vesa Saloranta sanoo.

Scandicilla on kaupungissa kaksi muutakin hotellia: Scandic Tampere City yllättävää kyllä vain 200 metrin päässä radan toisella puolella ja Pyynikillä Scandic Tampere Rosendahl.

Uudessa yksikössä on tarjota asiakkaille muutakin kuin erinomainen sijainti: 200 huoneen keskustahotelli henkii urbaania ja trendikästä tyylikkyyttä, valoisuutta ja raikkautta.

– Olemme panostaneet moderniin, täysin uudenlaiseen sisustukseen. Lopputulos poikkeaa tarjonnasta, jota meillä ja kilpailijoillamme on missään Tampereen talousalueella, Saloranta sanoo.

Tila elää

Sisustussuunnittelusta on vastannut dSign Vertti Kivi & Co. Sisustuksen voi kiteyttää käsitteeseen Space Alive: kyse on tilasta, joka elää ja luo muuttuvia tunnelmia aistittavaksi, sisutusarkkitehdit Vertti Kivi ja Sabina Dontcheff tiivistävät. Valaistus, äänet, värit ja tuoksut ovat osa elävää tilaa.

Scandic Tampere Stationissa tilan eläminen tarkoittaa näkyvimmin sitä, että aulassa, ravintoloissa ja kokoustiloissa tunnelma vaihtuu vuorokaudenajan mukaan väriään vaihtavilla led-valoilla. Myös äänimaailma muuttuu valon värin mukana. Valot voi ohjelmoida uudelleen vaikkapa tilaisuuksien luonteen tai vuodenajan mukaan.

– Valon väri muuttuu hyvin hitaasti. Esimerkiksi aamiaistila on aamulla vihreä, päivällä keltainen ja illalla pinkki, Dontcheff kertoo.

Yleiset tilat ja hotellihuoneet ovat selkeitä ja raikkaita. Kalusteiden ja tekstiileiden värimaailma on harmaata, pinkkiä ja valkoista. Hotellihuoneiden tehostevärit ovat huonetyypin mukaan pinkki, vihreä tai turkoosia.

Sabina Dontcheff sanoo, että muuttuvassa kilpailun maailmassa täytyy erottautua ja tarjota sellaista, mitä muut eivät tarjoa. Hänen mukaansa ihmiset ovat nykyään tietoisia ympäristöstään ja haluavat viihtyä miljöössä, joka on uudenlainen ja piristävä eikä jäänne vanhasta.

– Tämä sisustus on vähintään viisi vuotta aikaa edellä. Uskoisin, että vielä kymmenenkin vuoden kuluttua tila näyttää tuoreelta, Vertti Kivi sanoo.

Konstailematon rakennus

_MG_9152 2Uudisrakennuksen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Pohjanpelto & Co Ky.

Pääsuunnittelija, arkkitehti Markku Kauhanen kertoo, että toimisto oli mukana luonnostelemassa rakentamattoman tontin käyttöä jo viime vuosikymmenellä. Tampereen kaupunki oli silloin käynnistänyt asemakaavoituksen kaupunkikuvan kannalta keskeiselle radanvarren alueelle. Mittava alue on ollut rospuuttoaluetta, jolle on sijoittunut lähinnä VR:n aputoimintoja ja varastoja.

Koko radanvarren asemakaavoitus on pitkä hanke, ja hotellin tontille tehtiin postimerkkiasemakaava. Alun perin maa-alueen omistajia olivat VR ja kaupunki, sittemmin omistajaksi ja rakennuttajaksi tuli VR Eläkesäätiö.

Markku Kauhasen mukaan rakennus on näkyvällä ja keskeisellä paikalla Tampereen kaupunkikuvassa. Siksi viranomaiset asettivat tarkkoja määräyksiä rakennuksen ulkonäön ja lisäksi rakennusteknisten vaatimusten suhteen.

Kahdeksankerroksinen rakennus on L-kirjaimen muotoinen. Talo on konstailematon, yksinkertainen ja rauhallinen. Vaalea julkisivu on paikalla rapattu. Talo tuo mieleen 1950-luvun perinteiset ”kunnon” kivitalot. Se on tarkoituskin, sillä Kauhasen mukaan talo jatkaa 1950-luvun tamperelaista pääkadun näkymää. Pääkatu Hämeenkatuhan alkaa heti rautatien toisella puolella.

– Wau-arkkitehtuuriin ei pyritty vaan otettiin rauhallisesti ja pyrittiin tekemään rakennus, joka ottaa ympäristönsä huomioon, Kauhanen kertoo.

Ikkunat ovat perinteiset kooltaan ja muodoltaan. Isoja ikkunoita ei voitu Kauhasen mukaan tehdä äänieristyksenkään takia: katujen suuntaan äänieristysvaatimukset olivat kireimmän normin mukaiset. Ikkunoiden karmisyvyyskin on normaalia syvempi. Äänieristyksessä on kaikin puolin onnistuttu: huoneet ovat hiljaisia.

Ikkunoissa on pienet aurinkolipat, joiden avulla saadaan huoneiden jäähdytystarvetta vähennetyksi. Lipoilla on myös tärkeä arkkitehtoninen merkitys: ne rytmittävät muuten sileätä julkisivupintaa.

Tekniset tilat piiloon

_MG_9267 2Kahdestasadasta huoneesta viidessä on sauna ja parveke. Katutasossa on Bistro Julienne -ravintola, aulabaari ja kesäterassi. Kokoustiloja on kolme; niihin mahtuu yhteensä 150 henkeä. Kellarikerroksessa on oma pysäköintihalli runsaalle 50 autolle.

Alun perin hotellioperaattoriksi oli ryhtymässä ruotsalainen huoneistohotelliketju, jolle oli suunniteltu 150 huoneen taloa ja huomattavasti vähemmän oheistiloja. Kun kaava oli viittä vaille valmis, ketju vetäytyi hankkeesta. Scandic tuli tilalle ja ilmoitti tarvitsevansa 200 huonetta, Kauhanen kertoo.

– Teimme aikamoisen rutistuksen siinä, että saimme kaavan määrittelemässä muodossa Scandicin haluamat tilat mahtumaan, Kauhanen kertoo.

Rakennuksen huolto oli ongelmallinen ratkaista, koska lähtökohtaisesti suunnittelussa ei ollut tarvinnut ottaa huomioon esimerkiksi suuren keittiön tarpeita. Pienelle tontille oli muutenkin tulossa erilaisia ”tönöjä”: esimerkiksi kaupungin katumuuntamo, väestönsuojan uloskäynti, varavoimakonehuone ja jätehuone.

– Tekniset rakenteet saatiin lopulta piiloon katoksen alle verkkoseinäisiin blokkeihin. Tekniset elementit integroituvat katosteemaan, ja pääsisäänkäynnin puolen katujulkisivusta tuli yhtenäinen.

Aikataulusta nipistettiin

Rakennustyöt alkoivat marraskuussa 2010 ja päättyivät toukokuussa 2012. Hotellin avajaisia vietettiin 29.5.

Urakkasopimuksen mukaisesta aikataulusta pystyttiin poikkeuksellisesti nipistämään pari kuukautta, projektinjohdosta vastannut projektipäällikkö Kati Lahtinen A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:stä kertoo.

Lahtisen mukaan haastavinta hankkeessa oli työmaan sijoittuminen vilkkaan Itsenäisyydenkadun varteen mahdottoman ahtaalle tontille.

– Rungon pystytys ja elementtikylpyhuoneiden asentaminen toteutuneessa aikataulussa noin ahtaalla ja vilkkaalla paikalle oli saavutus.

Lahtisen mukaan oman haasteensa tuo myös se, että tilaaja ja käyttäjä ovat eri instanssi. Käyttäjällä oli oma sisustusarkkitehtinsa, ja näkemysten yhteen sovittaminen vaatii työtä. Mallihuoneen avulla halutunlainen lopputulos saatiin syntymään.

Kokonaisuutena hanke oli Lahtisen mukaan poikkeuksellisen onnistunut.

– Kaikki osapuolet puhalsivat yhteen hiileen, ja palaset loksahtivat kohdalleen. Yhteisenä tavoitteena oli tehdä hyvä hotelli, ja hieno ja onnistunut siitä tulikin.

Ei erityistä perustuksiin

_MG_9327 2Rakennesuunnittelusta vastasi diplomi-insinööri, toimitusjohtaja Jorma Jääskeläinen Insinööritoimisto Jorma Jääskeläinen Oy:stä.

– Rakennus sijoittuu radan viereen, ja alkuun selvitettiin asiantuntijoiden ja tärinämittausten avulla, pitääkö se mahdollisesti perustaa jousille, jotta radalta tuleva jytinä ei johtuisi rakenteisiin. Tilanne ei kuitenkaan edellyttänyt järeitä erityistoimia. Riitti, että suulakepuristettua polystyreeniä käytettiin kaikissa radanpuoleisissa maanalaisten osuuksien pystypinnoissa: teräsbetonianturoissa ja kellarin seinissä. Lisäksi pysäköintihalli ja väestönsuoja toimivat luonnollisena vaimentimena itse hotellin ja radan välissä.

Rakennuksessa on teräsbetonipilari-teräspalkkirunko ja välipohjina ontelolaatat. Ontelolaatoissa oli varaus Parmarine Oy:n toimittamille kylpyhuone-elementeille. Jäykistävänä rakenteena ovat kantavat teräsbetoniseinäelementit.

Ulkoseinät ovat paikalla rapatut. Seinissä on sandwich-rakenne: sisimmäisenä on betoni, sitten lämmöneriste, ja rappaus tehtiin lämmöneristeen päälle, ja se peitti kaikki saumat. Jääskeläisen mukaan talo näyttää hienolta ja paikalla tehdyltä, vaikka onkin elementeistä.

Ulkoseinien alaosa on kiiltäväksi hiottua betonia, joka muistuttaa graniittia.

Pysäköintihallin kansirakenne oli rakennesuunnittelun kannalta haastavin alue, Jääskeläinen kertoo. Kansirakenteen päälle rakennetut monenlaiset rakennelmat vaativat tarkkaa detaljisuunnittelua, jotta lämpö- ja vesieristykset saatiin toimiviksi.

Oman ainutlaatuisen lisänsä rakennesuunnitteluun toi se, että tontin sivuitse louhittiin Hämpin parkkiluolaan vievää tunnelia. Parkkiluolan suunnittelijat tarvitsivat tietoja kuormituksesta, joka kohdistuu rakennuksesta parkkitunnelin kattoon.

Tarkkaa aikataulutusta

Pääurakoitsijana toimi Lemminkäinen Talo Oy. Projektipäällikkö Jarmo Pitkänen kertoo, että hanke oli sujuva ja työmaa eteni mallikkaasti. Yhteistyö oli toimivaa, ja asiat ratkaistiin heti. Kaikki osapuolet tekivät hienosti osansa.

– Hotellilla on moderni ja poikkeava ilme, jonka eteen tehtiin paljon työtä. Mallihuone ja pätkä käytävää olivat olemassa, mutta sisustukseen tuli silti paljon muutoksia. Lopulta kaikki saatiin kuitenkin menemään niin kuin piti. Lopputuloksena ovat näyttävät ja laadukkaat huoneet ja aulatilat.

Tontin ahtaus oli tosiasia: hotelli on rakennettu rajoja myöten. Samaan aikaan hyvin läheltä louhittiin Hämpin parkin sisäänajotunnelia, yhdellä sivulla oli kadunrakentamista, ja lisäksi esimerkiksi kaupungin kaukolämpö- ja viemäriputket menivät vieressä.

– Logistiikalle ahtaus ja ympäröivä toimeliaisuus aiheuttivat vaatimuksia. Tontille ei pystynyt varastoimaan mitään eli kun työmaalle tuotiin elementti, se piti asentaa saman tien. Tämä vaati ennakkosuunnittelua ja tarkkaa aikataulutusta. Siinä onnistuttiin, ja lopulta kireästä aikataulusta vielä pystyttiin nipistämään.

Miellyttävä prosessi

_MG_9164 2– Hotelli on onnistunut ja hyvännäköinen, siitä ei liene haittaa. Scandic osaa hotellibisneksen, ja uskon, että tämä on toimiva sijoitus meille, VR Eläkesäätiön toimitusjohtaja Petteri Santalo sanoo.

Projekti oli Santalon mukaan kaikkiaan miellyttävä. Kaikki sujui hyvässä järjestyksessä, jopa etuajassa ja myös budjetissa.

– Projekti loi uskoa suomalaisen rakentamisen laatuun. Tekijät olivat ammattitaitoisia, ja yhteisenä tavoitteena oli laadukas hotelli.

Esteettömyyttä esteettisesti

Scandic Tampere Stationin 200 huoneesta 12 on esteettömiä. Designhotellissa esteettömätkin ratkaisut on toteutettu esteettisesti hotellin kokonaisilmettä noudattaen.

Muotoilu ja estetiikka näkyvät esteettömissä wc- ja kylpyhuonetiloissa, joiden konseptin on kehittänyt esteettömiä ratkaisuja rakentamiseen tuottavan Avaavan esteettymyysasiantuntijat Terhi Tamminen ja Marjo Kivi. Scandic Tampere Station on konseptin pilotointikohde, ja käyttäjäpalaute on ollut hyvin myönteistä.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail