Viimeisimmät julkaisut

Saamelaiskulttuurikeskus Sajos

Asemapaikka Inarinjärven rannalla

Senaatti-kiinteistöjen Pohjois-Suomen nykyinen kiinteistöpäällikkö Lasse Porsanger luonnosteli ideasta kuultuaan Saamelaisten kulttuurikeskus Sajoksen alustavan tilaohjelman ”aaneloselle” vuonna 2001. Nyt, monien mutkien jälkeen tontille on noussut uniikki rakennus, joka vihitään käyttöön virallisesti huhtikuun alussa. Valtaosa väestä on jo siellä kuitenkin töissä.

Koska kyseessä on julkinen rakennus, jonka kustannusarvio kasvoi matkan varrella 8 miljoonasta eurosta lähes 15 miljoonaan, arvata saattaa, että mutkia oli paljon pitkin projektia. Käyttötarkoitus laajeni, tilantarvitsijoita ilmeni lisää.

Alkuperäinen ajatus oli rakentaa saamelaiskäräjille toimitilat, mutta nyt rakennuksessa toimivat Inarin kunnan saamelaiskirjasto ja valtakunnallinen saamelaisarkisto, johon tulee hyllytilaa yli kaksi kilometriä. Saamelaisten koulutuskeskuksen media- ja audiovisuaalinen opetus siirtyy sinne myös, samoin aitojen saamelaiskäsitöiden myymälä Sámi Duodji Shop, aluehallintoviraston toimipiste ja ravintola Galla. Ravintola on 50-paikkainen, mutta sen keittiö on suunniteltu kapasiteetiltaan niin laajaksi, että muunneltavissa tiloissa voidaan palvella jopa 400 500 henkilön kokousväkeä.

Sajos sijaitsee Inarinjärven rannalla, järveen laskevan Juutuanjoen varrella. Vieressä, kävelymatkan päässä on saamelaismuseo ja luontokeskus Siida, joten Inari takaa monipuoliset mahdollisuudet tutustua saamelaiseen kulttuurin. Paikalliset yrittäjät tarjoavat monipuolisia matkailupalveluja lähiseuduille.

Nimi Sajos valittiin kilpailun kautta, se on inarinsaamea ja tarkoittaa asentopaikkaa tai tukikohtaa. Sajoksesta on julkaistu myös postimerkki, jonka on suunnitellut saamelainen taiteilija Merja-Aletta Ranttila, ja neljästä aiheesta koostuvan arkin on työstänyt pohjoissuomalainen graafikkoMarkku Virtanen.

 

Rakentaminen kesti puolitoista vuotta

Kaksivaiheinen arkkitehtuurikilpailu ratkaistiin pari vuotta sitten, ja varsinainen rakennussuunnittelu aloitettiin keväällä 2009. Rakennustyöt alkoivat kevättalvella 2010. Perustus- ja runkotyöt teki Keski-Suomen Betonirakenne Oy, joka voitti lopulta myös koko rakentamisurakan.

– Rakentaminen kesti noin puolitoista vuotta, eikä sen aikana ilmennyt mitään normaalista hässäkästä poikkeavia ongelmia. Sähkötyöt ja audiovisuaalisten laitteiden asennus ovat hieman viivästyneet aikataulusta, mutta rakennus on ollut käytössä tammikuun alusta, Lasse Porsanger kertoo.

Rakennuttaja Senaatti-kiinteistöt on tehnyt vuokrasopimuksen saamelaiskäräjien kanssa. Muiden käyttäjien vuokrasopimukset ovat saamelaiskäräjien ja vuokralaisten välisiä, joten käytännössä saamelaiskäräjät vastaa talon pyörittämisestä ja kuluista. Saamelaiskäräjäthän on vuonna 1996 omalla lailla perustettu, vaaleilla valittava valtion rahoittama saamelaisten itsehallintoelin, joka huolehtii Suomen ainoan alkuperäiskansan oikeuksista.

Sajos

Arkkitehtuurissa lappilaista perinnettä

Sajoksesta järjestetyn arkkitehtikilpailun voitti kolmen nuoren oululaisen arkkitehdin muodostama HALO Arkkitehdit, johon kuuluvat arkkitehtiopiskelijat Tuomas Niemelä ja Milla Parkkali sekä arkkitehti Janne Laukka. Koska porukka oli nuorta, pääsuunnittelijaksi valittiin arkkitehti Janne Pihlajaniemi oululaisesta Arkkitehdit m3:sta.

– Saamelaisilla ei ole varsinaista julkisen rakentamisen perinnettä, joten lähdimme liikkeelle saamelaisten käyttöesineistön muotokielestä. Pyrimme löytämään kulttuurisen hengen koko rakennukseen. Meille oli ehdottoman tärkeää, että lopputulos on monitulkintainen. Ilmasta katsoen rakennus voi tuoda mieleen neljän tuulen hatun, mutta aivan yhtä hyvin siinä voi nähdä poronluusta tehtyjen korujen tai porontaljan muotoja, Janne Laukka kertoo.

– Toinen kantava ideamme oli se, että saamelaisessa perinteessä ulkotila on ikään kuin sisätilan käytännöllinen jatke, eikä rakennus saa tästä syystä olla suljettu. Kiisoissa eli säilytysrasioissa tai komsioissa eli lasten pulkissa tai kehdoissa toistuu ovaali pyöreä muoto, jota käytimme sekä rakennuksen ulkomuodossa että tärkeimmissä sisätilojen ratkaisuissa, Laukka analysoi.

– Suunnittelimme rakennuksen pohjaksi tähtimäisen massan, mikä on toiminnallisesti edullinen ratkaisu. Sisäänkäynnin jälkeen on vaivatonta liikkua jokaiseen kohteeseen. Toiminnallinen ratkaisu auttaa vähentämään hukkaneliöitä, mikä on kustannus- ja energiatehokasta.

 

SajosSisustuskin pääosin oululaiskolmikolta

Oululaisarkkitehdit ovat suunnitelleet myös Sajoksen sisustuksen. Käsityömyymälä on kalusteita myöten heidän käsialaansa, ja myös muualla rakennuksessa on sinne varta vasten suunniteltuja kalusteita. HALO Arkkitehdit vastaa myös sisustuksen yleisilmeestä.

– Kuusamolainen PS-kaluste Päivärinta Ky on valmistanut osan suunnittelemistamme kalusteista, osa on valmistettu Virossa. Toimistotiloissa on paljon tuttuja Martelan tuotteita, Laukka kertoo.

Pääsuunnittelija, arkkitehti Janne Pihlajaniemi oululaisesta Arkkitehdit m3 Oy.stä pitää rooliaan lähinnä koordinaattorina.

– Varsinaiseen rakennuksen arkkitehtoniseen suunnitteluun en ole osallistunut kuin kommentaattorina. Päätyönäni olen ohjannut työn etenemistä kokonaissuunnittelun näkökulmasta. Uutta tässä projektissa oli se, että suunnittelu tehtiin kattavasti tietomallia hyödyntäen. Sen avulla välttää helpommin esimerkiksi sen, että rakennusvaiheessa vaikkapa ilmastointikanavat eivät yllättäen mahtuisikaan niille varattuun tilaan. Tämä on edistystä verrattuna kaksiulotteiseen tietokoneavusteiseen suunnitteluun, Pihlajaniemi kertoo.

 

Käräjät odottaa paljon kokouskäyttöä

Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Juha Guttorm on erittäin tyytyväinen siihen, että käräjien ”hujan hajan” -elo ympäri kylää päättyy, ja kaikki toiminta saadaan saman katon alle moderneihin tiloihin. Ja koska saamelaiskäräjät on päävuokralainen, paljon lasketaan myös sen varaan, että tiloja saataisiin vuokratuksi ulkopuolisille konferensseille ja muille tapahtumille kulttuurista urheiluun.

Sajos– Tilojen vuokraamisesta saatavia tuloja emme käytä saamelaiskäräjien toimintaan, vaan niillä on tarkoitus kattaa koko talosta syntyvät ylläpitokulut lämmityksestä siivoukseen ja niin edelleen, mehän olemme vastuullinen päävuokralainen. Tällä hetkellä näyttää hyvältä, sitovia varauksia on jo, ja markkinointisihteerin mukaan kiinnostusta on ulkomaita myöten, Guttorm kertoo.

Talossa on kolme isompaa kokoustilaa: auditorio-monitoimi, joka voidaan erottaa kahdeksi erilliseksi tilaksi siirrettävillä väliseinillä. Näiden lisäksi on saamelaiskäräjien kokoussali. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä, joista yleisin on pohjois-, muut ovat inarin- ja koltansaame. Koska myös suomen kieltä käytetään, simultaanitulkkauskoppeja on neljä, mikä on etu konferenssien järjestämisen kannalta. Kaikki AV-laitteet ovat ”viimeistä huutoa”.

Inarin kunta on siitä erikoinen paikka, että kunnan varsinainen keskustaajama, jossa sijaitsevat enimmät palvelut ruokamarketeista, rautakaupoista ja muista kaupallisista yrityksistä lähtien kunnanvirastoon ja Alkoon saakka, on Ivalo. Se sijaitsee nelostien varressa 30 kilometriä etelään.

Konferenssikäytön kannalta majoitus on ongelma, sillä Inarissa on vain kaksi pienehköä hotellia, legendaarinen Kultahovi ja hotelliravintola Rantamari. Ivalossa on kapasiteettia lisää, ja sinne on hyvät lentoyhteydet. Sieltä puolestaan on 30 kilometriä Saariselälle, jossa majoituskapasiteettia on yllin kyllin.

– Matka-aika bussilla on vajaa tunti eli saman verran kuin jossain suurkaupungissa kuluu lentokentältä keskustaan, joten toiveikkuuteen meillä on perusteita, Guttorm uskoo.

 

sajos5Lumen kertymisessä ylitettiin normit

Rakennesuunnittelun teki Ramboll Finland Oy:n Jyväskylän ja Oulun toimisto.
– Pohjoisen sijaintinsa vuoksi noille leveysasteille suurehko kohde vaati tarkkuutta varsinkin rakennusfysikaalisessa suunnittelussa, joka vaati tarkkuutta detaljien suunnittelussa ja ulkovaipan tiiviyden varmistamisessa minimoimalla kylmäsillat ja höyrysulun lävistykset, diplomi-insinööri Ismo Kovalainen kertoo.

Sajos ei ole mikään normikohde, vaan Kovalainen pitää sitä rakennesuunnittelun kannalta erittäin haastavana ja mielenkiintoisena.

– Esimerkiksi vesieristyksen vuoksi lumirajaksi edellytetään yleensä 30 senttimetriä. Kosteusvaurioiden välttämiseksi lähdimme siitä, että maksimilumikertymäksi oletettiin metri, Kovalainen kertoo.

Hänestä koko rakennuksen vaihteleva geometria on rakennesuunnittelulle suurin haaste.

– Vain toisen ja kolmannen kerroksen toimistotilat ovat tavanomaista tilaa meidän näkökulmastamme. Muualla talossa törmäsimme vinoihin yläpohjiin, kaareviin muotoihin sekä muuttuviin harja- ja räystäskorkeuksiin. Kaikki on ratkaistavissa, mutta haasteellisen geometrian hallinnassa olennaista oli tietokonemallintaminen 3D-suunnitteluna, jonka avulla havaittiin kriittiset kohdat. Auditoriotilat, Sajoksessa käräjäsali ja varsinainen auditorio, ovat joka kohteessa erilaisia, ja niihin täytyy paneutua huolella, hän sanoo.

 

Perustus- ja runkofirma rakensi koko talon

Jotta Sajokselle olisi saatu sen arvoa vastaava tontti, ensi vaiheessa sen alta purettiin 70-luvulla rakennettu 2-kerroksinen kunnan vuokratalo. Perustusten ja rungon rakentamisurakan voitti Keski-Suomen Betonirakenne Oy, jonka erikoisalaa on betonirakentaminen, esimerkkinä vaikkapa parkkitalot tai tuulivoimaloiden perustat. Kaukainen ja erikoinen pohjoinen kohde kiinnosti kuitenkin niin paljon, että firma jätti tarjouksen ja voitti pääurakoitsijankilpailun.

– Kokonaisurakkaa hakemaan meitä innoitti ensinäkin se, että jokainen firma pyrkii laajentamaan toimialaansa, ja meille tämä oli sopivan kokoinen työmaa. Toiseksi meitä rohkaisi havainto, että saatavilla on paikallista, varsinkin järeän puurakentamisen osaavaa työvoimaa, Kemijärveltä syntyisin oleva työpäällikkö Simo Särkelä kertoo.

– Rakentamisessahan runko ohjaa toteutusta. Rungon tehneenä tiesimme, että se on vaativa. Suoria pintoja ei ole, ja ylipäätään talon pystytys vaatii kirvesmiestaitoja, ”normirakentamisena” ei tehdä kuin toimistotilat. Kaikki talolle yleisilmeen antavat tilat ovat tarkkaa käsityötä. Töissä käytimme betonihommien jälkeen paljon paikallisia pienyrittäjiä, Särkelä sanoo.

Pinta-alaa rakennuksessa on 4 670 neliömetriä, ja bruttotilavuus reippaat 27 000 kuutiometriä.

Projektissa mukana

  • ADI Kalusteet Oy
  • Decorat Oy AV-Suunnittelu
  • Kaavin Kivi Oy
  • Katman Oy
  • Keski-Suomen Betonirakenne KSBR Oy
  • Kurikan Interiööri Oy
  • OTR Tekno-Rakennus Oy
  • Pitomaalaus Oy
  • Rovamatto Oy
  • Sähköinsinööritoimisto Leppä Matti Oy
  • Tapani Saari Oy
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail