Viimeisimmät julkaisut

Samfundet Folkhälsanin palvelutalo Paraisilla

Usean sukupolven kohtauspaikka

Suomen ruotsinkieliselle väestölle terveyttä edistäviä palveluja tarjoava Samfundet Folkhälsan avasi seitsemännen palvelutalonsa syyskuussa. Länsi-Turunmaalle rakennettuun, noin 5300 neliön palvelutaloon valmistui 26 palveluasuntoa, ympärivuorokautista hoitoa vaativien vanhusten ryhmäkoti, päiväkoti, nuorisopoliklinikka, terapia-allas, ruokala sekä tiloja kaupallisille palveluille.

folkhalsan_pargasTavoitteenamme on rakentaa koko suomenruotsalaisen alueen kattava Folkhälsan-palvelutalojen verkosto ja vahvistaa läsnäoloamme näillä alueilla. Länsi-Turunmaan kaupunki oli hyvä kohde ajatellen Varsinais-Suomen kohderyhmäämme. Kaupungilla oli myös hyvät valmiudet ja halukkuus lähteä yhteistyöhön tässä projektissa, tilaajan edustaja Samfundet Folkhälsanin kiinteistöhallintapäällikkö Michael Söderlund kertoo.

Folkhälsanin palvelutaloissa lähtökohtana on käyttäjälähtöinen ajattelu. Länsi-Turunmaan palvelutalon käyttäjät ja asukkaat ovat ottaneet palvelutalon hyvin vastaan.

– Käyttäjäryhmät ovat olleet hyvin tyytyväisiä. Palvelutalo on vastannut täysin odotuksiamme. Esteettömyys ja turvatoimet on huomioitu koko talossa erittäin hyvin. Asunnot ovat kauniit ja ilmavat, ja sisustus- ja värimaailma luo lämpöä. Olemme erityisen tyytyväisiä päiväkodin virikkeelliseen ympäristöön sekä vanhusten tilojen rauhalliseen värimaailmaan, sanoo palvelukodin johtaja Kerstin Savolainen.

Kohteen monimuotoinen käyttötarkoitus teki kohteesta haastavan ja erikoisen niin suunnittelijalle kuin kohteen pääurakoitsijalle. Huolellisesti tehty taustatyö ja suunnittelu edistivät rakennusprosessin sujuvuutta.

– Meidän tuli rakentajana ymmärtää normaali asuntorakentaminen, palveluasumisrakentaminen, päiväkotirakentaminen ja kylpylärakentaminen sekä saada käsitys siitä, miten nämä eri toiminnot tulevat valmiina toimimaan samoissa tiloissa, toteaa vastaava työnjohtaja Seppo Kalliola NCC Rakennus Oy:stä.

Käyttäjälähtöistä suunnittelua

folkhalsan_pargas2Kohteen suunnittelu aloitettiin vuonna 2007 ja rakennussuunnitelma laadittiin vuosien 2008–2009 aikana. Kohteen arkkitehtisuunnittelusta ja asemakaavan suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Sigge Oy. Myös Länsi-Turunmaan kaupunki oli ollut tiiviisti mukana alueen suunnitteluprosessissa. Tontille jätettiin tilaa myös mahdolliselle laajennusosalle.

Suunnittelun lähtökohtana oli eri sukupolvia ja tarpeita edustavat monimuotoiset käyttäjäryhmät. Kaikki palvelutalossa olevat toiminnot toimivat omina yksikköinään, mutta ovat kokonaisuutena osa isompaa palvelutalokokonaisuutta. Talon eri toiminnot on yhdistetty käytävillä, mutta siten, että halutessaan ei tarvitse kulkea muiden toimintojen läpi.

– Suunnittelussa oli luonnollisestikin tärkeää huomioida tilojen toiminnallisuus ja käytännöllisyys. Toiminnallisuuden vuoksi oli olennaista sijoittaa päiväkoti ja ryhmäkoti alimmaiseen kerrokseen, ja palveluasunnot ylempiin kerroksiin, samoin kaupungin omistuksessa oleva allasosasto sekä nuorisopoliklinikan toiminnallisuus asettivat omat vaatimuksensa arkkitehtuuriin, pääarkkitehti Kim Eklund arkkitehtitoimisto Sigge Oy:stä kertoo.

Suunnittelun tavoitteena oli myös luonnollisen kontaktipinnan luominen palvelutalon ja ryhmäkodin asukkaiden ja päiväkodin lasten välille.

– Tämä oli suunnittelun haasteellisimpia puolia, mutta onnistuimme siinä hyvin. Nyt esimerkiksi jokaisesta palveluasunnosta on näkymä joko päiväkodin pihalle tai sisäänkäyntiin, joten kosketuspinta vanhusten ja lasten välillä syntyy luonnostaan, Eklund jatkaa.

Käyttäjäryhmien välille on myös jo kehitelty yhteistoimintaa, joka on saanut paljon positiivista palautetta.

– Ajatus siitä, että lapset ja vanhukset tapaavat toisiaan on todella hienoa ja otettu hyvin vastaan. Meillä on jo ollut erilaista toimintaa näiden kahden ikäryhmän välillä, kuten esimerkiksi yhteisiä lauluhetkiä, satujen lukemista ja leivontaa. Myös juhlia vietetään yhdessä, Savolainen kertoo.

Vaativa maaperä

Kohteen maapohja oli vaativa. Rakennus jouduttiin paaluttamaan ja piha stabiloimaan.

– Rakennuspaikka oli peltomainen niitty, joka on vanhaa merenpohjaa. Tontin olosuhteet oli kuitenkin otettu jo suunnitteluvaiheessa hyvin huomioon. Rakennukset perustettiin suunnitelman mukaisesti tuulettuvana alapohjana teräsbetonipaalujen varaan. Piha-alueiden painumaa rajoitettiin kalkkistabiloinnilla ja siirtymälaatoilla, Kalliola kertoo.

Kohteen rungoksi valittiin betonielementtirunko. Peruspalkit ja sokkelit tehtiin kantavina palkkeina, sisäkuoret ja väliseinät elementteinä sekä ylä- ja välipohjat ontelolaatoin. Lämpö-, kosteus- ja vedeneristys suunniteltiin tarkasti.

– Lämpö-, kosteus- ja vedeneristys oli suunnitelmissa otettu hyvin huomioon. Betonielementtiset sisäkuoret vuorattiin mineraalivilloin, minkä lisäksi julkisivut muurattiin ja rapattiin. Yläpohjissa käytettiin höyrynsulkuhuopaa sekä puhallusvillaa. Kylpyläosaston uima-allas toteutettiin erikoisvedeneristein ja vesitiiviillä betonivalulla, Kalliola jatkaa.

Materiaalivalinnoissa keskityttiin laadukkaiden, käyttökohteeseen soveltuvien materiaalien valintaan.

– Lattiamateriaaleiksi valittiin muovimattoa, luonnonkiveä ja laattaa tilojen käyttötarkoitusten mukaisesti. Kaikkien materiaalien valintaa kuvastaa hyvin käyttäjälähtöisyys ja pitkäikäisyys, rakennuttajakonsultti Reima Luodemäki Haahtela-rakennuttaminen Oy:sta kertoo.

Kiinteät kalusteet ja tilojen pintamateriaalit valittiin Arkkitehtitoimisto Sigge Oy:n toimesta, muut kalusteet yhteistyössä tilaajan kanssa.

– Poimimme parhaita käytäntöjä muista Folkhälsanin palvelutaloista, ja otimme ne huomioon materiaalivalinnoissa. Kohteessa on paljon käyttäjäryhmän erityistarpeisiin liittyviä elementtejä ja apuvälineitä, kuten tukitangot. Eri tiloihin tehdyt valinnat kulkevat luonnollisestikin käsi kädessä niiden käyttäjien kanssa, Eklund sanoo.

Kohteen värimaailmassa keskityttiin neutraaliin kokonaisuuteen, jota piristettiin tehosteväreillä.

Toimintojen asettamia erityisvaatimuksia

folkhalsan_pargas3Kohteen käyttötarkoitus huomioiden osa suunnittelua oli asukkaiden ympärivuorokautisen avun saannin takaava turvarannekejärjestelmä sekä toimiva lukitusjärjestelmä erityisesti ryhmäkotiosastolla.

– Suunnitteluvaiheessa järjestelmät vaativat järjestelmän toimittajan, sähkösuunnittelijan ja käyttäjien hyvää yhteistyötä. Olemme olleet mukana toteuttamassa turvarannekejärjestelmää muissakin Folkhälsanin kohteissa, joten sen toiminnallisuus on jo testattu ja todettu hyväksi, Luodemäki toteaa.

Myös Länsi-Turunmaan kaupungin rakennuttama terapia-allas palvelutalon yhteyteen vaatii eri käyttäjäryhmien tarpeet huomioivaa erityissuunnittelua.

– Allas soveltuu lapsille ja vanhuksille. Altaan veden syvyys on säädettävissä ja pohjamuodot on huomioitu siten, että allas on usean käyttäjäryhmän käytettävissä. Toteutimme altaan siten, että siinä on tasausallas joka sallii vedensyvyyden muutokset, Eklund kertoo.

Kokonaisuudessaan rakennusprosessi sai kiitosta kaikilta hankkeen osapuolilta. Poikkeukselliset sääolosuhteet toivat projektiin aikataulullisia haasteita, mutta muuten rakennusprosessi eteni suunnitellusti.

– Runko- ja vesikattotyöt ajoittuivat talvikaudelle, joka oli myös Länsi-Turunmaalla poikkeuksellisen kylmä ja runsasluminen. Kova talvi ja pitkälle kestäneet yöpakkaset viivästyttivät rappaustöiden ja pihatöiden alkua. Pihatöiden päästyä käyntiin koettiin taas vähäsateinen ja kuuma kesä. Kaikki palvelutalon osiot saatiin kuitenkin valmiiksi aikataulussaan, Kalliola sanoo.

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail