Viimeisimmät julkaisut

Salon kaupungintalo

Kesti 51 vuotta ennen kuin Salon kaupunki sai oman kaupungintalonsa. Suomen suu-rimman kuntaliitoksen jäljiltä kaupungin hallinto oli sijoittunut pirstaleisena seitse-määntoista eri pisteeseen. Hallinnon kannalta tilanne oli kestämätön. Salolla ei myös-kään ole koskaan ollut arkkitehtuurin keinoin luotuja kasvoja kaupunkikuvassa, vaan kaupungin hallinnollisena keskuksena on ollut 1930-luvulta saakka perinteistä puura-kentamista edustanut koulurakennus.

Salo on omaleimainen kaupunki. Se on aina ollut vilkkaan kaupankäynnin keskus, jonka ympärillä on viljavia maita, villiä luontoa ja merellistä kauneutta. Salo on myös teollisuuskaupunki, mutta ei perinteisessä merkityksessä.

Paperi- ja metalliteollisuuden sijaan Salossa on 1920-luvulta saakka valloitettu maailmaa radioaaltojen voimin. Vauraus Saloran ja Nokian jäljiltä näkyy kaikkialla. Kaupunki on rakennuttanut kuntalaisille hienot kuntourheilun tilat; uimahalli, urheiluhalli, hevosharrastuksen laajat tilat ja puistot.

Kaupungin rakennuskanta on luonteeltaan vaihtelevaa. Joukossa on arkkitehtuuria eri aika-kausilta, muun muassa pitsihuviloita, 1920-luvun klassismia ja modernismia. Kaupungin merkittävin rakennus on vuonna 1832 valmistunut Uskelan kirkko, jonka suunnitteli Carl Ludvig Engel.

Rakentajat ovat aina saaneet esitellä taitojaan Salossa. Tällä kertaa vuorossa on NCC Ra-kennus Oy, joka hoiti pääurakoinnin. Heidän käsissään Reglit-lasissa kiiltelevä rakennus on detalji detaljilta saanut muotonsa.

NCC:n työmaapäällikön Arvi Lehtovaaran mukaan huomioon otettavaa oli se, että rakennus on arkkitehtonisesti erittäin haastava. Pintamateriaalit ovat harvinaisempia kuin yleensä ja julkisivuissa useiden eri materiaalien rytmitys vaati tarkkuutta asennuksissa. Kaupungintalo on myös tekniseltä tasoltaan aivan viimeisimpien vaatimusten mukainen. Sisätiloissa on paljon listattomia asennuksia, esimerkiksi ovien ja ikkunoiden liittymäkohdissa. NCC Rakennus Oy olikin erittäin tarkkana alihankkijoidensa hankkimisessa, työn jäljen piti olla ehdottomasti ensiluokkaista.

Työmaa oli tiiviisti kiinni päiväkodissa ja lähellä kulkeva liikenne vaati erikoisjärjestelyjä. Tiivis yhteistyö päiväkodin kanssa takasi lapsille turvallisuuden.

 

Kaupungintalo mielikuvaa rakentamassa

Kaupungin hallinto on näkynyt katukuvassa yhteishyödyllisen rakentamisen kautta. Sen sijaan itse hallinto on ollut näkymättömissä. Kaupunginjohtaja Antti Rantakokko toteaa tä-hän, että pääasiallinen syy kaupungintalon rakentamiselle oli nimenomaan hallinnon toimintojen hajanaisuus.

– Toki voimme olla yhteydessä toisiimme sähköisesti, mutta on monia tilanteita, joissa kas-vokkain neuvottelu on ainoa tapa hoitaa asioita. Pitää myös muistaa, että säästämme uuteen kaupungintaloon siirryttyämme vuokrakustannuksissa melkoisesti.

Rakennusta ryhdyttiin suunnittelemaan jo ennen suurta kuntaliitosta ja ensi alkuun tavoitteena oli luoda rakennus, jossa ei olisi lainkaan yksityisiä huoneita, vaan työt tehtäisiin eräänlaisessa avomaisemassa, josta voi ottaa käyttöönsä sopivan työpisteen.

– Luovuimme kuitenkin tästä ajatuksesta, koska työhömme kuuluu neuvottelutilanteita, jotka ovat luoteeltaan luottamuksellisia ja tapahtuvat näin olleen suljettujen ovien takana, Ranta-kokko toteaa.

Marraskuussa käyttöön otettavat tilat ovat hallinnon tilojen suhteen välimuoto alkuperäisen vapaamuotoisen toimitilan ja perinteisen toimistotilan välillä.

Rakennuksen tarkoitus on palvella kaupunkilaisia mahdollisimman laadukkaasti.

– Silloin kuin tehdään jotain, niin tehdään se hyvin. Tahdoimme luoda jotakin, joka sopii Salon ilmeeseen. Tahdoimme myös antaa kaupunkilaisille paikan, joka sisätiloiltaan palvelee heitä mahdollisimman hyvin. Siksi sisätilat ovat arkkitehtuuriltaan jopa hienommat kuin rakennusta ulkoapäin katseltaessa saattaisi arvata.

Hän toteaa myös, että uusi kaupungintalo palvelee kaupunkia kansallisessa ja kansainväli-sessä kanssakäymisessä.

– Uuden kaupungintalomme tehtävänä on rakentaa mielikuvaa kaupungistamme. Kaupun-kimmehan tunnetaan langattoman viestinnän keskeisenä paikkana maailmalla. Tahdomme myös viestiä kaupunkimme vetovoimaisuudesta. Kaupungintalon arkkitehtuuri ja rakennuk-sen sisätilojen luonne paikkakunnan olohuoneena on mielikuvamarkkinointiamme tästä asiasta, kaupunginjohtaja Antti Rantakukko summaa.

– Toimin aiemmin kunnanjohtajana Pohjanmaalla, ja vaikka en itse ole sieltä kotoisin, niin opin heiltä tavan, miten ilmaista, että jokin miellyttää niin silmää kuin mieltäkin. Uudesta kaupungintalostamme sanonkin, että sitä on hyvä katsella.

 

Kaikki toiminnot saman katon alle

Salon kaupunki saa nyt pirstaleisen hallintokoneistonsa yksiin tiloihin lähes kokonaan.

– Ensi alkuun olimme ajatelleet, että kuntaliitoksen jälkeen hallinto jatkaisi vanhoissa toimipisteissään, mutta varsin nopeasti saimme todeta, että tämä ei ollut mahdollista. Liitoksen jälkeenhän organisaatiomme järjestettiin aivan uuteen muotoon. Olisi ollut mahdotonta suoriutua tehtävistämme siten, että joku, esimerkiksi minun toimialani virkamies, istuisi Kiikalassa, toinen Kiskossa ja kolmas Halikossa. Koska meillä ei vielä tuolloin ollut käytössämme tarpeeksi suurta kaupungintaloa, johon olisimme kaikki mahtuneet, niin sijoituimme eri kiinteistöihin ympäri kaupunkia, kaupungin hallintojohtaja Irma Nieminen kertoo.

Uusi kaupungintalo oli siis vaihtoehdoton hankinta. Sen myötä esimerkiksi Niemisen johtama hallinto-osasto sijoittuu yhden katon alle yhdessä henkilöstöosaston, strategisen kehittämisen osaston, talousosaston, sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen kanssa. Osa toiminnoista jatkaa vanhassa kaupungintalossa ja osa niistä jää sijoilleen, kuten esimerkiksi Salon kaupungin tekninen toimiala, joka jää Halikon toimipisteeseensä.

– Ymmärrätte varmasti, että jo johtamisen kannalta tilanne on vaikea, jos henkilöstö on hajallaan eri toimipisteissä. Myös käytännön työt kärsivät siitä, että virkatehtäviä joudutaan hoitamaan yli etäisyyksien. Hyvällä syyllä voin todeta, että uusi kaupungintalo tuli kreivin aikaan, hallintojohtaja Nieminen toteaa.

Hän viittaa myös siihen, että organisaatiossa tarvitaan yhteisöllisyyden henki lokeroitumisen sijaan. Tämä on mahdollista vain, jos työtä tehdään pääsääntöisesti yhden katon alla. Uusi rakennus on sosiaalitoimen palvelukeskus ja auki kenelle tahansa, vaikka kahviossa piipahtamista varten.

– Pohjakerroksen henkilöstöravintola on auki yleisölle ja siellä voi nauttia maittavaa kouluruokaa, Nieminen summaa.

 

Henkilöstöä kuunneltiin suunnittelun alkuvaiheessa

Valtuustosalin kohdalla päädyttiin konseptiarkkitehtina toimineen arkkitehti Olli Hakasen ehdotukseen. Sen tulee olla monitoimitila, jonka luonnetta voidaan muuttaa tarpeen mukaan. Hakasen ajatuksen mukainen on myös yleisölle avoin ravintola-kahvio.

Prosessi uuden rakennuksen suunnittelusta ei ole ollut suoraviivaista, vaan sen syntymään liittyy käytännön sanelemien tarpeiden saaminen konkreettiseen muotoon suunnitelmissa ja samalla koko virkamiesyhteisön sitouttaminen prosessiin.

Alkuaan suoritettiin vapaamuotoinen webbi-kysely, jossa kullakin oli mahdollisuus tuoda esiin ajatuksiaan uuden kaupungintalon toiminnoista, ja mitä asioita tulee ottaa huomioon, kun siirrytään yhteisiin tiloihin. Prosessiin kuului myös workshop-työskentely, jossa henkilöstö ryhmätyön kautta kävi läpi työnteon rutiinien sijoittumista uusiin tiloihin.

Arkkitehti Olli Hakasen ajatuksista on kuitenkin jäänyt jäljelle jotain konkreettista ja hyvin tärkeää talon toimintaan. Ennen vanhaan, jos sallitaan sanoa, johtajan luokse tultiin ovesta ja istuttiin hänen eteensä. Asetelma on varsin lataantunut ja luonteeltaan autoritäärinen ajatellen asioiden hoitoa. Uudessa kaupungintalossa tähän malliin on päädytty sosiaalitoimen osalla jo käytännön syistä. Sen sijaan kaupungin virkamiehet tapaavat toisiaan kokoustiloissa, pienemmissä ja suuremmissa yhteistiloissa, joissa asiat hoidetaan tasavertaisessa miljöössä. Näin kenenkään luokse ei mennä hoitamaan asioita, vaan ne hoidetaan yhdessä.

 

”Kaupunkilaisten olohuone”

Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy sai tehtäväkseen luoda rakennuksen, joka leimaa Salon kaupunkia positiivisessa mielessä arkkitehtuurin kautta ja asettuu samalla toiminnallisesti ja luontevasti niin virkamiestyön kuin kaupunkilaistenkin käyttöön.

Yhtenä Salon kaupungintalon suunnittelun tärkeimmistä lähtökohdista oli uudisrakennuk-sen massan kaupunkikuvallinen asema ja sen suhde Uskelan kirkkoon, kirkkomäkeen sekä sen suhde Salon torialueeseen nähden. Kestävän kehityksen ja positiivisten ympäristövaikutusten saavuttamisen rinnalla suunnittelun päämääriä ovat olleet mielenkiintoisen kaupunkitilan luominen ja maankäytön järkevä suunnittelu, kertoo arkkitehti Hannu Jaakkola.

Kriittisessä roolissa suunnittelussa on ollut pyrkimys korkeatasoiseen arkkitehtuuriin, jonka luomisessa on otettu huomioon inhimillinen mittakaava.

Suunnittelun alkuvaiheessa keskusteltiin pitkään kaupungintalon liikennejärjestelyistä ja tonttiliittymien paikoista. Pääsisääntulon aukion saattoliikennejärjestelyineen piti muodostaa kaupungintalon eteen kutsuva kaupunkitila, jonka merkitys korostuu etenkin jalan tai pyörällä rakennusta lähestyttäessä.

– Rakennuksen toiminnallisen suunnittelun yhtenä lähtökohtana oli muun muassa se, että kaupungintalo osaltaan koetaan kaupunkilaisten ”olohuoneeksi”, joka on ilmeeltään mieleenpainuva paikka, Salon kaupungin käyntikortti, ja jossa olisi myös mukava ja helppo asioida, projektiarkkitehti Kai Rajakaltio täsmentää.

Tämän vuoksi ensimmäiseen kerrokseen keskitettiin kaikki yhteis- ja monitoimitilat, kuten hyvin saavutettava palvelupiste ja iso ravintola-kahvila yhdessä valtuustosalin lämpiön kanssa. Lisäksi katutasossa on monikäyttöinen neuvottelutilojen kokonaisuus, asiakasvastaanottohuoneet, sekä monikäyttöiseksi suunniteltu valtuustosali.

– Pääperiaatteinamme suunnittelutyössä ovat olleet selkeä lähestymistapa annettuun tehtä-vään, korkeatasoisen arkkitehtuurin luominen, hyvän toiminnallisuuden suunnittelu, urakoinnin ja käytön taloudellisuuden huomioon ottaminen ja sitoutuminen tilaajan tavoitteisiin, Jaakkola tiivistää.

Toisen kerroksen työasemien suunnittelu perustui alkuun kuuden työaseman muodostaman idean pohjalle. Tilojen suunnittelussa otettiin huomioon käytön tehokkuus. Muuntojoustavuus ja työympäristön esteettömyys vaikuttavat osaltaan rakennuskohteen elinkaaren pituuteen ja sitä kautta hankkeen taloudellisuuteen niin rakennettaessa kuin käyttökuluissakin mitattuna.

– Tavoitteena on ollut saada aikaiseksi suunnitelmat viihtyisän työympäristön toteuttamiseksi: Toiminnallisuuden ja tilajärjestyksen kautta syntyvät hyvät puitteet ihmiskontaktien muodostumiselle organisaatioissa, jossa ryhmätyöskentely ja henkilöjohtaminen ovat olennainen osa työtä, kertoo Kai Rajakaltio.

Kaupungintalon toisen kerroksen tilat onkin helppo jakaa pienempiin ja suurempiin kokonaisuuksiin. Yhteistiloja ja valoisaa toisen kerroksen monikäyttöistä keskeistilaa hyödyntämällä poistuu toimintojen päällekkäisyyksiä ja samalla monipuolisesti työntekijöitä palveleva yhteistilan käyttö tehostuu. Muuntojoustavuuden ansiosta organisaatiossa voidaan lisäksi varautua mahdollisiin rakennuksen muuttuviin tarpeisiin ja jäsentää tiloja joustavasti mahdollisille uusille käyttötarkoituksille tulevaisuudessa.

– Avointa vuorovaikutusta arkkitehdin ja käyttäjän välillä suunnitteluprosessin aikana on pidetty ensiarvoisen tärkeänä, jotta saavutetaan terveellinen ja turvallinen ympäristö, oikeat ergonomiset ratkaisut, valaistuksen, lämpötilan ja ilmanvaihdon säädeltävyys, kertaa Hannu Jaakkola.

Tavoitteena on ollut tilojen viihtyisyys. Laadukkaat arkkitehtoniset ratkaisut, kuten vaihteleva ulko- ja sisäympäristö, väljyys oikeissa paikoissa yhdessä avaruuden tunnun kanssa lisäävät vuorovaikutuksen mahdollisuutta. Myös turvallisuus on otettu huomioon innovatiivisilla ratkaisuilla.

 

Puupinnat tuovat arvokkuutta

Sisätiloiltaan rakennus on räätälöity parhaaksi mahdolliseksi toiminnalliseksi käyttökokonai-suudeksi, jossa oma roolinsa on ollut sisustusarkkitehtien työllä.

Konehuoneen Mervi Alaluusua ja Jorma Valkama ovat suunnitelleet niin kiintokalusteita kuin valinneet irtokalusteitakin.

Sisustusarkkitehti Jorma Valkaman käden jälkeä on muun muassa Piiroisen Flakes-istuimen väritys. Keveinä ja valoa läpipäästävinä ne muodostavat jännittävän sisustusarkkitehtonisen kokonaisuuden yhdessä ADI Kalusteiden valkoisten pöytien kanssa. Valkoiset pöydät ja niiden kanssa ravintolasaarekkeen kalusteisiin kuuluvat Martelan tammiset istuimet muodostavat vaihtelevan, mutta yhtenäisen kokonaisuuden.

Luonnonpuu on läsnä koko alakerrassa. Valtuustosalin ja aulan kokoustilojen seinien puupinnat antavat tiloille arvokkuutta ja reliefiseinät piirtävät kokoushuoneet esiin aivan erityisellä tavalla.

 

Ajatonta tyylikkyyttä

Kaupunginjohtaja Antti Rantakokon huoneeseen tulvii päivänvaloa ja sieltä avautuu estee-tön näköala. Salon kaupunki saa myös liikemerkkiinsä näkyvän lisän, sillä uusi kaupungintalo nousee puistomaisessa kaupungissa esiin harmonisella tavalla.

Vinot seinäpinnat ja nouseva räystäslinja, pääsisäänkäynnin ja pihajulkisivun katosräystäs sekä sisäaulojen ja valtuustosalin korkeat lasipinnat tuovat oman jännitteensä rakennuksen massoitteluun. Julkisivut korostavat rakennuksen arkkitehtuuria ja luovat rakennukselle sel-keän oman identiteetin. Väritys ja materiaalivalinnat niin ulko- kuin sisäpuolellakin korostavat ajatonta tyylikkyyttä.

Kaupungin omaa suunnittelua on tontin pihamiljöö, joka sitoo paikan kaupungin katutasoon aivan kuin se aina olisi ollut osa sitä. Salon kaupungintalo on malliesimerkki siitä, miten hyvin suunniteltu ja rakennettu miljöö ja rakennus istuvat paikkaansa saumattomasti.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail