Viimeisimmät julkaisut

S-ryhmän logistiikkajättiläinen on nyt valmis

Viidessä vaiheessa rakennettu S-ryhmän uusi päivittäistavaran logistiikkakeskus Sipoon Bastukärrissa on ollut yksi Suomen kaikkein suurimpia yksittäisiä rakennuskohteita. Ympäristöystävällinen ja täysautomaattinen logistiikkalaitos on ainutlaatuinen jopa eurooppalaisessa mittakaavassa. Viimeisimpänä vaiheena valmistui päivittäistavaran pakkasvarasto.

« 1 / 2 »

TEKSTI JARI PELTORANTA | KUVAT MIKAEL LINDÉN

Vaikka itse logistiikkakeskus on valmistunut ja otettu käyttöön, ei työmaa tontilla lopu vielä tähänkään, vaan suunnitteilla on jo seuraava laajennusurakka, eli kuivatavaravaraston päähän tuleva 18 000 neliömetrin laajuinen nopean läpivirtauksen terminaalivarasto.

– S-ryhmän markkinaosuus on korkea eikä suomalaisten elintarvikkeiden kulutus varmaan suuresti muutu lähitulevaisuudessa, joten tämä logistiikkakeskus palvelee pitkälle tulevaisuuteen. Uusia tuoteryhmiä ja nimikkeitä tulee kyllä mukaan keskitettyyn kuljetukseen, mutta ne pystytään hoitamaan sisäisillä järjestelyillä, rakennushankkeen projektinjohtajana toiminut SOK:n rakennuttajapäällikkö Juha Äijälä toteaa.

Rakentaminen jatkuu Bastukärrissä sittenkin: kuivatavaravaraston päähän on suunnitteilla 18 000 neliömetrin laajuinen nopean läpivirtauksen terminaalivarasto.

Kohteen pinta-ala on noin 192 000 bruttoneliömetriä ja tilavuus noin 3 400 000 kuutiometriä. Kaikki kiinteistössä tarvittava energia tuotetaan uusiutuvista lähteistä eli geoenergialla ja tuulisähköllä. Kohteelle haetaan BREEAM Excellent -ympäristösertifikaattia.

– On hyvä huomata sekin, että tontilla on käsitelty 1,5 miljoonaa kuutiota maamassoja. Louhinta ja murskaaminen tehtiin paikan päällä ja käytettiin rakentamisessa. Alueelta ei lähtenyt yhtään kuormaa ulos, eikä sisäänkään tuotu juuri muuta maa-ainesta kuin vähän multaa. Sillä säästettiin valtava rekkaralli, Äijälä sanoo.

Viisi tiukkaa vaihetta

Logistiikkakeskusta on rakennettu viidessä toisiinsa limittyvässä vaiheessa yli viiden vuoden ajan, ja hanke kytkeytyy erillisen geo-bio -energialaitoksensa kautta jo aiemmin toteutettuun naapuritontilla sijaitsevaan käyttötavaran logistiikkakeskukseen.

Skanskan ja Lemminkäisen muodostama Työyhteenliittymä Freeway vastasi logistiikkakeskuksen rakentamisesta projektinjohtourakkana. Urakkasopimukset tehtiin vaiheittain hankkeen edetessä.

– Hanke on edennyt aivan alkuperäisten suunnitelmien ja luovutusaikojen mukaisesti. Ykkösvaihe luovutettiin 2016 kesällä, ja sen jälkeen on ollut neljän rakennusvaiheen luovutukset puolen vuoden välein. Jokaisessa on tietysti omat luovutustarkastuksensa, viranomaistarkastuksensa ja kiireensä, koska jokaisella on oma rakennuslupansa. Tämä on ollut normaalin rakentamisen lisäksi kaikkein kiireellisin asia tässä hankkeessa, alusta asti vastaavana mestarina hankkeessa toiminut Seppo Manninen työyhteenliittymä Freewaystä sanoo.

Jokainen luovutettu rakennusvaihe on otettu heti käyttöön, ja seuraavaa vaihetta on rakennettu toiminnassa olevan rakennuksen kylkeen.

– Työmaalle on perehdytetty yli 5500 ihmistä 43:sta eri kansallisuudesta, mikä on myös tuonut omat ongelmansa, mutta kaikesta on selvitty, Manninen sanoo.

Logistiikkakeskuksen pinta-ala on noin 192 000 bruttoneliömetriä ja tilavuus noin 3 400 000 kuutiometriä. Kaikki kiinteistössä tarvittava energia tuotetaan uusiutuvista lähteistä eli geoenergialla ja tuulisähköllä.

Pakkasvarasto viimeisenä

Kokonaishankkeen kaksi ensimmäistä vaihetta olivat kuivatavaravarastoja. Kolmas ja neljäs vaihe olivat päivittäistavaroiden viileä- ja kylmävarastoja, joihin kuului myös banaanikypsyttämö. Viimeisenä vaiheena valmistui pakkasvarasto.

Rakennukset ovat betonielementtirunkoisia, mutta pakkasvarastossa on betonikuoren sisällä vielä erillinen teräsrunko ja teräsristikkovälikatto, jonka yläpuolella talotekniikka sijaitsee. Myös pakkasvaraston päädyissä on erilliset rungot ulkovaipan sisällä. Pakkasvaraston lattiassa on eristysrakenteet ja erikseen vielä roudansulatusputkistot.

– Lämpimän varaston ja viileän sekä pakkasvaraston ero arkkitehtisuunnittelun kannalta on ennen kaikkea rakennusfysikaalisissa tekijöissä. Kylmätilassa tulee mukaan kondenssiveden tuottamien ongelmien välttäminen. Jos rakenteissa on hallitsemattomia ilmanvuotoja, alkaa vuosien saatossa tulla ruostumista ja muita kosteusongelmia. Kuivissa ja lämpimissä tiloissa voidaan käyttää villaeristepaneeleita, mutta kylmävarasto vaatii muovieristepaneelit, kohteen pääsuunnittelijana toiminut rakennusarkkitehti Juha Heiska Parviainen Arkkitehdit Oy:stä sanoo.

Viileissä varastoissa on useita eri lämpötilavyöhykkeitä. Lisäksi joudutaan torjumaan tiettyjen hedelmien ja vihannesten tuottamia etyleenikaasuja, joita toiset tuotteet eivät kestä. Osastointeja täytyy tehdä kaasujenhallinnankin takia.

Kaikki rakennuksen sisäkehällä olevat lähettämöt on jäähdytetty plus kuuteen celsius-asteeseen.

– Automaattilähettämöissä on niin sanotut bufferit, joissa on 22 metriä korkeat automaattihyllyköt, joihin valmiiksi kerätyt tuotteet tulevat lavoilla tai rullakoilla odottamaan rekan noutoa. Ne lasketaan sitten nopeasti alas hyllyköltä, ja rekan kuljettaja siirtää ne autoon. Näin lastaus tapahtuu nopeasti, Äijälä kertoo.

Heiskan mukaan lähes koko jättiläiskiinteistö on tavallaan hallin sisällä oleva kone. Pakkasvarastossa joudutaan ottamaan huomioon se, että suuren hallin jäähdyttäminen 20 plus-asteesta 26 pakkasasteeseen ei tapahdu heittämällä.

Tuotantotilojen jäähdytys tapahtuu ammoniakki- ja hiilidioksidikonehuoneissa, jotka sijaitsevat erillisessä Adven Oy:n geobiolaitoksessa logistiikkakeskuksen vieressä. Hiilidioksidikoneilla jäähdytetään pakkasvarastoja ammoniakilla viileät tuotantotilat.

Tuotantotiloissakin on paljon erilaisia oheistiloja ja tuotantotoimistoja varsinaisten toimistotilojen lisäksi, joissa tarvitaan lämmitystä ja jäähdytystä maalämpöjärjestelmän kautta.

– Yksi pakkasvarastossa huomioitava tekijä on massoissa tapahtuva lämpöliike. Kaikki metallirakenteet voidaan kiristää lopullisesti vasta sitten, kun on päästy haluttuun pakkaslukemaan, koska metalli elää lämpötilan mukaan. Kaikki rakennustekniset työt vaativat ennakkosuunnittelua, koska ne on tehtävä siinä vaiheessa, kun lämpötila on yli viisi astetta. Siihen asti voidaan tehdä järkevästi kittaukset, maalaukset ja vastaavat työt. Tätä kylmemmässä lämpötilassa kaikki vaatii aina erikoistoimenpiteitä, Heiska sanoo.

Tietomallinnus keskeistä

Koko rakennussuunnittelu lähti alusta alkaen tietomallinnuksesta liikkeelle. Sitä käytettiin paitsi suunnittelun yhteensovittamiseen, myös rakentamisen tuotannonsuunnitteluun ja -ohjaukseen. Mallinnus oli erittäin merkittävä keino pitää iso hanke aikataulussa. Betonielementtien saanti oli ennakkoon yksi uhkakuva suuressa hankkeessa.

– Tämä on Suomen suurin betonielementtirakennus. Täällä on yhteensä noin 17 000 betonielementtiä. Kevytelementtejä on vielä enemmän. Lujabetoni ja Betonimestarit toimittivat betonielementit mallikkaasti. Asennusrytmitys onnistui erinomaisesti tietomallin avulla, Äijälä sanoo.

– Mallista näkyi, mitkä elementit olivat suunnitteluvaiheessa, mitkä tuotannossa, mitkä asennuksessa milloinkin. Kaikki toteutusvaiheet menivät alkuperäisen mallinnuksen mukaisesti, mikä on aikamoinen saavutus näin suuressa hankkeessa. Vaikea olisi kuvitella tämän hankkeen toteutusta ilman tietomallinnusta, Äijälä toteaa.

Saksalaisen Witron-yhtiön toteuttama logistiikka-automaatiojärjestelmä oli sekin valtava.

– Logistiikkajärjestelmän keskellä oli tavattomasti talotekniikkaa, joka piti sovittaa yhteen automaatiojärjestelmän kanssa. Molemmat järjestelmät rakennettiin samanaikaisesti mallinnusta hyväksi käyttäen, Äijälä sanoo.

Myös valtavien lattiapinta-alojen tasaisuus ja kulutuskestävyys on hyvin tärkeätä logistiikkakeskuksen toiminnan kannalta. Suuret automaatiojärjestelmät vaativat hyvin suurta tarkkuutta lattian tasaisuudelta. Lattiat ovat pääsääntöisesti kutistumakompensoitua kuitubetonilattioita, jotka nekin onnistuivat Äijälän mukaan hyvin.

Kattavat paloturvallisuusjärjestelyt

Valtavan rakennuskokonaisuuden paloturvallisuusjärjestelyt ovat oma lukunsa. Kiinteistö on varustettu erittäin kattavilla paloturvallisuusjärjestelmillä, kuten automaattisilla sammutuslaitteistoilla ja paloilmoitinjärjestelmillä.

Lisäksi palokunnan toiminnan tueksi on vesisäiliöihin varattu myös sammutusvettä varten tilavuutta. Vesikatoille ja rakennuksen ympärille on toteutettu sammutusvesiputkistot, joista palokunta saa tarvittaessa vettä, koska suuressa rakennuksessa on hyvinkin pitkiä etäisyyksiä eri tilojen välillä.

– Rakennuksessa on erittäin laajoja palo-osastoja. Rakennuksen korkeus vaikuttaa siihen, että siellä on paljon käytetty esimerkiksi koneellista savunpoistoa erityisesti viileä- ja pakkasvarastoissa. Näin on vähennetty vuotokohteita vesikatossa ja ylipäätään lämpöhäviöitä tuottavia aukkoja, paloturvallisuussuunnittelusta vastannut Sami Hämäläinen Paloässät Oy:stä kertoo.

Pakkas- ja kylmätilat ovat vaatineet erikoisjärjestelyjä niin sammutusjärjestelmien kuin sähköteknisten laitteiden osaltakin. Niissä on pitänyt ottaa huomioon kondenssiasiat ja veden jäätyminen. Pintojen ja eristeiden palonkestävyys on suuressa roolissa. Kattopinnoitteissakin on aluejakoja, jotka estävät palon leviämistä katossa. Katolle on johdettu portaita pelastustoimea varten ja sammutusvesiputkistoja. Myös kylmätilojen kemikaalitilojen osalta on selvitetty ja tehty turvallisuusratkaisuja.

– Kiinteistössä on lisäksi hyvinkin pätevä koulutettu turvallisuushenkilöstö, joka pystyy tekemään yhteistyötä paikallisen pelastustoimen kanssa. Tätä on myös harjoiteltu käytännössä. Pelastustoimi tuntee rakennuksen melko hyvin, jotta he osaavat löytää oikealle paikalle ja he tietävät mitä mistäkin löytyy, Hämäläinen kertoo.

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail